Ficin nimi: Letitysapu
Kirjoittaja: Maissinaksu
Fandom: Fullmetal Alchemist
Ikäraja: S
Mukana: Pieni Ed/Ling
Genre: Viipale of elämä
Summary:
"No jaa, aina oppii uutta, eikä oppi ojaan kaada."A/N: Ai miten niin minulla on heikkous “Hahmo X letittää hahmo Y:n hiukset” -tropeen.
***
"En sitten takaa, että tämä luonnistuu, vaikka luottamuksesi onkin liikuttavaa."
"Älä hötkyile, ei tässä elämästä ja kuolemasta ole kyse. Sitä paitsi neuvon kyllä samalla."
"Asia selvä."
"Okei, aloita siitä että jaat hiukseni kolmeen osaan."
"Kolmeen osaan... Tästä vain summanmutikassa?"
"Kolmeen yhtä suureen osaan, ei sen kummempaa. Ota sitten vaikka se vasemmanpuoleinen osio ja vie se keskimmäisen osan yli."
"Mm-hm, entä sitten?"
"Vie sitten se oikeanpuolimmainen uuden keskimmäisen yli. Se aiempi vasen on nykyinen keskimmäinen, kuten huomaat."
"Katsos vain. Eli ei niiden molempien osioiden yli?"
"Ei, vaan sen keskimmäisen."
"Hmmm... Eli äskeinen oikea on nyt keskellä?"
"Jep, kaiken järjen mukaan. Siitä saa myös tehdä aika napakan, joten sen kuin kiristät vähän."
"Ohoo... Ei tämä tainnutkaan olla niin haastavaa kuin olin ajatellut."
"Ei todellakaan. Lyön vetoa, että olet tehnyt kymmeniäkin kertoja vaikeampia asioita sen jälkeen, kun vaelsit aavikon yli Amestrisin nurkille."
"Hmm, voi olla! Tosin jos olisin tiennyt tämän olevan näin helppoa, olisin letittänyt omaakin tukkaani mennen tullen. Mikä sääli."
"No jaa, aina oppii uutta, eikä oppi ojaan kaada."
"En ihan ymmärtänyt, mutta ei haittaa!"
"Äh, anna olla. Kiva silti että vaivauduit opettelemaan tämän homman."
"Ilo on minun puolellani. Vaikeaahan se olisi päreiksi menneellä kädellä yrittää letittää?"
"Sanopa se..."
"Mitäs sitten, kun pääsin loppuun?"
"Sen kuin sidot kiinni tällä lenkillä."
"Selvä... ja noin! Kai siitä ihan pätevä tuli?"
"Mm-hm, aika särmä ensimmäiseksi yritykseksi."
"En ymmärtänyt tuotakaan, mutta mukavaa jos kelpaa! Se oli aika rentouttavaakin."
"No jaa, minulle se on pitkälti rutiinitoimenpide. Tuntui kyllä erikoiselta, kun vaihteeksi joku toinen teki sen puolestani."
"Mm, voin kuvitella! Minä se soseuduin ihan tyystin, kun letitit hiukseni silloin jokin aika sitten –"
"Soseuduit...?"
"Niin, vai miten sitä sanotaan? Menin soosiksi? Tulin hulluksi?"
"Vai että hulluksi... Se nyt ei yllätä, prinssinpöllerö."
"Eipä kestä, pullanmuru."
"Tarkoitit varmaan kullanmurua?"
"Pffft, jäikö jotain epäselväksi? Pullanmuru, ota tai jätä."
"Selvä, otetaan, otetaan..."