Salatut Elämät: "Eiks me vaan voitais puhua?" | S | Lari/Elias | draama | tuplaraapale

[jaina]

"Eiks me vaan voitais puhua?" Oo kiltti, hei. - Elias
Kirjoittaja: jaina
Fandom: Salatut Elämät
Ikäraja: S
Genre: draama, pienenpieni angsti, tuplaraapale
Paritus: Lari/Elias
©: En omista kys. televisiosarjaa tai mitään oikeuksia. Ficci on minun.

&: Ensimmäinen Salkkarit-ficci! Siis mä en edes tykkää Salkkareista, mutta kun pikkusisko seuraa ohjelmaa ja sitä on tullut nyt itsekin vilkuiltua, koska mua on alkanut kiinnostaa, että mitähän tossa Larin ja Eliaksen jutussa käy. Mulle tulee niin mieleen Gleen Kurt/Karofsky-tilanne, joka alkoi ihan samallalailla toista kiusaamalla ja sitten yhtäkkiä suutelemalla. Mie itse asiassa tykkäilen tuosta koko Lari/Elias-jutusta ja siksi Salkkareita on tullut vilkuiltuakin.
Osallistuu Multifandom II-haasteeseen.

Lari käveli kohti jäähallia ja tunsi mahanpohjassaan hieman itselleen epätyypillisen pelon tunteen. Häntä jännitti niin paljon, että olisi ollut supernoloa myöntää jollekulle tunteesta. Hän ei uskaltanut ilmestyä harjoituksiin muiden jätkien ollessa paikalla, vaan meni jäähallille omalla ajallaan.

Urheilukassi painoi olkapäätä, mutta Lari ei siitä välittänyt. Hän mietti jääkiekkoa, mahdollista uraansa Kanadassa ja… Eliastakin.

Lari oli fiksu ja hän tiesi – yritti ainakin – olla ajattelematta Eliasta. Elias oli hänen myrkkynsä, heikkoutensa, syy siihen, miksi asiat olivat juuri nyt niin kuin olivat. Jos Lari olisi pysynyt Iidan kanssa, koko jupakkaa ei olisi nyt olemassa. Se olisi tietysti ollut väärin, ja Lari tiesi sen. Loppujen lopuksi olisi ollut todella typerää teeskennellä seurustelevansa onnellisesti. Hän oli kyllästynyt siihen.

Kunpa Lari olisi tehnyt itselleen sinkkumiehen maineen.

Jäähallille tultuaan Lari kävi vaihtamassa treenivaatteet päälle ja yritti sitoa hokkareidensa nauhoja. Hänen Nokiansa värisi pukukopin penkillä. Poika nosti sen.

Lähettänyt: Elias
Eiks me vaan voitais puhua? Oo kiltti, hei.

Lari katsoi hetken puhelinta ja laittoi sen sitten takaisin kovalle puupenkille. Hän puri alahuultaan ja pudisti itsekseen päätään.

Ei. Hän ei saisi Eliaksen sekoittaa päätään. Hän piti Eliaksesta niin paljon että sattui, mutta hän ei vain voinut riskeerata vielä omaa suhdettaan isäänsä ja mahdolliseen uraansa jääkiekkoliigassa.

Hän ei vain voinut.

[Tiara]

Oli pakko heti tulla lukemaan, kun huomasin, että sinä olit kirjoittanut tästä
ihanasta parituksesta! Oot nimittäin yks mun suosikkikirjottajista täällä finissä.
Tämä oli todella kiva pätkä, Larin tunteet ja ajatukset tuli tosi hyvin esille.  Minullekin
tulee mieleen Lariaksesta Kurt/Karofsky-tilanne ja itsekin pidän Lariaksesta.

Elias oli hänen myrkkynsä, heikkoutensa, syy siihen, miksi asiat olivat juuri nyt niin kuin olivat

Tämä kohta oli jotenkin tosi hienosti kirjoitettu. Toivottavasti pojat saavat sarjassa
välinsä vielä kuntoon. Joo tää kommentin laatu... mutta kiitos kivasta ficistä! <3

// Ooii, kiitos paljon!

[jaina]

Tiara: oi, kiitos todella paljon! ♥ Ihan mahtia olla oikein yksi suosikkikirjoittajista, ääk! Kiitos!

Kiva että pidit! Jep, Kurtofsky tuli minulle heti ekana mieleen ku selvisi, että Larihan onkin kiinnostunut Eliaksesta. Silloin aloin kyllä nauraa makeasti, oli niin hassua nähdä sellaista Salkkareissa. Larias (kiva nimi! Mietinkin miten risteyttää nuo kaksi nimeä yhdeksi) on tosiaan aika kivaa. Kerrankin Salkkareissa on jotain mistä minäkin pidän!

Kyllä ne pojat vielä asiansa saa selville. Nyt noita Salkkareita voi oikeasti seuraillakin välillä, kiitos poikien. Aiemmin koko sarja ei ole niin kiinnostanut. Kommentin laatu oli oikein hyvä, kiitos vain! Joten älä hätäile, heh. Kiitos itsellesi! (:
ps. Itse asiassa sinä kuulut siihen minun suosikkikirjoittajien listaan, koska olen tosiaan lukenut sinulta niitä Glee-ficcejä ja ne on tosi hyviä (ja lisää niitä, hi hi)!