Otsikko: Mikään hyvä ei kestä ikuisesti
Kirjoittaja: vampirelove
Ikäraja: S // Kaapo lisäsi alkutietoihinkin c:
Beta: Wanted
Pairing: Severus/Lily
Genre: romance, angst ehkä jossain kohtaa (?)
Disclaimer: Hahmot ovat J.K. Rowlingin, minä vain leikin niillä.
A/N: 3 otetta Lilyn ja Severuksen "suhteesta". Ensimmäinen on Tylypahkan
pikajunasta eli ensimmäiseltä vuodelta, toinen on kolmannelta vuodelta ja viimeinen
on tietenkin viimeiseltä vuodelta.
VUOSI 1
"Saanko istua tähän?"
"Saat."
Lily Evans istui tyhjälle penkille tuota hintelää poikaa vastapäätä. Pojalla oli yllään iso ruskea villapaita,
jonka hihat olivat aivan liian pitkät. Jalassa hänellä oli risaiset housut, joiden lahkeiden alta pilkisti harmaata sukkaa. Hänen hiuksensa olivat pitkät ja mustat, hieman likaiset. Lily katseli poikaa pää kallellaan.
Jokin hänessä sai Lilyn sydämen sykähtämään.
"Mikäs sinun nimesi on?" kysyi Lily tuijotuksensa lomasta. Poika säpsähti hieman.
"S-severus", poika sanoi niin hiljaa, että Lily hädin tuskin kuuli, "Severus Kalkaros."
"Minä olen Lily Evans", tyttö esitteli itsensä. Severus nyökkäsi ymmärryksen merkiksi.
Lily tiesi, että tuossa pojassa oli jotain, mitä muissa pojissa ei ollut.
VUOSI 3
Tyttö ja poika makasivat vierekkäin Tylypahkan pihamaan kostealla nurmikolla. Oli yö, sellainen hyvin
kaunis ja kuulas yö, jolloin tähdet loistivat taivaalla erittäin selkeästi, kuin timantit tummalla satiinikankaalla.
Oli aivan hiljaista lukuun ottamatta tuulen hienoista huminaa puiden latvustossa.
"Lily?" Severus rikkoi hiljaisuuden.
"Niin?"
"Katso tuota tähteä", poika osoitti yhtä erittäin kirkasta tähteä heidän yläpuolellaan.
"Niin, se on kaunis tähti."
"Mikähän sen nimi on?"
"En tiedä, en ole koskaan oikein perustanut tähtitieteistä..."
"Siinä tapauksessa minä nimeän sen", poika päätti, siirtyi lähemmäs Lilyä ja kuiskasi tämän korvaan,
"sen nimi on Lily. Ja tiedätkö mitä? Minun mielestäni se on tähdistä kaikkein kaunein."
VUOSI 7
"Me emme siis enää tapaa vai?" Severus kuiskasi.
"Olen pahoillani, mutta niin se on", Lily nyökkäsi kyynelten valuessa poskille. Severus nosti kätensä pyyhkiäkseen ne pois, mutta jähmettyi kun kuuli takaansa äänen,
jota hän vihasi yli kaiken.
"Lily, juna lähtee pian! Tule jo!" Se oli James Potterin ääni.
"Minun pitää mennä", kuiskasi Lily. "Hyvästi, Severus."
Hän suuteli vielä poikaa poskelle kunnes kääntyi ja lähti pois.
Severus laski katseensa maahan petollisten kyynelten sumentaessa hänen silmänsä.
"H-hyvästi, Lily."
//destine muokkasi ikärajan otsikkoon
