TVD: Vaniljaa ja viskiä | S, Katherine/Damon & Katherine/Stefan

[flawless]

Name: Vaniljaa ja viskiä
Rating: S
Fandom: The Vampire Diaries/Vampyyripäiväkirjat
Pairing: Katherine/Stefan, Katherine/Damon
Genre: drama, hiukan venynyt tuplaraapale
Beta: ei
Disclaimer: tv-sarja: Kevin Williamson & Julie Plec, kirjasarja: L. J. Smith
A/N: Fandomina TVD, mutta jos joku nyt tarkemmin tahtoo, niin tv-sarja. Kirjatkin olen kyllä lukenut, mutta niistä en juurikaan pitänyt, tv-sarjaan taas olen totaalisen koukussa. Hahmot ulkonäköineen ja luonteineen ovat tv-sarjasta. Vaikka tässä sillä ei olekaan kyllä suuremmin merkitystä, kun tekstiä on niin vähän.
PoV on Katherinen, sijoittuu aikaan jolloin Damon ja Stefan olivat yhä ihmisiä.




Aurinko paistoi vaaleiden verhojen väliin jääneestä raosta suoraan silmiini ja herätti minut värjäämällä luomeni hehkumaan punaisina. Voihkaisin hiljaa, käänsin kylkeä ja raotin silmiäni. Vieressäni makaava Stefan hohkasi lämpöään iholleni, hänen kuuma käsivartensa oli kietoutunut ympärilleni ja kasvojani pyyhkäisi yhä uudelleen ja uudelleen hänen hengityksestään syntyvä vaimea ilmavirta. Hymähdin ja pujottauduin pois hänen otteestaan, pois pehmeiden lakanoiden välistä. Jäin kuitenkin pohdiskellen istumaan sängyn laidalle.

Katselin hetken hymyillen Stefanin viattomia kasvoja. Kuulin hänen rauhallisen hengityksensä korvissani ainoana äänenä huoneessa, tutkailin hetken pää kallellaan hänen ranteensa ihosta läpi paistavia verisuonia. Pieni hymy kiri huulilleni.

Stefan oli lämmin ja suloinen, hänen kosketuksensa oli haparoiva ja kevyt. Hänen luokseen saattoi mennä, jos tahtoi pehmeitä rakkaudentunnustuksia ja yön läpi kestäviä keskusteluja, turvallisen sylin johon nukahtaa. Damon oli erilainen, hänessä oli tietynlaista paloa, jota en Stefanista löytänyt. Ja minä pidin hänen liekkinsä ruokkimisesta, pidin siitä kuinka hän sai minut villiksi. Damon oli loistavinta ajanvietettä mitä ikinä saatoin keksiäkään - jokainen pisara hänen vertaan hiveli makuhermojani, jokainen kosketus sai hänen tulensa syttymään minunkin iholleni. Damon ja Stefan, he olivat niin kovin erilaisia, vaikka olivatkin samasta puusta veistettyjä. Stefan oli kuin vaniljaa, tuttua ja turvallista, hempeää ja pehmeää, Damon taas kuin viskiä, humalluttavaa ja polttavaa, pauloihinsa kietovaa. Mikä onni, että saatoin saada parhaat palat molemmista.

Ja juuri nyt minun teki mieli viskiä.

Hymy kiipesi huulilleni uudelleen, kun tunsin hampaideni terävät päät alahuulellani. Tämä leikki oli niin hurmaava.

[Solembum]

En ole TVD-fani, joten tällä kertaa ei ole tarjolla ikutuskommenttia. Valitsin tämän siksi, etten ole ennen lukenut ficcejä tästä fandomista, ja mua kiinnosti, josko ficit olisi parempia kuin itse varsinainen fandom.

Ja kyllä, tämä ainakin oli. Paljon parempi. Aivan kuin koko TVD olisi kirjoitettu vasta tämän tuplaraapaleen (ja risat) jälkeen. Sillä tässä kahdensadan (plus ne risat) sanan tarinassa oli enemmän tunnetta ja kontrasteja kuin olen lukenut ensimmäisestä kolmesta kirjasta yhteensä. Ja pakko sanoa, että se on jo sinänsä aika hyvä saavutus.

Kirjoissa en ole jaksanut syttyä Katherinelle, vaan olen aina pitänyt sitä jonkinlaisena pakollisena pahiksena, joka joskus olikin hyvis, vai oliko sittenkään. Se tuntuu olevan hahmona sellainen tylsä, muka-hurmaavan erikoinen ja jotenkin spesiaali, vaika minun mielestä se onkin kaukana siitä. Sä tosin onnistuit just muuttamaan kertaheitolla mun käsitystä siitä, nyt osaan jo kuvitella sille jonkinlaista pahiksen asemaa jo tuoloin menneisyydessä. Ehkei se ollutkaan pelkkä tyhmä tyttö, joka ei osannut tehdä valintaa kahden välillä. Vaikka juuri sellaiseksihan sinäkin sen kirjoitit, mutta kuitenkin sellaiseksi, josta ainakin minä löysin aivan uusia puolia näiden kahdensanan (ja ne risat) myötä. Kiitokset siitä, nyt saankin sitten ehkä luetuksi loputkin tuosta sarjasta.

Stefan oli kuin vaniljaa, tuttua ja turvallista, hempeää ja pehmeää, Damon taas kuin viskiä, humalluttavaa ja polttavaa, pauloihinsa kietovaa.

Veljekset ovat myös jääneet minulle vähän etäisiksi, latteiksi hahmoiksi, joiden storyline tuntuu jotenkin vajaalta. Mutta sinä kuvasit ne juuri paremmin kuin itse kirjailija, mikä Smith sen nimi nyt ikinä olikaan. Tuollaisiksi minäkin ne olisin kuvitellut, jos olisin onnistunut saamaan heistä mitään irti. Vaikka en sitä ehkä noin kauniisti olisikaan osannut sanoa : )

Tämä leikki oli niin hurmaava.

Oi kyllä! Tällaisen kuuleminen sen minun mielikuva-Katherinen (=idiootti, jälkeenjäänyt posliininukke) suusta oli hienoin kokemus koko iltana.

Eli yhteenvetona: pidin tästä paljon paljon paljon : ))

[Alice Katarina]

Todella upea ficci. 

Rakastan todella Katherinen hahmoa ja tämän suhdetta molempiin veljeksiin. Tässä pikku pätkässä onnistuit todella hienosti kuvaamaan Kath'in tunteita ja ajatuksia. Kieli oli sujuvaa, soljuvaa, virheetöntä ja oikein kauniita koristeluja ja kuvailuja omaavaa.

Olisin voinut lainata koko tekstin, sillä oikeasti rakastuin syvästi kirjoitustyyliisi. Loppu oli ihanan pirullinen ja sanat juuri sellaiset, jotka olisin voinut kuvitella Katherinen sanoneen. Kuvailut Stefanin ja Damonin eroista olivat myös juuri oikeanlaisia. Ja kun tätä näin ajattelee niin miksi tyytyä vain toiseen, jos voi saada molemmat..? Tosin kyllä minulle kelpaisi pelkkä Damonkin jos postipakettina tulisi.

Kiitos tästä, AK

[flawless]

Solembum, olen kanssasi samaa mieltä noista kirjoista. Tv-sarja on aivan mahtava, ja olen siihen totaalisen koukussa, mutta kirjat olivat huonoimpia joita olen aikoihin lukenut. Kiva kuulla, että tämä oli parempi kuin ne Ja mitä taas Katherinen hahmoon tulee, niin kirjoissa hän olikin juuri tuollainen (miten sen nyt sanoitkaan, se oli osuvasti kuvailtu) "idiootti, jälkeenjäänyt posliininukke",  mutta tv-sarjassa hänen hahmonsa on aivan erilainen. Jos kiinnostaa ollenkaan, niin kannattaa katsoa, sarja on oikeasti todella hyvä aina juonesta hahmoihin. Mutta ääks, nyt eksyin sivupoluille, elikkäs: kiitos todella paljon kauniista sanoistasi! Kommenttisi piristi minua rutkasti, positiivisen palautteen saaminen tuntuu aina yhtä mukavalta. Kiitos kommentistasi!

Alice Katarina, tällä puolella ruutua Katherinen hahmoon rakastuminen tapahtui vasta hyvin äskettäin kolmoskaudella. Ennen sitä Katherine on aina ollut mielestäni vain ärsyttävä riesa, vaikkakin toki erittäin seksikäs ja mieleinen riesa Mutta riesa kuitenkin, tiellä kaikkine juonineen ja petoksineen. Nyt olen kuitenkin oivaltanut Katherinen hahmon mahtavuuden, ja vaikka yhä aika-ajoin se ärsyttääkin, niin en voi olla hymyilemättä samaan aikaan. Kiva löytää joku samaan sarjaan ihastunut, ja vieläpä samoista hahmoista pitävä - minullekin kelpaisi postitettu Damon vallan mainiosti... Mutta vau, kiitos myös sinulle kaikista kehuistasi, en oikein tiedä mitä tuohon kaikkeen vastaisi. Kiitos, kiitos ja vielä kerran kiitos, todella mukavaa kuulla, että pidit tästä!

[Sca]

Tämä fic on ihan hävettävän kauan odotellut kirjanmerkeissäni sitä, että saisin kommentoitua. Päätin vihdoin ottaa itseäni niskasta kiinni : )

Ensinnäkin olen ihan samaa mieltä TVD-kirjoista, olen lukenut niistä viisi tai kuusi, eivätkä ne kyllä sytyttäneet samalla tavalla kuin tv-sarja. Niistä kirjoista vain puuttui se jokin, ja viimeisiä lukemiani kirjoja kohden osa juonenkäänteistä tms. alkoi mennä niin oudoiksi, että tuli vain sellainen wtf-olo.

Katherine oli tässä todella IC, jo näin lyhyessä tekstissä sait hänen luonteensa hyvin esiin. Kaiken sen kieroilun ja itsekkyyden, kuitenkin samalla jostain rivien välistä vähän näkee sitä, millainen hän joskus oli, ennen kuin hän joutui alkaa suojelemaan itseään kaikin tavoin. Menee nyt vähän off-topikiksi ja hassuksi pohdinnaksi, mutta ehkä Katin sitä puolta näkee juuri niissä syissä, miksi hän pitää Stefanista : D Hänkin haluaa välillä turvaa, rauhaa ja "söpöilyä"...

Damon ja Stefan, he olivat niin kovin erilaisia, vaikka olivatkin samasta puusta veistettyjä.

Tämä tiivistää aika hienosti minunkin ajatukseni Salvatoren veljeksistä - pohjimmiltaan aika samanlaisia, mutta kuitenkin niin erilaisia. Niin, ja vanilja ja viski olivat vertaukseina todella osuvat, kuvaavat heitä ja niitä asioita, joita Katherine kummastakin haluaa, hyvin : D

Tykkäsin siis tästä kovasti, kiitos kovasti tästä lukukokemuksesta ^^

[flawless]

Sca, oi jee, olin jo ihan varma ettei tähän enää tule kommentteja, mutta pääsinpä taas yllättymään iloisesti! Tämä tuli ihan täysin yllätyksenä - voit varmaan kuvitella miten leveästi virnistelin, kun huomasin että tätäkin vielä luetaan ja jopa kommentoidaankin. Ihana piristys päivääni.

Kiva kuulla, että Katherine oli mielestäsi tässä onnistunut! Pyrin aina uskottaviin hahmoihin, joten positiivinen palaute niistä saa minut aina todella iloiseksi ja tyytyväiseksi. Katherine on kuitenkin tavallaan niin hankala hahmo, kun hänellä on selkeästi myös sellainen viattomampi puoli (ja uskon esim. että hän oikeasti rakasti molempia veljeksiä samalla tavalla kuin Elena, eikä vaan huvikseen pelleillyt, mutta tätäkin vaihtoehtoa oli kiva toteuttaa tekstin muodossa), joten todella kiva kuulla, että mielestäsi onnistuin hänen toteuttamisessaan.

Kiitos kommentistasi! Erittäin mukava kuulla, että pidit.

[MissGlitter]

Oih, tämäpä oli huikea one-shot! ♥

Katista ja Veljeksistä harvemmin mitään luen, mutta tänään teen vähän kaikkea.

Teksti oli osuvaa ja aivan upeasti kirjoitettu. Katherine oli tässä totaallisesti oma itsensä, sait tuotua sen loistavasti esille. Itsekäs Bitch, jolla saattaa olla kylmän naamion alla tunteita. I like that. Sait myös edellä mainitussa henkilössä esille, miten vuodet ovat häntä muuttaneet. If u know what I mean..? Ja sitten se, miksi se pitää Stefanista, oon itekki miettiny sitä joskus ja oon tullu jokseenki samaan päätökseen. Turva, rauha ja fluffy. Ja kyllä, oi kyllä, Damonin vertaus kuvat olivat täydellisiä!

Stefan oli kuin vaniljaa, tuttua ja turvallista, hempeää ja pehmeää, Damon taas kuin viskiä, humalluttavaa ja polttavaa, pauloihinsa kietovaa.

Wonderful ♥

 Tämä on toteutettu aivan uskomattoman hyvin! Ja loppu lausahdukset, whoa, juuri näin pystyisin kuvitella Katherinen sanovan.

[flawless]

MissGlitter, oli ihan superkiva yllätys huomata, että tähänkin on tullut vielä kommentti! Todella kiva kuulla, että pidit hahmojen kuvauksista, niiden ympärille kun koko ficlet rakentuu, niin mukavaa että ne mielestäsi toimivat ja olivat osuvia. Ja muutenkin kaikki kehusi saivat minut hymyilemään, erittäin kiva kuulla että olet tuota mieltä :3 Kommenttisi oli iso piristys iltaani, kiitos paljon siitä!