Kirjoittaja Aihe: Syntymäpäivätapaaminen pellolla, S || narcissa/lucius, lapsi - fluffy  (Luettu 5053 kertaa)

jaina

  • pokemon-kouluttaja
  • ***
  • Viestejä: 1 636
alaotsikko: Narcissa/Lucius, lapsi - fluffy

Title: Syntymäpäivätapaaminen pellolla

Kirjoittaja: jaina
Beta: Giladra Carrion, iso kiitos hänelle! <3
Ikäraja: S
Paritus: Narcissa/Lucius
Genre: fluffy (draama)
Yhteenveto: Narcissa täyttää 11 vuotta, ja menee leikkimään leluluudanvarrellansa läheiselle pellolle. Hän tapaa pellolla toisen yksinäisen. Mitä sitten tapahtuu? <3
A/N: ääh, hempeily päällä. Toivon että antaisitte palautetta tästä. Ma tykata palaute.

Osallistuu muuten Fanfic kymppiin syntymäpäivällä ja Narcissalla jaGenreen genrellä fluffy.

- - - - -

Oli kaunis, aurinkoinen aamu Englannissa. Linnut lauloivat ja pieni tuuli heilutteli puiden lehtiä.
Oli Narcissa Mustan syntymäpäivä - 19. päivä toukokuuta.

Eräässä, suhteellisen isossa kartanossa maatilalla ei enää nukuttu. Bellatrix Musta, tuo 15 -vuotias mustahiuksinen tyttö, juoksi kartanossa edestakaisin. Hän oli hukannut siskonsa syntymäpäivälahjan.
”Missä ihmeessä se on..” hän hoki koko ajan itsekseen etsiessään lahjaa sänkynsä alta, molemmista kylpyhuoneista ja oleskeluhuoneesta. Mistään sitä ei löytynyt, ja hänen äitinsä oli mennyt varhaisille ostoksille Viistokujalle, joten hän ei voinut pyytää äitiäkään etsimään lahjaa.
”Hitsi!” hän huudahti - taas vesiperä. Tyttö huokaisi. Nyt hänen olisi pakko turvautua taas taikaan. Mutta eihän kukaan Taikaministeriöstä saisi tietää kuka taikoi, kun kartanossa oli yksi aikuinen ja pari täysi-ikäistä hovineitoa.
”Tulejo lahja!” Bellatrix oli ottanut taikasauvansa lipastonsa päältä ja kuiskasi nyt loitsun. Lahja kiisi hänen aukinaisen vaatekaappinsa sotkuisesta nurkasta suoraan tytön käsiin.
”Hmph, sielläkö se olikin...” hän kuiskasi hieman vihaisena itselleen.

Narcissa Musta täyttäisi tänään 11 vuotta, ja oli menossa Tylypahkaankin syksyllä. Narcissa oli, kuten melkein kaikki toukokuussa täyttävät, horoskoopiltaan härkä ja hän sopi merkkinsä piirteisiin suhteellisen hyvin.
Narcissa oli aina ollut nätti. Hänellä oli vaaleat, pitkät hiukset ja jäänsiniset, suurehkot silmät. Hän oli hoikka ja aika keskipitkä.

Narcissa istui sängyllään ja odotti, että muut tulisivat onnittelemaan häntä. Niin hän oli aina tehnyt.
Tyttö katsoi seinäkelloa. Se oli kymmenen aamulla. Hän huokaisi.

Siinä samassa ovi jo aukenikin, ja sisään tulivat Bellatrix, Andromeda ja heidän äitinsä Druella, jokaisella pieni lahjapaketti ja kaikki hymyileväisinä. Suuri kakku, joka näytti luisteluradalta ja jonka päällä oli muovinen, pikkuinen luistelija, leijui ilmassa heidän edessään ja laskeutui Narcissan pöydälle. Lautaset, lasit ja lusikat liisivät heidän takaansa ilman halki kakun viereen pöydälle. Narcissa näytti hämmästyneeltä, sillä oli jo hieman pelännyt ettei kukaan tulisikaan onnittelemaan häntä kun hän oli vielä sängyssä.
”Hyvää syntymäpäivää pikkuiselleni!” Druella toivotti ja meni halaamaan sängyssä olevaa Narcissaa.
Bellatrix leikkasi sillä välin kakusta neljä isoa palaa eri lautasille ja laittoi lusikat pystyyn kakunpaloihin. Sitten hän käveli ensin Narcissan sängylle ja antoi lautasen äidille ja Narcissalle, jonka jälkeen hän käveli Andromedan luokse, joka istui tyhjällä tuolilla, ja ojensi tällekin lautasen. Hän itse asettui seisomaan Andromedan viereen ja syömään kakkua lautaseltaan.

”Ehkä meidän pitäisi laulaa hänelle”, Andromeda kuiskasi Bellatrixille ja katseli, kun Narcissa jutteli innoissaan äitinsä kanssa.
”Älä ole hölmö, minä en laula!” Bellatrix sähähti siskolleen. Andromeda näytti loukkaantuneelta.
”No hyvä on, jos sinä et laula, niin minä!” hän sanoi ja laski lautasensa syrjään. Hän nousi seisomaan ja käveli sängyn viereen ja alkoi laulamaan.
”Paljon onnee aavaan, paljon onnee aavaan, paljon onneaa rakas sisko, paljon onnee aavaan.”
Narcissa näytti tyytyväiseltä ja taputti käsiänsä innoissaan. Hän oli aina tykännyt kun hänelle lauletaan.
”Se oli kauniisti laulettu, kultaseni”, Druella sanoi ja hymyili hänkin. Ovensuussa Bellatrix ei meinannut uskoa korviaan; lauluhan oli mennyt aivan nuotin vierestä!

Iltapäivällä Narcissa meni ulos leikkimään. Hän oli saanut lahjaksi äidiltänsä leikkiluudanvarren, joka kohosi korkeintaan vain metrin maasta. Narcissa oli toivonut sellaista, koska oikea luudanvarsi olisi ollut hänelle hieman liikaa.
Narcissa käveli pihatietä pitkin ja oikaisi nurmikon läpi. Hän menisi pellolle leikkimään luudanvarren kanssa.

Viiden minuutin kävelyn jälkeen hän oli saapunut suurelle, keltaiselle pellolle. Se oli autio, ja sieltä näkyi jotenkin hänen kotiinsa. Toiselta puolelta näkyi toinen iso kartano, jossa tyttö tiesi Malfoy -nimisen perheen asuvan. Narcissa olisi taas halunnut mennä vierailemaan heille. Hän oli ollut Malfoyilla kaksi kertaa, mutta kummallakaan kerralla hän ei ollut nähnyt perheen poikaa, joka oli kuulemma samanikäinen kuin mitä hän itse oli. Vierailu oli kuitenkin hieman vaikeaa, sillä sinne joko pitäisi kävellä hirmuisen pitkä kiertotie, lentää tai ilmiintyä, sillä pelto ja Narcissan perheen kartano sijaitsi kukkulan vieressä, josta avautui alhaalle iso laakso, jossa Malfoyn kartano oli. Eihän Narcissa voisi laskea rinnettä alas, sillä alastuloa oli monta sataa metriä ja alhaalla isoja, kulmikkaita kiviä.

”Sinä siis olet Narcissa”, kuului ääni tytön takaa. Narcissa hätkähti äänen kuullessaan ja kääntyi katsomaan taakseen.
Noin viiden metrin päässä hänestä seisoi noin 11 -vuotias nuorukainen. Pojalla oli vaaleat hiukset, jotka ylettyivät korvaan ja koleat, harmaa silmät, joista paistoi sillä hetkellä lämpö. Pojalla oli mustapunaiset shortsit ja valkoinen t-paita, ja sandaalit. Kädessänsä hänellä oli kirja nimeltä ”Taikuuden Alkeet”. Pojan ihokin oli hyvin silkkisen näköinen, ja Narcissa huomasi hänen olevan aika suloinen.
”Kuka sinä olet?” Narcissa kysyi ihmeissään pojalta.
”Minun nimeni on tietysti Malfoy. Lucius Malfoy”, poika vastasi. Narcissa näytti iloiselta.
”Minä olen kuullut sinusta! Olen ollut teillä vierailuilla, mutta et ole ollut silloin kotona... Vanhempasi ovat puhuneet sinusta!”
”Joo, tiedän. He ovat kertoneet että meillä on käynyt kaunis tyttö, minun ikäiseni. Se on pakko olla sinä, ei tällä seudulla muita kauniita tyttöjä oikein olekaan”, Lucius puhua papatti ja Narcissa punastui. Poika oli nimittänyt häntä kauniiksi! Oli häntä toki ennenkin pojat kauniiksi kehuneet, niin isommat kuin nuoremmatkin, mutta... ei se ollut sama...
”Olenko minä sinusta kaunis? Olen otettu. Tänään on syntymäpäiväni.”
”Joo, tiedän sen senkin... Kuulin kun vanhempani puhuivat siitä, he lähettivät teille pöllön äsken. Viisi minuuttia sitten, oikeastaan”, poika sanoi ja näytti yhtäkkiä nyrpeältä. ”He haluaisivat tulla teille tänään. Ja onnea sinulle.”
”Miten ihmeessä sinä pääsit tänne viidessä minuutissa? Tuskin sinä osaat ilmiintyä. Kiertotiekin kestää meiltä teille tunnin, olen kävellyt sitä kautta!” Narcissa ihmetteli ja laittoi hiussuortuvan korvansa taakse. Lucius naurahti.
”Minä lensin. Minulla on jo oma luuta, isäni Abraxas osti sen minulle syntymäpäivälahjaksi. Osaan lentää, olen harjoitellut. En minä nyt mikään mestari vielä ole mutta pyrin huispausjoukkueeseen sitten kun ikää riittää”, hän kertoi ja huitaisi kirjallaan hyttystä.
”Miten sinä tuon kirjan sait mukaasi? Missä luutasi on?”
”Luuta on tuolla puun vieressä, kiven takana. Ja tämän kirjan löysin tuolta teidän kartanon lähettyviltä, ihan siitä pihan rajalta.”
Narcissa katsoi nyt tarkemmin kirjaa. Sehän oli Andromedan hukkaama kirja!
”Tuo kirja on minun siskoni! Katso sen etukantta! Lukeeko siellä Meds?” Narcissa hihkaisi ja katseli kuinka Lucius katsoi kirjaa.
”On siellä”, poika vastasi yllättyneenä. ”Mutten tiennyt kuka on Meds.”
”Joo, no nyt tiedät.”
”Joo.”
Sitten seurasi hiljaisuus. Narcissa näki kuinka poika katseli häntä päästä varpaisiin arvioivasti ja se hämmästytti ja punastutti hieman tyttöä. Yleensä pojat olivat vain sanoneet hänellä ’olet kaunis’, eivätkä olleet ikinä edes katsoneet kovin tarkkaan Narcissaa. Pojat pitivät vain hänen silmistä, kasvonpiirteistä ja tukasta.
”No, kyllä sinä minulle kelpaat. Haluaisitko lentää kanssani?” Lucius sanoi hieman koleasti tutkailtuaan Narcissan ulkomuotoa. Narcissa mietti. Eihän ollut ikinä ollut kenenkään kyydissä, saati sitten oikean luudan päällä.
”En minä oikein tiedä.”
”Tule nyt! Odota, käyn hakemassa luutani!”
Poika juoksi kivelle ja otti sen takaa puisen Nimbus 1980 –merkkisen luudan ja juoksi takaisin Narcissan luo. Narcissa huomasi ettei pojalla ollut enää kirjaa.
”Mihin sinä minun siskoni kirjan jätit?”
”Tuonne kivelle, voidaan hakea se myöhemmin.”
”Okei.”
Lucius asettui varovaisesti ison luudan selkään ja katsoi innostuneena Narcissaa.
”Noo, tuletko sinä?” hän kysyi. Narcissa nielaisi.
”Hyvä on. Minä tulen.”
”Hienoa!”
Narcissa asettui varovaisesti luudan selkään, Luciuksen taakse.
”Pidä minusta kiinni, jos pelottaa.”

Ja niin he lähtivät lentoon. Narcissa kiersi nopeasti kätensä Luciuksen ympärille ja piteli hänestä takaapäin kiinni.
He kohosivat aina kymmenen metrin korkeudelle ja lensivät suhteellisen lujaa vauhtia. Narcissa huomasi tyytyväisenä Luciuksen olevan ikäisekseen erinomainen lentäjä. Tuntui kuin hän olisi lukenut Narcissasta merkkejä: aina kun Narcissa kiristi otettansa pojassa, Lucius hidasti vauhtia ja laskeutui hieman, ja aina kun Narcissa höllensi otettaan, Lucius tiesi nousta enemmän ja nopeuttaa vauhtia.
”Tämä on mahtavaa!” Narcissa huusi kun he lensivät puun yli jalkojen hipaistessa oksia.
”Eikö olekin?” Lucius huusi edestä ja laskeutui sitten hyvin puun alle, kiven viereen.

Narcissa kapusi luudan selästä pois ja niin teki toinenkin. Lucius heitti luutansa maahan ja asettui kivelle istumaan. Hän oli niin pikkuinen, että myös Narcissa mahtui samalle kivelle istumaan hänen viereensä.
”Se oli kivaa”, Lucius sanoi. Narcissa nyökkäsi. Hänellä oli ollut todella mukavaa Luciuksen kanssa, ja parhaassa tapauksessa heistä tulisi ystäviä.
”Onko sinulla paljon kavereita täällä?” tyttö kysyi.
”Ei, ainoastaan meidän lisäksi täällä kylässä asuu -”
”Weasleyt.”
”Niin juuri. No se Arthur on ihan kiva kylläkin ja kuulemma puhdasverinen”, Lucius sanoi kuivalla äänellä ja jatkoi sitten, ”mutta hän on aika jästimäinen.”
”Joo, niin hän kuulemma on. Bellatrix on joskus leikkinyt hänen kanssa lääkärileikkiä.”

”Kuule”, Lucius sanoi pitkän hiljaisuuden jälkeen  ja katsoi tyttöä, ”mitä jos sinä olisit minun ystäväni?”
”Joo, se käy!” tyttö sanoi innoissaan. Vaikka hänellä oli kaksi isosiskoa, toinen oli jo 13 ja toinen jopa 15, ja liian vanhoja leikkimään leluluudanvarsilla.
”Hyvä”, poika sanoi ja tarttui Narcissan käteen. ”Sinä tulit ja pelastit minun päiväni. Kaunokainen.”

Tultuaan kotiin - Lucius oli saattanut hänet - Narcissa saattoi kertoa siskoilleen, että oli saanut ensi pusunsa. Ai keneltä? Malfoylta. Lucius Malfoylta.

*

Tuossahan se :)
« Viimeksi muokattu: 25.05.2015 18:04:18 kirjoittanut Kaapo »
"you’re a strong girl. personally i think that you’re gonna pull through with a minimal amount of post traumatic stress. or maybe a few years of profoundly disturbing nightmares."

r.i.p. 1939-2014
r.i.p. 2005-2016

Daala

  • shapeshifter
  • ***
  • Viestejä: 1 982
  • always find my place among the ashes
Vs: Syntymäpäivätapaaminen pellolla, K-7
« Vastaus #1 : 28.02.2009 21:26:56 »
No niin.. täällähän tämä sitten. :)

Minusta oli mukavaa lukea siitä, miten Narcissa ja Lucius tapasivat ensimmäistä kertaa. Itse en kuvitellut, että Malfoyn ja Mustan sukukartanot sijaitsisivat noin lähellä toisiaan, mutta mukava ajatus kylläkin. :)
Lucius oli jotenkin omalla tavallaan luciusmainen - varsinkin tuossa kohtaa kun hän sanoi "Kyllä sinä minulle kelpaat". Kumminkin nuo tunteet Narcissaa kohtaan kuvastivat sitä toista, pehmeämpää puolta.

Kuten jo silloin aiemmin mainitsin, minusta oli hauskaa lukea tuosta, kuinka Bellatrix ja Arthur olisivat leikkineet lääkärileikkiä. :D
Aika mielenkiintoista sekin, että lapsena Lucius piti Arthuria 'ihan kivana', mutta aikuisena inhosi tätä yli kaiken - mitä tapahtui...?

No mutta, minä siis tykkäsin tästä!
Kiitos. :)
“We've all been raised on television to believe that one day we'd all be millionaires, and movie gods, and rock stars.
But we won't. And we're slowly learning that fact. And we're very, very pissed off.”

jaina

  • pokemon-kouluttaja
  • ***
  • Viestejä: 1 636
Vs: Syntymäpäivätapaaminen pellolla, K-7
« Vastaus #2 : 28.02.2009 22:17:40 »
Gila, jee kommentti! :)

Joo, tosiaankaan itsekään en ajatellut niin mutta kun... oli pakko... en pystynyt vastustamaan kiusasta laittaa kartanot noin lähelle. Tai no, olihan siinä tuo pelto välissä ja Mustan kartano oli kukkulalla ja Malfoyn laaksossa *seliseli*
Joo, ajattelin tehdä Luciuksesta sellaisen mahdollisimman ei-OoC:n.

Juu, ja tuo lääkärileikki saattaa olla jotain kaksimielistä mitä eivät pikkulapset ymmärrä. Tutkitaan toisten herkkiä alueita, esimerkiksi. ;)
niinpä, mitä tapahtui... voisi kirjoittaa siitä ficin tai jotain :'DD

Ja kiitos vielä kehuista ja ihan vaan koska kommentoit.
"you’re a strong girl. personally i think that you’re gonna pull through with a minimal amount of post traumatic stress. or maybe a few years of profoundly disturbing nightmares."

r.i.p. 1939-2014
r.i.p. 2005-2016

Hp-fani4EveR

  • Potterholisti
  • ***
  • Viestejä: 226
  • You can be my hero, Harry.
Vs: Syntymäpäivätapaaminen pellolla, K-7
« Vastaus #3 : 01.03.2009 13:13:57 »
Jes, kunnon luettavaa!
Tykkäsin, suorastaan rakastuin tähän! Pakko lukea tämän kommenttin jälkeen uudestaan ;D Tosi suloista, tässä unohtui kokonaan se mitä heistä tuli aikuisina, tämä oli todella hyvä! Kiitos!

jaina

  • pokemon-kouluttaja
  • ***
  • Viestejä: 1 636
Vs: Syntymäpäivätapaaminen pellolla, K-7
« Vastaus #4 : 01.03.2009 21:36:39 »
Hp-fani4EveR, olipas mukava kuulla että pidit tästä! :)
Kiitos myös kommentistasi - se on minulle arvokas.
"you’re a strong girl. personally i think that you’re gonna pull through with a minimal amount of post traumatic stress. or maybe a few years of profoundly disturbing nightmares."

r.i.p. 1939-2014
r.i.p. 2005-2016

Dignity

  • Kahvikuppi
  • ***
  • Viestejä: 218
  • tillsammans
Vs: Syntymäpäivätapaaminen pellolla, K-7
« Vastaus #5 : 05.03.2009 20:51:25 »
Minä täällä hei (=

Elikkäs, kokonaisuudessaan tämä oli varsin kiva ficci. Oli kiva lukea Narcissan ja Luciuksen ensitapaamisesta. Se oli jollain tapaa hellyyttävä. Pidin myös heidän tapaamispaikastaan, se toi tähän omanlaisensa tunnelman.

Luciuksen Kyllä sinä minulle kelpaat –kommentissa tuli hyvin esiin hänen ICmäisyytensä. Aika jännä, kun tässä Lucius ja Arthur olivat ilmeisesti ihan hyvissä väleissä, kun taas aikuisina ollessaan asia on toisin päin. Komppaan Giladraa: mitä tapahtui? 

Tykkäsin Bellatrixista tässä ficissä, varsinkin tuo Andromedan laulun jälkeinen ajatelma oli melkoisen huvittava. Ja Bellan ja Arthurin lääkärileikit… ei toki tullut heti minkäänlaisia kaksimielisiä ajatuksia :’D Ja niin, Narcissan kakku kuulosti hienolta. 

Kiitokset tästä :)
It starts in my soul, and I lose all control

Ava by Rebecca Lupin

jaina

  • pokemon-kouluttaja
  • ***
  • Viestejä: 1 636
Vs: Syntymäpäivätapaaminen pellolla, K-7
« Vastaus #6 : 09.03.2009 19:46:28 »
Dignity, sinä sitten päätit tulla lukemaan tämän. Kivaa :)

Jep, ajattelin että joku tuollainen rauhallinen pelto olisi kivan tunnelmallinen. Hyvä jos sinunkin mielestäsi Luciuksen tuo kommentti oli luciusmainen. niinpä, mut hei, nyt tekisi kamalasti mieli kirjoittaa joku pariosainen draamaficci siitä miten Luciuksesta ja Arthurista tuli vihamiehiä! Kiva jos Bella ja hänen leikkinsä olivat mieleisiä =)
Kiitos itsellesi sekä kehuista että palautteesta.
"you’re a strong girl. personally i think that you’re gonna pull through with a minimal amount of post traumatic stress. or maybe a few years of profoundly disturbing nightmares."

r.i.p. 1939-2014
r.i.p. 2005-2016

tinjam-

  • ***
  • Viestejä: 12
Vs: Syntymäpäivätapaaminen pellolla, K-7
« Vastaus #7 : 27.03.2009 16:08:12 »
Oi kun sulonen =3 (peruskommenttejani!)
tykkäsin kovasti tavastasi kirjoittaa ja oli ihana kun Narcissalla semmonen leikkiluuta ja Luciuksella semmone oikee =33 Ja aattelin että ne varmaan sitte istu tolla kivellä isomapana ja Lucius kosi siellä Narcissaa =33 tai ainaki nii vois kuvitella =3
mutta kiittäen ja kumartaen
 tinjam-
Kaiva pelikorttisi. Nyt pelataan.

sikopaimen

  • ***
  • Viestejä: 55
Vs: Syntymäpäivätapaaminen pellolla, K-7
« Vastaus #8 : 27.03.2009 16:54:15 »
oooo, ihana. Lucius oli niin söpö, "mitä jos sinä olisit minun ystäväni?", kumpa joku sanoisi joskus noin suoraa :) Hyvä on, ja pelto oli tosiaan hyvä tapahtuma paikka. KIITOS!!!!
Missä kuningas, joka meidät vapauttaa?

Flora Chubb-Baggins

  • Random Hero
  • ***
  • Viestejä: 55
Vs: Syntymäpäivätapaaminen pellolla, K-7
« Vastaus #9 : 27.03.2009 21:37:31 »
Luin tän ekaa kertaa jo kauan sitte, mut nyt vast raahauduin kommentoimaan. Pidin tästä ihan oikeesti, kuten yleensä muistakin lapsi-fluffyistä. Mut jotenki tää nousi yli muiden. En oikeen osaa kommentoida rakentavasti, mutta sanonpahan vaan että oli ihana. Kiitos tästä. <3
I am unbroken, I'm choking on this ecstasy.

jaina

  • pokemon-kouluttaja
  • ***
  • Viestejä: 1 636
Vs: Syntymäpäivätapaaminen pellolla, K-7
« Vastaus #10 : 28.03.2009 09:36:46 »
*melkein pyörtyy kun huomaa että tähän on tullut kommentteja*

tinjam-, kiitos kehuista ja ihan vaan kommentoimisesta! Niin, eihän sitä tiedä mitä sillä kivellä on tapahtunut (; Voisin oikeastaan kirjoittaa jonkun ficin siitä kun Lucius kosisi Narcissaa, vaikka tuolla kivellä sitten. :) Semmoinen on ollut vähän mielessäkin.

sikopaimen, kiitos sinullekin palautteesta ja mukavaa jos pidit! Pelto tuli jostain vain mieleen, hyvä jos se miellytti (:

Flora Chubb-Baggins, no parempi myöhään kuin ei milloinkaan (mottoni melkeinpä) :) Hyvä jos kelpasi, ihana kuulla jos todellakin olet tuota mieltä että tämä olisi jotenkin yli muidenkin noussut! Kiitos paljon.

Olen kipeä (taas..) ja oli tosi mukava huomata että tähän on tullut kolme kommenttia... Ne piristävät kummasti. :)
"you’re a strong girl. personally i think that you’re gonna pull through with a minimal amount of post traumatic stress. or maybe a few years of profoundly disturbing nightmares."

r.i.p. 1939-2014
r.i.p. 2005-2016

Satan

  • Jezebel
  • ***
  • Viestejä: 32
  • Hölmö hamsteri
Vs: Syntymäpäivätapaaminen pellolla, K-7
« Vastaus #11 : 03.05.2009 17:14:48 »
Kiitti tästä, ihanaa luettavaa.  Etin jotain kivaa luettavaa ja nyt sitä löysin ;D ;D
SUURI kiitos.... :D

Satan kiittää ja kumartaa

Sori et oli köyhä kommentti >:(
Nunnaluostariin hankittiin polkupyöriä. Abbedissa ihmetteli miksi nunnat pyöräilivät niin paljon ja päätti tehä asialle jotain. Seuraavana päivänä Abbedissa pyysi nunnat koolle ja sanoi:
-Jos toi pyöräileminen ei ala vähenee niihin pyöriin hankitaan satulat.

jaina

  • pokemon-kouluttaja
  • ***
  • Viestejä: 1 636
Vs: Syntymäpäivätapaaminen pellolla, K-7
« Vastaus #12 : 03.05.2009 19:48:21 »
Satan, mukava kuulla! Kiva, jos kelpasi! noh, mieluummin köyhempi kommentti kuin se, että luet mutta et kommentoi. ;)

Kuulkaas, voisin ehkä tehdä samantyylisen ficin, mutta sellaisen, jossa nämä ovat hieman vanhempia. Joku tämmöinen kesäromanssi -tyylinen juttu : D
"you’re a strong girl. personally i think that you’re gonna pull through with a minimal amount of post traumatic stress. or maybe a few years of profoundly disturbing nightmares."

r.i.p. 1939-2014
r.i.p. 2005-2016

Satan

  • Jezebel
  • ***
  • Viestejä: 32
  • Hölmö hamsteri
Vs: Syntymäpäivätapaaminen pellolla, K-7
« Vastaus #13 : 04.05.2009 20:43:10 »
Tee tosta se kesäromanssi- juttu. jos teet oon ainaki haukkana lukemassa.
Nunnaluostariin hankittiin polkupyöriä. Abbedissa ihmetteli miksi nunnat pyöräilivät niin paljon ja päätti tehä asialle jotain. Seuraavana päivänä Abbedissa pyysi nunnat koolle ja sanoi:
-Jos toi pyöräileminen ei ala vähenee niihin pyöriin hankitaan satulat.

jaina

  • pokemon-kouluttaja
  • ***
  • Viestejä: 1 636
Vs: Syntymäpäivätapaaminen pellolla, K-7
« Vastaus #14 : 12.05.2009 17:46:23 »
Jep, no nyt tuli jatkoa. Kielletty kesä kanssasi myötäilee ehkä hieman Romeota ja Juliaa, sitä kuuluisaa näytelmää. Siinäkin vanhemmat eivät hyväksy. Ja sattuu ties minkälaisia vahinkoja ja kommelluksia. :D

Mutta siis, tähän saa toki kommentoida vielä. Kiitoksia älyttömästi kaikille jotka ovat kommentoineet. Se on ihanaa, kun huomaa saaneensa kommentteja! <3
"you’re a strong girl. personally i think that you’re gonna pull through with a minimal amount of post traumatic stress. or maybe a few years of profoundly disturbing nightmares."

r.i.p. 1939-2014
r.i.p. 2005-2016

FlowerLadies

  • hölmö
  • ***
  • Viestejä: 601
  • miss kiss kiss bang
    • Songs from the Hungerland
Vs: Syntymäpäivätapaaminen pellolla, K-7
« Vastaus #15 : 02.08.2010 13:49:15 »
uuuuuijuijuijuijuiii!!
olipas söpö ja ihana ja söbbänä!!  :-*
en osaa sanoa muuta, moi

jaina

  • pokemon-kouluttaja
  • ***
  • Viestejä: 1 636
Vs: Syntymäpäivätapaaminen pellolla, K-7
« Vastaus #16 : 10.08.2010 20:03:48 »
FlowerLadies: hih, kiitoksia! Kiva että olit kiva. Tosiaan, olivat Lucius ja Narcissa aika söpöjä pikkuisina tuolla vaatimattomalla pellolla, jossa he tutuistuivat... Mitähän olisivat ajatelleet, jos olisivat tienneet saavansa isona jopa lapsen yhdessä? :) Joka tapauksessa, kiitos sinulle kommentistasi.
"you’re a strong girl. personally i think that you’re gonna pull through with a minimal amount of post traumatic stress. or maybe a few years of profoundly disturbing nightmares."

r.i.p. 1939-2014
r.i.p. 2005-2016

Odo

  • Sankari
  • Valvoja
  • *****
  • Viestejä: 12 851
  • "Dream life over real life, that's my motto."
Olipas jännää lukea sinulta vanhempaakin tuotantoa. Tää näyttäisi olevan 2009, kun taas äsken lukemani ficit olivat 2012 lopulta ja tämän vuoden alulta. Ensimmäiseksi huomaa, että oot kehittynyt hurjasti! Teksti oli sujuvaa, mutta se oli kuitenkin hieman sellaista, että se tavallaan etsi joissain kohden sitä punaista lankaa. Välillä keskityttiin Bellatrixiin ja sitten hypättiin taas Narcissaan. Oli mukavaa, kun tekstissä esitettiin perheetkin, mutta loppujen lopuksi ne olivat lyhyeen one shottiin ehkä sellaisia lisiä, mitä ei olisi välttämättä tarvinnut.

Cissyn kuitenkin lähdettyä seikkailemaan leluluudan vartensa kanssa teksti tavallaan löysi sen punaisen lankansa. Muutamia pieniä virheitä huomasin, kuten joissain kohdissa oli merkitty lauseen loppuun kaksi pistettä, eikä yhtä tai kolmea, mitkä muistaakseni ovat ne oikeat vaihtoehdot pisteiden käytölle (muistin, kuinka sain satinkutia joskus betaltani asiasta). Tässä oli sellaista lapsenomaista sulokkuutta, jonka takia en oikein osaa sanoa hahmojen uskollisuudesta canoniin. En oikein tiedä, mitä olin ajatellut lapsit Cissysta ja Luciuksesta, mutta Luciuksen samankaltaisuus Dracoon hieman kummastutti. Toki kyseessä on isä ja poika, mutta siitä huolimatta olisin toivonut Luciukseen ehkä hieman jotain omaperäisyyttä.

Myös kuvailua olisi saanut olla enemmän, mutta toisaalta sitä taas oli enemmän noissa parissa uudemmassa tektissäsi, joten ehkä sekin vain johtuu sitten siitä, että tämä on varhaisempaa tuotantoasi, joten ei siitä sen enempää. :) Narcissan ja Luciuksen väliset vuoropuhelut olivat sujuvia ja se että noista kahdesta tuli ystäviä oli suloista, kuten myös erityisesti tuo loppu! Cissy sai elämänsä ensimmäisen suudelman. Fluffyista tosiaan, mutta sehän se oli tekstin tarkoituskin! :)

Ja aa unohdin melkein mainita! Plussaa Arthurin mainitsemisesta! Tosiaan tuohon aikaan vielä Weasley saattoikin olla suku, joka kulki jollain tavalla yhdessä Malfoyden ja Mustien kanssa. Ehkä se muutos alkoi vasta Arthurista ja Mollysta siihen erilaisempaan suuntaansa. Ja muistelisinkin, että Weasleyn ja Mustien suvussa oli jotain yhtäläisyyksiäkin vanhemmasta sukupolvesta, joten oli hienoa, että olit ottanut myös senkin velhosuvun ohimennen huomioon. Sekä Arthurin jo tuolloin näkyneen "jästimäisyyden", vaikka hieman kummastutti kuinka heidän ikätoverinsa sitten tiesi jästeistä, kun olen kuvitellut, että innostus tullut ehkä vasta enemmän koulussa, kun jästisyntyisiä/puoliverisiä oppilastovereita on astunut kuvioihin.

Kiitokset tästäkin! Huomasin muuten, että olit kommentoinut tälle myös jatkoa, joten palaillaan sen merkeissä myöskin jossain vaiheessa! Mielenkiintoista tietää, mitä näiden kahden nuoruudessa tapahtuu. :)

// "Aihe tai alue jota etsit on joko poistettu tai sitten se on oikeuksiesi ulkopuolella."
Enpä siis pääsekään lukemaan jatkoa, mutta muuta tuotantoa sitten! Jos saa udella, miksi oot poistanut vai onko finissä vaan muuten jotain häikkää, ettei se löydä sitä? :>
« Viimeksi muokattu: 11.02.2013 23:45:21 kirjoittanut Odoshi »
Life is strange sometimes, wouldn't you say?
I know it isn't easy, but nothing worthwhile ever is...



It was a dream, a perfect image of a life that turned out to be.
Just a moment, lost with me

jaina

  • pokemon-kouluttaja
  • ***
  • Viestejä: 1 636
Odoshi: jep, 2009. Vau, hienoa että kehityksen huomaa! Kyllä minäkin itsekin olen ajatellut, että pakkohan sitä on ollut kehittyä edes vähän. Silmäilinkin tätä tekstiä ja joo, olihan siellä niitä "eksyksissä" olevia kohtia, ja vähän epäselviä. Jep, Lucius olisi ehkä saanut enemmänkin omaa, jos en olisi ollut 14-vuotias tätä kirjoittaessani! :D Voi että, niin kauan aikaa. Kuvailu joo kanssa vähän tökkii, mutta pistetään tuon "kirjoitin neljä vuotta sitten"-piikkiin. Jep, suvuistahan ei olla kerrottu niin paljoa, eikä (kai) tiedetä ihan tarkkaan, onko Weasley olleet jossain vaiheessa yhteydessä muihin puhdasverisiin velhosukuihin (varmasti on).

Ja hei, mie olen tainnut poistaa tuon. Höh. En kyllä muista, että olisin kirjoittanut prologia enempää tuota jatko-osaa. En edes muista miten jutussa kävi ja miksi sitä ei enää ole täällä.

Kiitos paljon kivasta kommentistasi, oli jännää saada näin vanhaan tekstiin palautetta! :)
"you’re a strong girl. personally i think that you’re gonna pull through with a minimal amount of post traumatic stress. or maybe a few years of profoundly disturbing nightmares."

r.i.p. 1939-2014
r.i.p. 2005-2016