Kirjoittaja Aihe: Varjojen kaupungit: Silinterikissa | Alec/Magnus, K-11  (Luettu 2804 kertaa)

Solembum

  • ***
  • Viestejä: 1 827
Author: Sole
Fandom: Varjojen kaupungit
Genre: Romance, H/C, Drama, Angst
Rating: K-11
Pairing: Alec/Magnus, päähenkilö kuitenkin Puhemies Miau (kissa)
Disclaimer: Varjojen kaupungit kuuluu Cassie Clarelle
Summary: Miau istui pojan sylissä ja hyrisi hiljaa pojan istuessa Magnuksen sylissä hyristen hänkin.

Osallistuu Eläinten silmin -haasteeseen.

Silinterikissa



Hyrinä

Puhemies Miau katseli kuinka uusi poika luikahti sisään ovesta yhtä näkymättömänä muulle maailmalle kuin sillä itselläänkin oli tapana. Miau naukaisi hiljaa pojan riisuessa takkinsa ja kenkänsä ja sulkiessa oven perässään. Sateen ääni katkesi ja pojan läpimärkien mustien hiusten latvoista putoili vesipisaroita eteisen lattialle. Poika haroi hiuksiaan sormillaan ja suoristi tummanharmaan neulepaitansa alla olevan kauluspaidan kaulukset ja työnsi molempien paitojen hihat kyynärtaipeisiinsa. Miau katseli poikaa kummastuneena ja sen häntä heilahteli edestakaisin.

Ei poika ensimmäisellä kerralla ollut viitsinut kammata hiuksiaan sormillaan tai pukeutua edes suurinpiirtein siististi, Miau ajatteli. Uudella pojalla oli varmasti jotain mielessä.

Tai sitten Magnuksella.

Miau loikkasi alas hattutelineeltä ja laskeutui yhtä aikaa kaikille neljälle jalalleen niin kuin kissat aina laskeutuvat. Vaikka se tiesikin, että sen yhdeksästä hengestä oli jäljellä vielä ainakin kaksi, se onnitteli silti itseään onnistuneesta lasketumisesta ja seurasi sitten poikaa eteisestä olohuoneeseen. Poika käveli huoneen poikki ja istui epävarmasti hymyillen Magnuksen viereen sohvalle. Magnus painoi suunsa ilahtuneesti pojan poskelle ja nuolaisi sitä. Miaukin yritti hymyillä niin kuin se oli yrittänyt monta kertaa aikaisemminkin koskaan siinä onnistumatta, olkoonkin että Magnus oli kerran sanonut sen näyttävän vähän iloisemmalta.

Mutta ehkä se viikset vain olivat olleet kiharalla.

Miau tassutteli lähemmäs sohvaa ja katseli, kuinka Magnus kietoi käsivartensa pojan ympärille ja veti tämän syliinsä. Miau tunsi pienen kateuden pistoksen, mutta ei ollut varma, johtuiko mustasukkainen nipistely Magnuksesta vai uudesta pojasta, josta se oli alkanut pitää jo pojan silittäessä sitä nopeasti sen syntymäpäiväjuhlissa, vaikka sen syntymäpäivät eivät olleet oikeasti edes olleet sinä päivänä. Uusi poika oli Miausta paljon mukavampi kuin kukaan tätä ennen, koska poika ei kävellyt Magnuksen asunnossa alasti niin kuin olisi omistanut sen ja koko maailman ja Magnuksenkin. Uusi poika hymyili vähän ja silitti paljon ja pukeutui ennen kuin keitti itselleen pahanhajuista kahvia ja katseli televisiota aamuisin.

Miau loikkasi sohvalle, ja poika kaappasi sen syliinsä naurahtaen. Ja siinä Miau istui pojan sylissä ja hyrisi hiljaa pojan istuessa Magnuksen sylissä hyristen hänkin.



Melodia

Puhemies Miau inhosi uuden pojan ja Magnuksen riitoja. Yleensä niiden aloittaja oli Magnus, mutta syy oli aina uudessa pojassa, ja ne päättyivät siihen, että uusi poika itki vihaisesti ja Magnus lohdutti tätä pyydellen anteeksi. Silloin Miau hyppäsi ylös eteisen hattuhyllylle ja istui siellä kuuntelemassa ilmastointilaitteen hurinaa. Se piti hurinasta, joka kuulosti suurinpiirtein samalta kuin sen kehräys ja peitti alleen asunnon muut äänet. Joskus se kuvitteli kommunikoivansa laitteen kanssa odottaessaan, että Magnus ja poika saisivat riitansa sovittua ja mylläisivät kanariankeltaiset lakanat myttyyn.

Miau oli kyllästynyt Magnuksen ja pojan riitoihin, joissa ei tuntunut olevan päätä eikä häntää niin kuin siinä itsessään, ja kaikki päättömät ja hännättömät asiat olivat siitä typeriä.

Kun Magnus ja poika aloittivat jälleen eräänä iltana riitelyn, joka muuttui nopeasti huudoksi ja vihaiseksi itkuksi, Miau käpertyi kerälle Magnuksen silinterihattuun ja jäi odottamaan riidan loppumista. Se kuunteli ilmastointilaitteen hurinaa, odotti, odotti ja odotti.

Lopulta poika tuli eteiseen ja veti takkinsa päälleen ja kengät jalkaansa ja lähti pois, eikä tullut sen jälkeen enää takaisin.

Magnus alkoi viettää aikaa eteisessä Miaun kanssa – mutta ei tietenkään hattuhyllyllä – ja hyräillä surullisia melodioita ilmastointilaitteen hurinan päälle.



Seepra

Kun uusi poika tuli Magnuksen asuntoon omalla avaimellaan Miaun istuessa tavalliseen tapaansa eteisen hattuhyllyllä, Miau tiesi heti jonkun olevan vinossa. Pojan kasvot olivat märät, vaikka ulkona ei satanut, ja punalaikulliset, melkein juovikkaat niin kuin seeproilla. Poika ei riisunut takkiaan eikä kenkiään, ei kammannut hiuksiaan sormillaan tai suoristanut paitansa kauluksia. Poika ainoastaan itki. Itki niin äänekkäästi, että Miauta alkoi melkein hävettää tämän puolesta, vaikka se tiesi, ettei Magnus ollut kotona, ja näin ollen pojan itkunpuuskan kuulivat vain se itse ja ilmastointilaite eteisen katossa. Poika pyyhki kasvojaan takkinsa hihaan ja itki vielä vähän ennen kuin alkoi kerätä Magnuksen kenkiä kasaksi keskelle eteisen lattiaa.

Ja pojan kummallinen käytös vain jatkui. Muutaman päivän päästä koko asunto oli täynnä pahvilaatikoita ja pojan kasvot melkein kokonaan punaiset niin kuin tämän silmätkin. Kaiken päivää poika pakkasi Magnuksen tavaroita pahvilaatikoihin ja kantoi laatikot yksi kerrallaan hattuhyllyllä tilannetta tarkkailevan Miaun ohi. Tietenkin Miau ihmetteli, miksi poika teki niin, mutta se ei voinut tehdä muuta kuin katsella, kun poika itki entistä kovempaa kuin ensimmäisenä päivänä ja halasi Magnuksen takkia ennen kuin laskosti sen päällimmäiseksi yhteen laatikoista.

Ja lopulta poika pakkasi Puhemies Miaunkin, nosti sen syliinsä hattuhyllyltä ja työnsi pahvilaatikkoon, jonka kansi oli täynnä reikiä.

Poika sanoi: ”Me ollaan nyt kahdestaan, Mau”, ja Miau naukaisi surullisesti ja toivoi ensimmäistä kertaa yhdeksässä elämässään, että osaisi itkeä.

Taikaraita

  • Liikerikuningas
  • ***
  • Viestejä: 47
  • Revontulisilmä
Vs: Varjojen kaupungit: Silinterikissa | Alec/Magnus, K-11
« Vastaus #1 : 28.09.2012 23:01:26 »
Olen lukenut ficcejäsi jo pitkään, mutta tämä sykähdytti jotenkin eniten. Ehkä se johtuu siitä, että Puhemies Miau on suuria suosikkejani Varjojen Kaupungeissa, ja... No. Kuolin söpöyteen. Ainakin melkein. Varsinkin kahdessa ensimmäisessä tekstissä.
Varsinkin kohta "Miau oli kyllästynyt Magnuksen ja pojan riitoihin, joissa ei tuntunut olevan päätä eikä häntää niin kuin siinä itsessään, ja kaikki päättömät ja hännättömät asiat olivat siitä typeriä." oli jollain omituisella tavallaan erittäin hellyyttävä. Kasvoilleni nousi automaattisesti :3  -ilme.

Viimeisimmässä tekstissä tuli lähinnä surkea olo, kun lähestulkoon tunsin Alecin ja Miaun tuskan itsessäni. ;__; Mutta, en voi oikein muuta sanoa kuin että todella kaunista. Ja suloista. Perjantaifiilikseni nousi taas parilla pykälällä (vaikka ei se huono alunperin ollutkaan), kiitos sinun. (:

Valitettavasti en osaa enkä halua nyt kritisoida, tuntuu kuin pilaisin sellaisella näin hyvän pikku tekstin. Lisää Puhemies Miauta ficceihin mukaan, kiitos kaunis! (8 <3 Terveisin tyytyväinen seuraajasi.

Solembum

  • ***
  • Viestejä: 1 827
Vs: Varjojen kaupungit: Silinterikissa | Alec/Magnus, K-11
« Vastaus #2 : 04.10.2012 18:12:47 »
Ecstasy: Kiitos kommentistasi! Ihanaa kun ilmoittelit itsestäsi, musta on jo pitkään tuntunut siltä että yhtään kukaan ei lue mun Varjojen kapungit ficcejä ja siksi en le niitä myöskään jaksanut kovin nopealla tahdilla kirjoittaa. On siis kiva tietää että ainakin mulla on yksi lukija, jee (:

Kiva että tykkäsit, musta on ihanaa että joku muukin tykkää Puhemies Miausta kuin minä, se on ihan mahtava hahmo!

Heinis

  • ***
  • Viestejä: 401
  • soulmates never die
Vs: Varjojen kaupungit: Silinterikissa | Alec/Magnus, K-11
« Vastaus #3 : 05.10.2012 00:01:04 »
Awwawwawww. Pitkästä aikaa mä eksyin Toiseen ulottuvuuteen, ja mitä löysinkään. Mäkin muuten luen sun VK-ficcejä, mutta oon huono kommentoimaan, nyyh. Ficciin.

Puhemies Miaun näkökulma on jotain niin söpöä. Tää oli jotenkin tosi kissamaisesti kirjoitettu, mikä on hyvä asia kun ottaa huomioon, että Puhemies Miau on kissa. (captain obvious much, eh) Mäkin tykkäisin Alecista, jos olisin kissa. Tai no tykkään muutenkin mut. Äh pitäiskö mun keksiä jotain järkevääkin asiaa. Tuollaiset kissamaiset asiat, kuten hatussa nukkuminen ja kaksi elämää jäljellä yhdeksästä olivat ihania ja toivat kivasti huumoria näihin. Se oli hyvä juttu, koska vaikka tää oli kokonaisuudessaan tosi söpö ficci (en tiedä kuuluvatko noi yhteen vai erikseen vai mitä), niin jäi jotenkin haikea ja surumielinen olo. Ei ehkä ihme, Magnus sentään taisi kuolla kupsahtaa mut joo.

Ja täytyy sanoa, että hahmon kuoleman kertominen sen lemmikin näkökulmasta on ehkä jotain nerokkainta ikinä. Tai ainakin melkein. Tuo Miaun ymmärtämättömyys ja alun myötähäpeä ja lopun toive, että osaisi itkeä. Kovin kissamaista ja söpöä ja surullista.

Puhemies Miau tuskin tykkäisi tästä kommentista, ei tässä oo päätä eikä häntää, mutta päätin vain tulla kertomaan, että pidinpidinpidin.  Sulla on edelleen ihana kirjoitustyyli ja kaikki tässä vain osui kohdalleen :3 hihi. Tuntuupa julmalta hihittää, kun Magnus on kuollut, mutta kun. Oli söpöä.
Can't you see what you've done to my heart
and soul?

Neithan

  • Bitchking
  • ***
  • Viestejä: 307
  • Words are wind
Vs: Varjojen kaupungit: Silinterikissa | Alec/Magnus, K-11
« Vastaus #4 : 05.10.2012 10:28:22 »
Heipähei kultaseni, minäkin ajattelin kommentoida kiitokseksi ruotsin tunnin piristyksestä. Ikävä kyllä olen kännykällä, joten jätän itselleni kirjanmerkin jotten kotona luista kommentoinnista.  : D
You can be anything you want to be
Just turn yourself into anything you think that you could ever be

Avatar by Raitakarkki

Solembum

  • ***
  • Viestejä: 1 827
Vs: Varjojen kaupungit: Silinterikissa | Alec/Magnus, K-11
« Vastaus #5 : 09.10.2012 20:03:57 »
Heinis: Kiitos hurjasti kommentista (ehdin vihdoinkin vastata siihen jee). Kiva että tykkäsit Miaun kertojasta! Yritin keksiä kaikkia kissamaisia juttuja, koska ajattelin, että muuten sen hahmo jäisi vähän turhan ihmismäiseksi, vaikka olenkin aina ajatellut, että ei se ole mikään ihan tavallinen kissa.
Hih, oikeastaan musta on jotenkin kiva että tykkäsit myös Magnuksen kuolemasta, koska mietin tosi pitkään, miten saisin sen kirjoitettua niin, että lukija ymmärtäisi kaiken sen, mitä Miau ei ymmärrä. Aijoo, ja Magnus kuoli Lasikaupungin taistelussa, ihan näin taustatietona jos jäi ihmetyttämään :3

Neith: Hmm, kiitos kommentista, kovinpa se oli pitkä ja sisältörikas : D Noei, kiitos ihan oikeasti!