Title: Romania
Author: Ashtray
Beta: hiamiza
Pairing: Harry/Charlie
Raiting: S
Genre: romance
A/N: Ensimmäinen ficci melkein puoleen vuoteen, onpas helpottavaa saada taas jotain kirjoitettua! Ehkä tämä writer's block lähtee pikkuhiljaa helpottamaan tästä...
FF100:een menee sanalla 009. Kuukaudet.
Romania
Sodan jälkeen kaikki oli kaaosta. Kaikki halusivat Harryn. Harry, tule juhliin Voldemortin kukistumisen kunniaksi, Harry, tule meidänkin juhliimme, Harry, tule käymään ministeriössä, Harry, tule haastateltavaksi Päivän profeettaan ja Me noitiinkin. Ja oikeastaan Harry olisi halunnut vain hetken rauhaa ja yksityisyyttä. Levätä hetken ja tehdä jotain mukavaa, ehkä mennä huispaamaan tai vain viettää rennon päivän ystävien kanssa.
Pelastus tuli täysin odottamattomalta suunnalta. Charlie Weasley. Hän sanoi, että Romania tekisi Harrylle hyvää, että siellä hän saisi vihdoin rauhaa ja hiukan yksityisyyttä. Hän saisi viipyä niin kauan kuin haluaisi ja sitä tarvitsisi. Eihän sellaisesta tarjouksesta voinut kieltäytyä.
Romanian mannerilmasto tuntui ihanalta ja erilaiselta Britannian sateisen alkukesän jälkeen. Charlie vei Harryn katsomaan lohikäärmeitä, ja iltaisin he pelasivat etsijä vastaan etsijä -peliä. Jo muutaman päivän kuluttua Harryn olo oli paljon levänneempi. Sodan muistot eivät painaneet enää niin raskaasti, kaikki se hässäkkä kotona Britanniassa tuntui kaukaiselta. Ensimmäistä kertaa Harrykin tunsi todella itsensä helpottuneeksi Voldemortin kukistumisesta.
Ja Charlie oli loistava. Hänessä oli paljon samaa kuin Ronissa, ja silti hän oli kuitenkin aivan erilainen kuin pikkuveljensä. Harryn oli helppo nauraa Charlien seurassa, aivan niin kuin Roninkin, mutta Charliella ei ollut Ronin temperamenttia. Charlien kanssa oli helppo puhua, hän otti asiat rennosti ja sai Harrynkin rentoutumaan seurassaan.
Harry ei oikeastaan edes tiedä, milloin ja miten se tapahtui. Milloin he alkoivat jutella pitkälle yöhön maaten lattialla päät toistensa sylissä, milloin nukkua samassa sängyssä, milloin flirttailla ruokapöydässä. Milloin Charlie suuteli Harrya ensimmäisen kerran. Kesän puolivälissä Harry oli jo korviaan myöten rakastunut Charlieen.
Aamuisin töihin noustessaan Charlie painoi kevyen suudelman Harryn huulille, kun tämä vielä nukkui. Tunteja myöhemmin Harry heräsi Charlien tuoksuun lakanoissa ja hymyili typerän rakastuneesti. Illat ja yöt olivat heidän, vain heidän. Harry rakasti Charlien sinisiä silmiä, ruskettuneita käsivarsia ja pisamia, joita oli aivan joka puolella kehoa. Hän rakasti omaa nimeään Charlien huulilla, kun he rakastelivat.
Kesä kului siivillä ja alkoi taittua syksyksi. Harry oli saanut leponsa ja rauhansa jo kuukausia sitten, mutta lähteminen ei tuntunut enää oikealta vaihtoehdolta. Hän oli tullut Romaniaan unohtaakseen hetkeksi hässäkän Britanniassa, mutta Charlien pieni asunto olikin alkanut tuntua enemmän kodilta kuin mikään muu paikka koskaan. Charlie oli sanonut, että Harry saisi viipyä hänen luonaan Romaniassa niin pitkään kuin haluaisi, ja Harry tiesi, että lähtisi vain jos Charliekin lähtisi.