Nimi: Kaikki aamut, päivät ja illat
Kirjoittaja: Melodie
Ikäraja: S
Paritus: Harry/Draco
Lyrics Wheel 17 (sanat lopussa).
Harry/Draco - kaikkien aikojen paritus.
Vuosi raapalehtien: 1 raapale.
-
Kaikki aamut, päivät ja illatAikainen aamu jossain Suffolkissa. Draco Malfoy makaa hereillä ja tuijottaa välillä kattoa tai maisemaa, mutta enimmäkseen nukkuvaa Harry Potteria vieressään. Uni on siloittanut huolet tämän kasvoilta ja sitä Draco ei koskaan kyllästy katselemaan. Hän ojentaa kätensä varovaisesti sipaisemaan Harryn venähtäneitä hiuksia ja haistaa niiden ominaistuoksun. Se vie hänet hetkessä ensimmäiseen kertaan kun he olivat suudelleet, vihaisina ja kaatosateessa. Muisto hymyilyttää Dracoa.
Harry kääntää kylkeä muittei herää, ja Draco ajattelee edellistä iltaa jona he kävelivät rannalla syöden kalaperunoita ja jutellen. Heillä on aika vähän aikaa jutella. Kun pimeys oli laskeutunut, he eivät olleet nähneet toistensa ilmeitä kertoessaan huolistaan, ja se oli helpottanut tilannetta. Nyt, auringon paistaessa kirkkaana, Draco saattaa ajatella vain miten
upea Harry on, ja saa typerän, romanttisen idean.
Hän kirjoittaa Harrylle kirjeen, jossa kertoo täsmällisesti miltä tämän iho näyttää aamuauringossa, ja sujauttaa sen Harryn kaavun taskuun. Kun se on valmis, Harry jo kiemurtelee ja herää hymyillen.
”Huomenta”, tämä kuiskaa.
”Hyvää huomenta”, Draco vastaa. He käpertyvät vieretysten vuoteeseen ja silittävät toisiaan, haluttomina päästämään irti tästä rauhallisesta tunnelmasta. Lopulta Harry kuitenkin huokaisee.
”Pitää mennä syömään aamupala. Huonekin pitää kohta luovuttaa.”
He vaeltavat aamiaishuoneeseen ja lastaavat lautasilleen munia, kinkkua ja leipiä. Edellisestä ateriasta tuntuu olevan ikuisuus. Välillä he tökykkivät toisiaan kylkiin ja kikattavat. Aurinko paistaa vieläkin sisään.
Sitten on aika käydä keräämässä huoneesta kaikki tavarat. Dracon katse pyyhkii pintoja kun hän varmistaa, etteivät he ole jättäneet jälkeensä mitään. Harry nojailee jo käytävällä seinään. He menevät ulos, jossa on vuodenaikaan nähden lämmintä, ja lähtevät kävelemään läheiseen puistoon, nyt haluttomina puhumaan.
Draco istuutuu penkille puun alle ja hetken epäröityään Harry istuutuu hänen viereensä. Hän pyörittelee vihkisormusta käsissään ja sujauttaa sen sitten sormeensa ennen kuin suutelee Dracoa mitä hellimmin.
”Nähdään taas”, hän sanoo.
”Nähdään”, Draco vastaa vaisusti hymyillen ja katselee kuinka Harry kaikkoontuu tiehensä. Sitten hän huokaisten kaivaa oman sormuksensa esiin ja palaa perheensä luo.
-
The Paper Kites - Bloom
In the morning when I wake
And the sun is coming through,
Oh, you fill my lungs with sweetness,
And you fill my head with you
Shall I write it in a letter?
Shall I try to get it down?
Oh, you fill my head with pieces
Of a song I can't get out
Can I be close to you?
Oh-oh-oh-ooh, ooh
Can I be close to you?
Ooh, ooh
Can I take it to a morning
Where the fields are painted gold
And the trees are filled with memories
Of the feelings never told?
When the evening pulls the sun down,
And the day is almost through,
Oh, the whole world it is sleeping,
But my world is you
Can I be close to you (Ah)?
Ooh (aah), ooh (aah)
Can I be close to you (Ah)?
Ooh (aah), ooh (aah)