Kaakaon höyryistä (S) (Ron/Draco)

[Sinikeiju]

Nimi:
Ikäraja: Sallittu
Tyylilaji: romanceangst
Paritus: Ron/Draco
Vastuuvapaus: minä vain leikin Rown hahmoilla.
Yhteenveto: Hänestä tuntui, että oli tullut kotiin.
Haasteet: random10, Jouluhaaste IV
KK: Menschenille kiitos läpilukaisemisesta ja nimen keksimisestä. Tämä on omistettu Ruskapojalle. Hyvää joulua, mussu, näin etukäteen <3 .


Oli jouluaatto. Kukaan ei kiinnittänyt huomiota yksinäiseen mieheen, joka kulki Tylyahon kadulla. Hän vilkaisi talojen ohi kulkiessaan ikkunoista sisään. Kaikkialla näkyi iloisia kasvoja ihmisten viettäessä joulua rakkaidensa kanssa. Mies tunsi kateuden piston sisällään. Hänen joulunsa oli erittäin yksinäinen. Hän oli menettänyt oman perheensä, eikä hänellä ollut ketään, kenen kanssa viettää joulua.

Hän ei tiennyt, miksi oli tullut Tylyahoon. Hän vain oli lähtenyt kotoaan jonnekin. Häntä ahdisti liikaa olla tyhjässä talossa yksin. Erään talon kohdalla mies pysähtyi. Jokin esti häntä liikkumasta eteenpäin. Aivan kuin hänen olisi ollut tarkoitus pysähtyä juuri siinä kohtaa. Hänellä ei ollut aavistustakaan, kuka talossa asui.

Talon ovi avautui.
”Malfoy?”
”Terve, Weasley”, Draco tervehti.
”Mitä sinä täällä teet?”
”Totta puhuen en tiedä. Aivan kuin joku olisi taikonut minut pysähtymään juuri tähän. Asutko sinä tässä?”
”Olen asunut jo pari vuotta.”
Draco vain nyökkäsi. Sillä hetkellä hän tunsi sisällään lämpimän tunteen. Hänestä tuntui, että oli tullut kotiin.
”Haluatko tulla sisään?” Ronin kysymys yllätti hänet.
”Jos se vain sopii.”
”Tietysti. Laitoin juuri kuumaa kaakaota. Maistuisiko kupillinen?”
”Kyllä, kiitos”, Draco sanoi astuessaan ovesta sisään. Hän katseli ympärilleen talossa. Siellä oli kodikas tunnelma. Hän meni olohuoneeseen istahtaen sohvalle ja odotti, että Ron tulisi kaakaomukien kanssa keittiöstä.

”Siinä”, Ron sanoi ojentaen toisen mukeista Dracolle. Hän tarkkaili tätä vaivihkaa. Jo pari vuotta hän oli rakastanut tätä, mutta ei ollut sanonut tunteistaan mitään. Ei ollut mitään mahdollisuutta. Nyt mies istui hänen olohuoneessaan. Hän nielaisi hiljaa vaivaantuneena.
”Draco, mitä sinä teet jouluaattona Tylyahossa? Miksi et ole vaimosi luona?”
”Me erosimme puoli vuotta sitten”, Draco vastasi lyhyesti. Hän ei halunnut puhua vaimostaan. Avioliitto oli ollut järjestetty. Hänen vanhempansa olivat kuolleet lomaillessaan ulkomailla. Hänellä ei ollut enää ketään. Järjestettyyn avioliittoon hän oli suostunut vain, koska hän ei ollut saanut olla rakastamansa ihmisen kanssa ja se ihminen istui sohvalla hänen vieressään.
”Entä vanhempasi?”
”He ovat kuolleet.”

Ron oli hetken aikaa hiljaa. Hän ehdottaa Dracolle erästä asiaa.
”Haluaisitko jäädä joulun pyhiksi tänne?”
Draco yllättyi ehdotuksesta. Sitä hän ei ollut osannut odottaa.
”Siis että viettäisimme joulun yhdessä?”
”Niin.”
Hän katsoi Ronia silmiin ja näki niistä heijastuvat tunteet, jotka olivat samoja kuin hänen omansa. Hän päätti sillä hetkellä jäädä jouluksi toisen luokse. Hän todellakin oli tullut kotiin.

[Ruskapoika]

Uih, tui tui tui, jotkut osaa olla sulosia sitten <3

Dron on jotain niin sulosta, että sulan täällä ruudun toisella puolelle yheks pieneks kasaks, vaikka olis angstia ja tää oli vielä enemmän romancea, kun angstia! Ei oo kivaa olla lätäkkö, koska Pyhmyn ficin jälkeen sulin kasaks ja nyt oon semmonen levinny lätäkkö täällä meijän puulattialla. Ei kiva, imeyden pian kiinni tohon D: Nii, joo, jos siihen järkevään kommentointiin? Hyvä, ollaan samaa mieltä

Mielestäni Draco oli hieman OoC tässä, mutta hyvällä tavalla. Miehessä oli hyvällä tavalla aika paljon tunnetta, jonka välittyi tälle puolen ruutua helposti. Vaikka teksti oli lyhyt, niin Dracon ajatuksiin pääsi mukaan. Tuli surullinen fiilis, kun raasulta on vanhemmat kuolleet ja yksin joutuis olemaan koko joulun :< Ron pääsi aika helposti Dracon jouluunsa mukaan, mutta pidän ehdottomasti ajatuksesta. Aivan liian suloista. Kuolin fluffy annokseen, vaikka tässä ei mitään sellasta oikeestaan ollutkaan.

Hän katsoi Ronia silmiin ja näki niistä heijastuvat tunteet, jotka olivat samoja kuin hänen omansa. Hän päätti sillä hetkellä jäädä jouluksi toisen luokse. Hän todellakin oli tullut kotiin.

Omomomomomomomomoomomomomomo <3

Kiitos tästä mussukka ja sinne kanssa oikein hyvää joulua näin etukäteen toivotettuna

[Sinikeiju]

Ruskapoika, voi mun pientä mussuani. Lätäkkönä ei ole kiva olla. Järkevä kommentointi? Onko sellaista edes olemassa?

Draco oli Ooc, mutta se oli tarkoituskin. Eihän jouluna voi olla ilkeä, varsinkin kun halusin tehdä tästä sellaisen, mitä tästä tuli.

Kiitos, mussu kommentistasi.

[PurpleDragon]

Ihana lukea välillä tällaista tekstiä. Olen kai viettänyt liikaa aikaa tuolla Pimeyden voimissa
yms.

[Zacharias]

Hii! Tää oli niin ihanan suloinen kaikessa epäuskottavuudessaan. Herttaista, Draco/Ron on kipuamassa ylemmäs suosikeissani (mikään ei tietty voita H/D voimaa, mutta...)

Kirjoituksestasi tuli todella lämmin tunnelma, kiitos siis tästä (:

Meen tekeen kaakaota, ja unelmoimaan omasta Dracosta -->

[Sinikeiju]

PurpleDragon, romanceosastoille kannattaa välillä eksyä. Kiitos kommentistasi.
unrealistic, kommenttisi sai hymyilemään. Omasta Dracosta unelmoiminen : D Kiitos.

[Lunella]

Awwwws, miten suloinen. ♥ En oo kyllä paljoo Ron/Dracoo lukenu, mutta vaikuttaa mielenkiintoiselta paritukselta ja vois kokeilla jotain muitakin Ron/Draco-ficcejä tämän jälkeen. :3
Sitten, jospa mulla olisi jotain sanottavaa itse ficistäkin...
Se, että Draco pysähtyi tuon Ronin talon kohdalle, tietämättä itsekään miksi, kuin kohtalon johdatuksesta, oli tosi ihana. Ja sitten Ron, joka avaa oven ja näkee Dracon sen edessä ja fgdalkdökf ihana kohtaus.

”Tietysti. Laitoin juuri kuumaa kaakaota. Maistuisiko kupillinen?”

Kuumaa kaakaota.<3 Yleensä sanotaan aina, että 'laitoin juuri kahvia' etc ja kaakao oli ihanaa vaihtelua. Se myös oli ihan hurjan suloista ja osaan niin hyvin kuvitella Ronin sanomassa, että 'laitoin juuri kuumaa kaakaota' ja kutsumassa Dracoa kotiinsa kaakaolle.

Ja tuo loppu. 'Hän todellakin oli tullut kotiin' oli ihan mielettömän mahtava lopetus. Kiitos näin ihanasta ficistä. Ja anteeks tää ihkutuskommentti, mutta kun ihana ja oon varmaan väsyny.

[Resonanssi]

oih, ei ihan niin suloinen mitä oon Ruskikselta tottunu lukemaan mutta ihan perussöpö

mä tykkäsin siitä, että Dracon avioliitto olisi ollut järjetetty koska niinhän puhdasveristen voisi kuvitella hyvinkin tekevän.

eikä Draco nyt tietenkään olisi saanut olla Ronin kanssa, koska se ei sovi puhdasveriselle miehelle.

toivoisin tosin, että olisit kuvaillut hiukan enemmän Ronin kotia, sillä kuvailua fcci kaipasi hiukan.

mut vain yllätytti tuo miten läheisissä väleissä miehet olivat heti kouluvuosien jälkeen...se tuntui jotenkin epäaidolta.

olisin halunnut lukea heidän tunteistaan, siitä mitä he ajattelivat toisistaan kuten "Dracon sydän hyppäsi kurkkuun, siinä Ron oli, kaikkien niiden vuosien jälkeen".

mutta ehdotonta plussaa tuosta kaakaonlaitosta mikään ei ole romanttisempaa<3
ihana sekin miten Dracosta tuntui, että hän oli tullut kotiin.

tää oli siis kuitenkin hyvä, ethän loukkaannu, vaikka olikin miinuskohtia mun makuuni?

[Sinikeiju]

Lunella, kiitos. Ihkutuskommentit kelpaa aina : ). Tykästyin tähän paritukseen juuri Ruskapojan ansiosta.
Resonanssi, kiitoksia. Tietenkään en odota, että osaisin kirjoittaa yhtä hyvin tällä parituksella kuin henkilö, jolle tämä oli. Jokaisella on omat makunsa ja on ymmärrettävää, jos ei jostain kohdista pidä. Kaakaon laittaminen on romanttisempaa kuin kahvin keittäminen.

[Grenade]

Tui, mitä löydänkään? Ron/Dracoa, ihanaa
Hiukan mietin, tapahtuiko kaikki melko nopeasti. Jos pojat eivät ole olleet missään puheväleissä, tai muuten jutelleet pahemmin, ja yhtäkkiä toinen pyytää koko pyhäksi luokseen. Mutta no, ajattelin sitten, että olkoot, jouluna saa hiukka pehmoilla ja sallin sen Dracolle, kun oli vanhemmatkin kuolleet ja avioerokin.
Tässä oli mukava tunnelma, ja melkein aistin Ronin talosta huokuvan kodikkuuden. Lämmin kaakao kelpaisi minullekin (kuten Ronkin).
Mukava ficci, toimii myös näin kesälläkin