Jutelkaa hautakivelleni | S, deathfic, Draco

[LND]

Title: Jutelkaa hautakivelleni
Author: LND
Rating: S
Genre: humour, deathfic, angst
Disclaimer: J.K.Rowling omistaa henkilöt. En myöskään saa rahaa tästä.
Summary: Draco on kyllästynyt maan alla loikoiluun ja haluaa tiedottaa omaisilleen olemasta olostaan.

A/N: Jostain syystä häpeän tätä. Siitä ei pitänyt tulla tällainen, mutta tuli ja jokainenhan on täydellinen sellaisena kun on. Eiks juu?    Draco lienee OOC
Olen pahoillani jos väärä alue, siitä voi sanoa vapaasti sanasen.

Osallistuu puheenvuoro kuolleille –haasteeseen .




Jutelkaa hautakivelleni

Hei! Irti hautakivestäni, sinä senkin ammattitaidoton surkki!

Pitikö kertoa jotain? Ai, mitä haluaisin sanoa vielä maanpinnalla tallustaville? No tuota … Eläkää täysillä, sillä täällä on ihan sairaanloisen tylsää. Ei kannata tuhlata päivääkään tyhjyydelle. Täällä sille on aikaa riittämiin.

Hiljennä jo se henkilökohtainen suruvirtesi. Ei sitä joka vuosi tarvitse haudallani soittaa.

Oletatte kai, että haluan kertoa kuolemastani.  En haluaisi vatvoa sitä sen enempää, muutama vuosikymmen haudassa riittää. Avada kedavra rintaan; en nähnyt kuin vihreän valon. En edes muista kuka sen loitsi. Uskoi taas tekevänsä oikein. Hulluksi tullut, sanonpahan vain. Muistan aina ne kaameat kakkulat.

Se siitä, ei se kenenkään päivää piristä.

Lopeta jo se nyyhkyttäminen. En enää nouse henkiin. Tahraat vain leninkisi.

Toivon, että kaikki neljä poikaani voivat hyvin. Ja heidän mahdolliset lapsensa, joita ei todennäköisesti ole. Mahdottomia olivat, homoja kaikki. Myönnän itsekin olleeni kiinnostunut pojista…miehistä siis, mutta pitihän suvun kunniaa pitää yllä ja naida puhdasverinen noita-akka. Se oli elämäni suurin virhe. Ei millään pahalla rakas.

Täällä on vain mustaa. Voin laskea päässäni laskuja, voin kirjoittaa elämänkertaa, voin selata muistojen kansiota alusta loppuun ja lopusta alkuun, näkemättä kuitenkaan mitään mikä saisi oloni paremmaksi. Selkä on kipeä ja tunnen hajottajien syövän ruumistani tai oikeastaan sitä mitä siitä on jäljellä. Saisinpa raotettua silmiäni ja nähdä auringonvalon.

Naapurini on kuraverinen. Hän on ollut täällä kauemmin. Juteltiin, kunnes ymmärsi ettei siitä tule mitään. En ymmärrä kuinka muut tätä kestävät. Miten kauan tätä edes pitää jaksaa? Aivoistani ei ole juuri mitään jäljellä ja silti ajattelen. Miksi?

Terve poika. Sinulla on ryppyjä kasvoissasi. Kuka tuo pikku veijari on?

Silloin aikaa sitten, kun olin hetken hillerinä, tunsin oloni kotoisaksi. Se ihana pörröinen turkki ja kaikki. Olisin voinut jäädä siihen olomuotoon ikuisiksi ajoiksi.

On ikävä, isää, äitiä, Severusta, Potteriakin, mutta ei nyt sentään Weasleytä. Mädäntyköön haudassaan. On ikävä vauvoja, omia poikiani. Tuoksuivat ihanalle. On ikävä ihmisiä, joille voin puhua ja joita voin koskettaa,  joita voin pilkata ja mollata, jotka vastaavat minulle. On ikävä kukkien tuoksua, joku voisi tuoda niitä tänne. Antaa niiden nojata vasten kovaa ja kylmää kiveä. On ikävä elämää. Sitä kun sai juosta pitkin pihoja ja tuntea tuulen kasvoilla.

Kerro, kuinka kauan olen maannut täällä?

Olen vanha höperö vainaja. Olin vanha ja höperö jo kuollessani. Minulla ei ole mitään tekemistä. En usko, että on liikaa vaadittu, jos pyydän teitä käymään haudallani viettämässä aikaa kanssani. Voitte jutella hautakivelleni. Se kyllä kuuntelee.

[Koiranruusu]

En muista törmänneeni aiemmin tekstiin, jossa kuollut puhuu konkreettisesti haudastaan, pohiten oman ruuminsa mätänemistä yms. näkemys oli suorastaan hulvaton.

Tässä tekstissä mentiin vauhdilla asiasta kukkaruukkuun ja se sopi vanhuudenhöperölle hahmolle hyvin, vaikka itselläni vaikeuksia ajatella Dracoa seniilinä. Asiat joista Draco valitti, olivat kyllä kovin dracomaisia.

"Myönnän itsekin olleeni kiinnostunut pojista…miehistä siis, mutta pitihän suvun kunniaa pitää yllä ja naida puhdasverinen noita-akka. Se oli elämäni suurin virhe. Ei millään pahalla rakas."

Olin tikahtua nauruun tuossa kohdassa. Haukuttuaan ensin poikansa homoiksi tunnustaa itse samat mieltymykset, loukaten lopuksi vaimoaan ja vain tavan vuoksi puolihuolimattomasti pyytä sitä anteeksi. Ajatuskin pistää hymyilemään.

Kiitokset piristävän erilaisesta ficistä

[Rins]

Tuota, tää oli kiva. Hieman enemmän ois voinu kertoo sen kuolemasta ja elämästä ennen sitä.
Niin ja osastosta; eiks tää sopis paremmin naurettavukseen, tää kun ei ollu oikeestaan surullinen?
Vaikka tietenkin on surullista, että Draco on kuollu, mutta ymmärrät varmaan pointin.
Hyvä fic (:

[LND]

ReginaRiddle   kiitos 
koiranruusu , kiitos. Hyvä, että tästä tuli jotain Pelkäsin että se on hieman liian erilainen.
teinirinsessa, kuoleman kertaaminen kuuluu deathficin piirteisiin ja siksi mietin sopiiko tämä kyseisen alle ollenkaan. Osasto asiassa taidat olla aivan oikeassa.

[Jokuwannab]

Aivan loistava ficci. Draco on ytimekäs, katkera, niin välinpitämättömän oloinen että se saa melkein itkemään. En rupea quottailemaan lempikohtia, sillä silloin pitäisi lainata yli puolet ficeistä ja viesti venyisi liian pitkäksi. Mutta lyhyesti sanottuna rakastuin tekstiin. Kuvailit Dracoa niin hyvin, niin syvällisesti.

Ei saa mennä pelkäksi ihkuttamiseksi, joten poimin ainoat kirjoitusvirheet jotka löysin.

En edes muista ketä sen loitsi.

 Ketä tuo pikku veijari on?

Molempiin "ketä"-kohtiin tulee laittaa "kuka". "Ketä" sopii lauseisiin kuten:
"Ketä sinä olet haavittanut?" tai "Ketkä istuivat Kolmessa Luudanvarressa viime viikolla?" Lainattuihin lauseisiin se ei kuulu.

Kiitos mahtavasta ficistä,
~Jokuwannab

[LND]

Jokuwannab kiitos    Ketä, kuka... tuonhan pitäisi olla itsestään selvyys. Luulin tehneeni Dracosta täysin OOC:n, mutta eipä kai sitten.

[MissWeasley]

Kauhistuttaa ajatuskin siitä et tuntis kaiken haudassaan siitä asti kun kuolee. Hyi että!
Mut joo tää oli hyvin kirjotettu, Draco ei  ollu yhtään ooc.
Tommonen just höperö äijä joka on kaikkee vastaan. Tai ei ihan, mut kiitos tästä


~Missy~

[Vaarallinen Komentoija]

Draco oli ihanan dracomainen, minua olisi kyllä kiinnostanut tietää kuka oli se kuraverinen, jonka vieressä Draco makasi?

On ikävä, isää, äitiä, Severusta, Potteriakin, mutta ei nyt sentään Weasleytä. Mädäntyköön haudassaan.

Jostain syystä rähähdin kovaan nauruun kun luin tämän, niin dramaista. Varsinkin tuo mädäntyköön haudoissaan reps.Paras kohta, kiitokset tästä.

[Cea]

Kiitos nauruista! Todellakin repesin ja monessa kohtaa. Draco oli niin dracomainen.

Muistan aina ne kaameat kakkulat.

Ihana.

Ei virheitä ja muutenkin tosi laadukasta tekstiä! _{Rakentava lomailee.}

[Resonanssi]

hahaa Dracsu on sulonen.
kivaa tuo Dracon pohdiskelu.

kun olin hetken hillerinä, tunsin oloni kotoisaksi. Se ihana pörröinen turkki ja kaikki. Olisin voinut jäädä siihen olomuotoon ikuisiksi ajoiksi.
<3


mutta ei nyt sentään Weasleytä. Mädäntyköön haudassaan.
tyypillistä Malfoyta.

kiitos tästä, ihan kiva ficci.
tosin hyvin hyvin erikoinen.
en ikinä ole ennen lukenut mitään tällaistä.

[LND]

Omaksi huvikseni vastailen vielä

MissWeasley: Kiitos. Dracon höperyydestä voisin lukea myös muiden näkökulmia

Vaarallinen Komentoija: Nimimerkkisi on hieman pelottava, mutta kommentti oli ihastuttavaa luettavaa. Mielessäni hautasin Dracon ihan jästien hautausmaalle, joten se voi olla kuka tahansa. Kiitos.

Cea: Vain naurua olen saanut aikaan   Kiitos

Resonanssi: Kiitos. En tiedä mistä repäisin tällaisen näkökulman tähän haasteeseen, mutta en nyt ainakaan haukkuja ole saanut

[Kharon]

Jotenkin tää ficci onnistui olemaan äärimmäisen hauska, äärimmäisen IC (lukuunottamatta ehkä tota Dracon kaappihomoutta - tai no jaa, kyllä sekin oikeastaan sopii pakettiin ) ja äärimmäisen liikuttavakin! Aivan hurmaava ficci, ihastuin heti sun Dracoon ja tämän kertojanääneen. Kirjoitustyyli oli, kuten jo mainitsin, sekä huvittava että IC, ja tykkäsin tuosta yksinkertaisuudesta. Se oli tosi tehokas keino kertoa tämä tarina!

Mutta ihan totta. Tämä kohta:

On ikävä vauvoja, omia poikiani. Tuoksuivat ihanalle.

Onko noloa tunnustaa, että meinas nousta vedet silmiin? : D Aivan äärettömän ihana kohta, ei liian hempeä mutta niin tunteikas. Kyynelehdin täällä yksin pimeässä. Ja muutenkin loppupuoli oli tosi +++, Weasleyn haudassa mätääntyminen oli kaunis kohta vaikka Weasleyistä tykkäänkin. <3 Ainoa vähän "negatiivinen" juttu oli se, ettei tuo hilleri-kohta mun silmiin kuulunut tähän ficciin, tai siis ymmärrän sen tarkoituksen (luullakseni) mutta se jäi vähän yksinäiseksi palaseksi muuten näin yhtenäiseen tekstiin!

Kiitos tästä tekstistä. Se nauratti ja lähes tulkoon itketti. Se oli erittäin hieno teksti. :---)

[LND]

Voi häpeä, tätäkin vielä luetaan Ficci siltä ajalta, kun kirjoitin ja uskoin osaavani kirjoittaa. Ehkä osasinkin, mutta luonnottomalta tämä silmiini vaikuttaa.

Kiitos iitta kommentistasi. Randomi ajatusten heittely voi saada aikaan jotain hauskaakin, kunpa inspaantuisin toistekin samalla tavalla kuin tätä kirjoittaessani. Huomiosi hilleri kohdasta on täysin oikeanlainen, se olisi vähintäänkin pitänyt sitoa tiukemmin kokonaisuuteen tai vain jättää pois. Tähän voisi kokeilla kirjoittaa kakkososaa, vähän niin kuin kaikkiin hyviin elokuviinkin tehdään se keskinkertainen jatko-osa.

[Funtion]

Täällä on vain mustaa. Voin laskea päässäni laskuja, voin kirjoittaa elämän kertaa, voin selata muistojen kansiota alusta loppuun ja lopusta alkuun, näkemättä kuitenkaan mitään mikä saisi oloni paremmaksi.
Elämänkertaa, ei elämän kertaa. Ellei tällä sitten tarkoiteta jotain ihan muuta.

Juteltiin, kunnes ymmärsi ettei siitä tule mitään.
Tän siis noin periaatteessa ymmärtää, mutta mä oisin kaivannut tuohon subjektia, eli vaikka "juteltiin, kunnes HÄN ymmärsi" jne.

Hah, olipa tää hieno! Mulle ei olis tullut mieleenkään kirjoittaa näin elävästi kuolleen näkökulmasta! Draco oli hyvin dracomainen, jopa kuolleena. Taidan vaan toistaa edellisiä kommentoijia, mutta tuo hilleri-kohta aiheutti kyllä pienoisen wtf-hetken. Se tuntu niin oudolta tuolla välissä, se oli niin irrallinen... yhtäkkiä vain lyhyesti hypättiin hilleriin ja sitten kadottiin takaisin muihin ajatuksiin. Toisaalta aika mielenkiintoinen yksityiskohta, härnäävällä tavalla, ainakin se jäi mieleen... mut ite olisin joko selittänyt tuota paremmin ja sitonut sen tähän enemmän tai jättänyt kokonaan pois. Mut kuten itsekin sanoit, tää on jo aika vanha teksti. Mut musta tää oli silti tosi kiva! Tässä oli kutkuttavaa huumoria, jollain tavalla hieman sarkasmia, ja tän otsikko oli tosi hieno, osuva!

Nyt ei irtoo tän enempää. Tykkäsin tästä, kiitos! :--)

[LND]

Kiitosta taas että tätäkin jaksetaan kommentoida. Löydän omat kirjoituskikkani enkä usko paljoa muuttuneeni. En jaksa käydä tekstiä läpi ja miettiä, mitä muut siitä löytävät. Jälkeenpäin vain aina huomaan, miten asian olisi voinut esittää paremmin, mitä olisi voinut jatkaa pidemmälle ja mikä olisi pitänyt jättää pois. Ehkä vielä jonain päivänä panostan niin, että saan aikaiseksi jotain täydellistä.

fiertén mieliksi kävin käsiksi melkein laittomasti vanhaan tekstiin ja korjasin yhdyssanavirheeni. Alkoi ottamaan sen verran päähän