Kirjoittaja Aihe: Kauhua yössä. S  (Luettu 1652 kertaa)

Drakness

  • Sanataikuri
  • ***
  • Viestejä: 331
  • "Madness is genius."
Kauhua yössä. S
« : 28.03.2012 19:49:09 »
Nimi: Hirviöbileet
Kirjoittaja: MasterSkald
Beta: MasterSkald
Ikäraja: S
Genre: scary,humour
Summary: hirviö törmää pimeisiin voimiin
Disclaimer: Jepjep,itsekeksitty.
Warnings: "kirosana",verta
 
Yö oli pimeä ja kylmä, Skarajako hytisi kulkiessaan pitkin autioitunutta polkua pimeässä metsässä.
Vaikka olikin itse moninkertainen murhaajamestari ja kirkujakuoron komein hirviö, ei hänkään viihtynyt näin oudon, taianomaisen hiljaisuuden keskellä.Yö suorastaan vaati kunnon kirkaisua, kenties jostakin löytyisi sopiva uhri.

Skarajako rymisteli okaiden halki niin pelottavasti kuin taisi, ihan vain koska se kuului asiaan. Kauempaa kajasti heikkoa valoa.
Hirviö kohotti arpista kuonoaan ja maistoi ilmaa kaksihaaraisella käärmeenkielellään. Jossakin haisi mustalle taikuudelle.
Manaajiako? Se mietti ja suuntasi rikinkatkua kohti.

Hirviö näki edessään paljaan metsäaukion jonka keskelle oli piirretty viisikanta, noitien merkki. Sen keskusta oli tyhjä, mutta ulkoreunalla paloivat kylmät liekit.
Mustaan pukeutuneet hahmot messusivat matalalla äänellä loitsua, manatakseen hornan syövereistä kammottavia demoneita.
Skarajako jäi aloilleen aivan hiljaa nähdäkseen mitä tapahtuu. Demonit olivat sen mielestä melko rajua sakkia joiden kanssa sai aikaan parhaat kirkaisut.

Pentagrammin keskelle alkoi muodostua mustaa savua, joka kirkastui verenpunaiseksi ja sitten helvetinpunaiseksi. Ilman täytti pahaenteinen musiikki.
Skarajako tunnisti sen kirkujakuoron "kuolonmessuksi". Savu otti hahmon, siitä astui esiin kertakaikkisen painajaismainen olento; sen silmät olivat kirkkaanpunaiset ja valkuainen oli täysin musta, sillä oli suuret piikkiset nahkasiivet ja pitkät julmat kynnet. Olennon hengitys veti vertoja murrosikäisen pojan  ja mädän kaalin löyhkälle. Jopa Skarajakon täytyi tunnustaa, että demonin upeankammottava punaisenmusta väritys ja veitsenterävät hampaat olivat karmaiseva näky.

"Minä olen Angorrakhi, yksi suurdemoneista.Kuka uskaltaa kutsua minut?" Olento sanoi suoraan tärykalvoihin iskevällä bassoäänellään.
Mustapukuiset manaajat vapisivat ja juoksivat pikajuoksua karkuun - vain päätyäkseen suoraan Skarajakon kitaan.
Sepä olikin maistuva illallinen! Hirviö totesi ja meni aukiolle.

Pian heillä hirviöillä olikin jo bileet pystyssä. Luurangot tanssivat yhdessä noitien ja mörköjen kanssa, musiikiksi oli valittu ihmissusibändi. Lisäksi aaveet esittivä omia ohjelmanumeroitaan , joihin kuului muunmuassa kirskuva liitutaulu ja saha.
Hammaslääkärit ja demonit olivat sulassa sovussa viskomassa ihmisiä tervakuoppaan, hirviöt napsivat kuka mitäkin ruumiinosia ja kaikille kelpasi juomaksi tuore veri.

Skarajako oli tyytyväinen. Olipa kerrassaan riemastuttavan kauhea yö!]

« Viimeksi muokattu: 28.03.2012 20:00:08 kirjoittanut Sädekehä »
" Weird is just a side effect of being awesome."