Nimi: Kuinka lukutoukka kesytetään?
Kirjoittaja: kani
Ikäraja: K-11
Genre: romance kai, drama
Paritus: Lily/Remus (James/Sirius, Peter/OC)
Summary: Käsivarttaan vasten painuva naisen vartalo sai miehen laskemaan kirjansa pois kokonaan.A/N: OTP10-haaste. Halusin kirjoittaa jouluficin, mutten ole jouluihminen, joten - Niin. Hyvää joulua kaikille.
Kuinka lukutoukka kesytetään?
”Joulussa ei ole mitään järkeä.”
Lilyn silmissä asui haaste, huulet olivat pienesti raollaan ja hengitys sai rintakehän kohoilemaan neulepuseron kätköissä.
Remus laski kirjaansa alemmas ja hymähti. Kello oli melkein yhdeksän jouluaattoaamuna ja hänen tulihiuksinen päivänsäteensä (mies ei yleensä suosinut imeliä lempinimiä, mutta tuo kieltämättä sopi) sai päähänsä kyseenalaistaa perinteet juuri sillä hetkellä.
”Se on yhdessäolon juhla, vietetään aikaa perheen kesken”, Remus vastasi pakottaen äänensä rauhalliseksi. Väittelyiksi yleensä aina yltyvät keskustelut kihlattunsa kanssa saivat ihmissuden hänessä nostamaan päätään.
Lily havaitsi nytkin, kuinka kultaiset säikeet kietoutuivat tavanomaisen ruskean sekaan ja siristi omia silmiään hyväksyvästi.
”Me vietämme yhdessä aikaa muutenkin. James ja Sirius. Peter ja Amalda. Me kaksi. Mitä järkeä on siis siinä, että tuhlaamme luonnonvaroja ja syömme aivan liikaa vain jonkin juhlan vuoksi?”
”Eikö sinusta elämässä saa olla juhlia?”
”Saa, mutta ei näin absurdeja.”
”Pääsiäisessähän onkin todella paljon logiikkaa”, Remus sivalsi ottaen tietoisen riskin solvaamalla Lilyn lempijuhlaa.
”Pääsiäisenä juhlitaan jotain merkityksellistä. Kuoleman voittamista, hedelmällisyyttä, uuden kasvun alkua. Symboliikkaa, joka sinunkin pitäisi ymmärtää - varsinkin näinä aikoina.”
Käsivarttaan vasten painuva naisen vartalo sai miehen laskemaan kirjansa pois kokonaan. Lily kuljetti sormensa ketterästi Remuksen korvan taakse, jonka tiesi olevan herkkä paikka.
”Jouluna juhlitaan - uuden elämän alkua myös ja - ”
”Roskaa. Todellinen merkitys on kadonnut kaupallisuuden tieltä.”
”Pääsiäinen - ”
” - on kaupallistunut myös, minä tiedän sen.”
”Miksi?” mies kähähti ja kirosi ihollaan ympyrää piirtävät sormenpäät, jotka saivat hänen housunsa tuntumaan aivan liian ahtailta.
Lily hymähti ja lopetti, vetäen kätensä takaisin omalle reviirilleen.
”Koska sinä olet lukenut tuota kirjaasi eilisestä illasta lähtien. Sillä aikaa minä olen odottanut yläkerrassa aivan valmiina, jos herra professori vain suvaitsisi tulla tyydyttämään naisensa maalliset tarpeet omien henkistensä sijaan.”
Remus nielaisi ja tuli äkkiä hyvin tietoiseksi Lilyn hajuveden tuoksusta ja olkapäällään lepäävistä punaisista suortuvista, joita seuraamalla katse tavoitti lopulta tummanvihreinä hehkuvat silmät sekä pienesti hampaiden väliin vedetyn alahuulen. Miehen karhea sormi siirtyi hivelemään vaalean kaulan kaarretta, Lily kallisti päätään suoden enemmän pinta-alaa kosketukselle.
”Sinä olet hallitsematon”, Remus totesi puoliksi itsekseen ja suostui jättämään kirjansa kesken - kerrankin.