Yön lukemattomia (K-11, Draco Malfoy)

[Vanilje]

Nimi: Yön lukemattomia
Kirjoittaja: Vanilje
Ikäraja: K-11
Genre: angst, drama
Paritus/henkilöt: Draco
Varoitukset: Viiltelyä, syömishäiriön kuvausta
Vastuuvapaus: Hahmot ovat Rown omistuksessa, minä vain lainaan tienaamatta tuotoksillani senttiäkään.
Haasteita: Spurttiraapale II, Kerää kaikki hahmot (Draco Malfoy), Genrehaaste vol. 2 (Paritukseton), OTS (Luihuiset), Ficlet300 (142. Lukemattomia), Vuosi raapalehtien vol. III

A/N: Hmm, joo. Lähes täyttä tajunnanvirtaa, enkä ole varma mitä mieltä olen. Tästä ehkä tuli vähän erilainen kuin mitä alunperin suunnittelin, mutta menkööt näinkin. Valitsin Dracon hahmoksi, vaikka se saattaakin ehkä jonkun mielestä vähän kummalliselta hahmovalinnalta tällaiseen tekstiin. Halusin kuitenkin ottaa tähän nimenomaan pojan, koska minusta se on liian vähän esillä, että pojatkin voivat sairastua syömishäiriöön. Tytöt kun ovat tässä asiassa enemmän esillä tietenkin sen vuoksi, että tytöillä näitä ongelmia esiintyy useammin. Mutta aivan yhtälailla pojatkin voivat sairastua. Näin. Olkaa hyvät. : )



Kaappikello hakkaa tunteja jossakin kaukana, en tiedä paljonko kello on, varmaan melko paljon. Mutta ei sen väliä, isä ja äiti kai nukkuvat jo. Nyt on siis aika, aikaa.

Pakolliset vatsalihakset, punnerrukset, hypyt, mitä vain. Yksi kaksi kolme neljä – lukemattomia. Vielä puolet. Väsyttää, ei saa lopettaa! Muista, olet lihava, ruma, kelvoton. Pakko jaksaa vielä! Vielä muutama, kolme kaksi yksi. Olisi pitänyt jaksaa enemmän. Säälittävä.

Siitä saa rangaistuksen, tiedän sen varsin hyvin. Yöpöydän laatikossa on veitsi. Terä kiiltää ikkunan takaa loistavan kuun valossa. Kääntelen sitä hetken käsissäni, kunnes painan sen käsivarttani vasten. Viillän syvän haavan, veri alkaa pisaroida ihollani. Ei vielä tarpeeksi. Täytyy tehdä toinen viilto, kolmaskin. Syvempää. Hiljalleen kehooni alkaa virrata miellyttävän lämmin tunne, vajoan kuin transsiin, on niin hyvä olla. Vaivun lattialle selkä vasten sänkyä veren valuessa käsivarttani pitkin.

Naurahdan väkinäisesti helpotuksesta, pyyhkäisen hiukset kasvoiltani. Poskelleni jää veren tahraama jälki. Hetken tunnen eläväni, selviäväni pienen pienen hetken eteenpäin. Kunnes taas...

[Audrina]

Nappasin tämän luettavaksi syömishäiriön ja hahmovalinnan perusteella. Syömishäiriöitä usein pidetään vaan nuorten naisten sairauksina, mutta ihan hyvin esimerkiksi anoreksia voi pojallekin tulla; ei ne mitään immuniteettejä kuitenkaan ole. Niin yhtälailla pojatkin voivat siihen sairastua. Vaikka ehkä viimeisenä kuvittelisin syömishäiriön Dracolle, minä kuitenkin pidin hahmovalinnastasi ja koko tekstistä ylipäätään.

Liikunnasta oli tullut Dracolle, jota pitää saada harrastettua tarpeeksi hinnalla millä hyvänsä. Jos poika ei tee sitä määrää vatsalihaksia, mitä on asetettu määräksi tehdä, seuraa rangaistus. Hänen itsekurinsa on tiukkaa, ja rangaistuksena rangaistus, joka sattuu fyysisesti. Kuitenkin veitsellä viirun piirtäminen ranteeseen tuo psyykkisesti hyvää oloa, hurmokseen vaipumisen. Kun rangaistus on kärsitty, taitaa olla uuden treenin aika.

Pidin kokonaisuutena tästä. Tunnelma oli hieman suoritusmainen, kun punnerruksia mitä tehdä se ja se määrä ja viilto piti olla tarpeeksi hyvä. Suoritusmainen tunnelma sopi erinomaisesti tällaiseen syömishäiriö kuvaukseen. Sen lisäksi teksti oli kerrottu todentuntuisesti - kyllä tämän luettua pojalle vaikka anoreksia mielisi.

Kiitos lukukokemuksesta! (:

[Natural]

Tämähän oli aika jännä.

Tykkäsin todella paljon. Hiukan omituinen yhdistelmä: Draco & syömishäiriö. Mutta mielestäni se toimi.
Totta, miksei pojiillakin voisi olla syömishäiriötä.

Dracon tunteet olivat mielestäni erittäin aidot. Olit hyvin kuvaillut tuota ns. tuskaa siitä, kun Draco luulee olevansa lihava, ruma ja kelvoton. Ja sen kunika hän rankaisi itseään, kun ei pystynyt tarpeeksi suureen suoritukseen.

Hetken tunnen eläväni, selviäväni pienen pienen hetken eteenpäin.

Tämä lause oli mielestäni todella... kaunis? Siis pidin kvoasti tästä lauseesta, jotenkin se välitti paljon tunnetta.

Osaat kirjoittaa todella hyvin, pidän kirjoitus tyylistäsi. Teksti oli sujuvaa, eikä virheitä näkynyt.

Kiittäen ja hattua nostaen,
Natural

[Vanilje]

Audrina, se on kyllä totta, että usein syömishäiriöt tunnutaan mieltävän juuri nuorten naisten sairauksiksi, vaikka voi niitä pojillakin olla. Ja varmaan tuo syömishäiriökin on melko suorituspainotteista, joten ihan hyvä että tekstin tyyli tuki mielestäsi aihetta. Kiva muutenkin kuulla että pidit hahmovalinnasta kaikesta huolimatta ja että tekstikin miellytti. Kiitoksia kommentistasi!

Natural, kiitos paljon kommentistasi! Hienoa että tykkäsit tästä vaikka hahmovalinta saattoikin aiheeseen nähden olla melko erikoinen. Ja kiva että tunteiden kuvailu oli onnistunutta ja loi oikean tunnelman. Se kun on tämäntyylisissä teksteissä melko tärkeääkin että tunnelma välittyy ja tuo aiheen oikealla tavalla esiin. Ja oi, kiva kuulla että kirjoitustyylini miellyttää. Mutta kiitoksia vielä kerran kommentistasi!

[Merrrí]

Hahmovalinta ja aihe pakotti lukemaan - kuten myös kirjoittaja. Syömihäiriöitä pojilla esiintyy kirjoituksissa liian vähän, joten siitä erikoisuus. Ja on pakko kompata Audrinan sanoja tuosta syömishäiriöstä pojilla.

Erikoinen valinta tähän, mutta tavallaan toimiva: miellän muutenkin Dracon sellaiseksi perfektionistiksi oman ulkonäkönsä suhteen. Tässä syömishäiriö oli kuvattu jotenkin riipaisevasti ja realistisesti. Kaikki nuo pakolliset liikkeet, rangaistus siitä, kun ei saanutkaan vaadittavaa määrää, kuvaus tuosta rangaistuksesta... Hienoja kuvailuja, jotka toimivat todellakin tässä raapaleessa. Silti oli karmaisevaa, miten se kierre vain jatkui ja jatkui, eikä lopussa olevat lauseet anna viitettäkään sille, että tämä kierre tulisi loppumaan vähään aikan, jos edes ollenkaan. Viiltelyn kuvaus tuntui omallakin iholla, kylmiä väreitä käsissä - hienoa kuvausta reaktioista huolimatta. Se, miten asettelit sanoja, on jotain sellaista hienoa taitoa, joka on omalaatuista (kuten jokainen tekstisi) - ja on pakko myöntää olevani kateellinen tälle taidolle.
Kursiivit tehostivat hienosti tuota tekstiä, mielsin ne sellaisiksi... ajatuspätkiksi? Kuitenkin toimivat ja tehostavat. Ja tuo loppu oli sellainen, josta tavallaan tykkäsin, tavallaan en.

Muista, olet lihava, ruma, kelvoton.

Tästä tuli karu isku naamalle, joka muistutti todella, mikä tässä oli se aihe, jos ehti jo unohtaa sen jossain välissä (vaikka se olikin lähes mahdotonta). Ja sanottaisiinko näin, että tämä oli ruman kaunis ajatus.

Vaikenen ja kiitän tästä erikoisuudesta (:
~Merrrí

[Vanilje]

Merrrí, ohh kiitos paljon kaikista noista kehuistasi! Olen erittäin otettu että tykkäsit tästä noinkin paljon. Kun mietin tähän hahmoa - halusin tähän nimenomaan pojan - niin Draco nousi mieleeni juuri sen vuoksi, koska ajattelin tämän olevan vähän perfektionistisuuteen taipuvainen ja tarkka omasta ulkonäöstään. Tosi hienoa kuulla, että tekstin ajatus ja tunnelma välittyi lukijalle selkeästi ja vahvasti kaikessa karuudessaan, niin kuin syömishäiriöt ovat. On aina ihanaa kuulla kun on onnistunut jossakin. Ja joo, nuo kursiivit olin tavallaan mieltänyt Dracon ajatuksisksi, hyvä että sen tajusi tekstiä lukiessa. Mutta vielä kerran kiitokset kommentistasi! ♥ Piristi minun päivääni.

[Aapo]

Mä halusin välttämättä kommata jotain sun ficciä ja valitsin sitten tämän (koska Draco ♥) ja no niin, myös tämä nimi sai mut avaamaan tän koska kerrassaan ihana. Yritän nyt parhaani mukaan vääntää tähän jotain, vaikka oonkin ihan sanaton. Dracosta kirjoitetut ficit on yleensäkin tosi mielenkiintosia, koska siitä saa hahmona vaikka mitä irti.

Myös tähän mun mielestä sopi hahmoksi hyvin juuri hän, perheen aiheuttamissa paineissa voin hyvin kuvitella Dracon pyrkimään täydellisyyteen. Häneltä vaaditaan aina liikaa ja vielä enemmän, joten oikeastaan idea oli tosi realistininen, eikä hahmovalinta tuntunut musta ollenkaan kummalliselta. Juuri tuo kelpaamattomuuden tunne, mikä Dracossa varmasti syntyperänsä takia asustaa, saa hänet tekemään itsestään parempaa, kelpaavampaa.

Ihan älyttömän kaunista tekstiä. Noi kuvailut oli jotain niin nam. Ja juuri tuo miten olit tasopainottanut eteenpäin vievän tekstin ja kuvailut, ettei ollut ihan pelkkää mässäilyä jommalla kummalla, oli hienoa. Kylmänväreet meni kun tätä luki, ja iskipä pieni säälinpoikanenkin Dracoa kohtaan. Olit saanut hyvin kuvailtua juurikin tuon kaiken kelpaamattomuudentunteen ja täydellisyydentavoittelun tarpeen, ihan upeeta. Oon ihan pähkinöinä täällä koska aww. Tosi herkkä ja soljuva teksti.

Oli liikuttavaa lukea Dracon inhosta itseään kohtaan, rangaistus ja siitä seurannut mielihyvä ja hetken kaikki oli taas hyvin. Olet kuvannut ihan älyttömän hyvin syömishäiriöisen maailmaa ja elämänkuvaa. Montaa näin kaunista angstitekstiä en ole lukenut.

Mä oon ihan possuna täällä, eikä mun kommentoinnista tahdo tulla mitään. Voiksä olla vähemmän hyvä kiitos : ( pelottaa ihan että jotkut kommenttiblokit iskee päälle kun tälläsiä ihanuuksia lukee, joista ei saa mitään rakentavaa keksittyä koska... Noh täydellistä.

Pakko jaksaa vielä! Vielä muutama, kolme kaksi yksi. Olisi pitänyt jaksaa enemmän. Säälittävä.

tää oli mun lempikohtaus, sillä noinhan syömishäiriöiset usein ajattelevat, säälittävää, vielä enemmän.. Karu ja kaunis kohta.

Puspus oot ihana ja tää teksti on ihana ja joo ♥♥♥ toivottavasti mun kommentti ei ollu ihan kamala : (

KIITOS

[Vanilje]

annicamaria, aaaaaa kun oot söpö! Sun kommenttis oli kaikkea muuta kun kamala, höpsö! Voin vannoa että piristit miun päivääni ja sait hymyn nousemaan huulille. : ) Joo noin kun sitä miettii, niin on totta että Draco voisi juurikin olla sellainen hahmo, joka pyrkii olemaan vielä vähän täydellisempi, vaaditaanhan häneltä muutenkin aika paljon. Ei varmasti ole helppoa elää kaikkien odotusten kanssa, jotka ovat varmasti väsyttäviä. Siitä sitten saattaakin helposti tulla jotain seuraamuksia, näin ainakin voisin kuvitella. Tosi kiva kuulla että nuo kaikki kuvailut sun muut tehosti hyvin tunnelmaa ja toimi tämän ficin kanssa. Ihanaa että olin onnistunut tunnelmankin välittämään lukijoille asti, siitäkin kun oli itsellä aika selvä visio kun tätä lähdin toteuttamaan. Jotenkin se on vaan aina kivaa kuulla että omasta kirjoitustyylistä pidetään. (ja kiva että nimikin iski) Apua, mitähän vielä piti sanoa? Oon vaan niin otettu noista kaikista kehuista että iik. Voiksä olla kirjottamatta noin ihania kommentteja mihin ei osaa edes vastata? : ( Joka tapauksessa kiitos vielä ihan hurjasti! Tosi ihanaa kuulla että pidit tästä, minäkin pidin siun kommentista paljon. Pus.

Giril, oi kiitos paljon! Todellakin oon otettu siitä, että luit ja pidit tästä, vaikka muuten harvoin luetkin Dracosta tai Pottereista yleensäkin. Siitä tulee aina jotenkin tosi hieno fiilis kun joku pitää tekstistä vaikka se ei kuuluisikaan ihan siihen tyyliin mitä yleensä lukee. Kiva kuulla että kirjoitustyyli toimi ja vielä että pidit siitä! Niin ja että se myös sopi tunnelmaan. Hienoa samoin, että tunnelma välittyi sinne asti. Itselle se tietyn tunnelman luominen on ficeissä aina ollut tärkeää, joten kivaa että olin tässä onnistunut siinä. Ihan kokonaisuudessaankin ihanaa kuulla että pidit tästä noinkin paljon! Sun kommenttis oli ihana illan piristäjä, kiitos vielä siitä. ♥