Nimi: Mustat nuotit
Kirjoittaja: Schattenjäger
Ikäraja: k-11
Paritus: ei ole
Genre: deathfic
Yhteenveto:
Aavemainen musiikki, uhkaavat sävelet, jotka vain hän kykeni kuulemaan, ilmestyivät äkkiarvaamatta ja katosivat yhtä nopeasti jättäen pojan ihon kananlihalle ja muuttaen sydämen jääksi.
Varoitukset: eipä taida kummempia olla
A/N: joo, tällaista. Halusin kokeilla, toivottavasti joku jaksaa lukea.
******
Mustat nuotit
Ne seurasivat häntä. Olivat seuranneet jo viikkoja. Edward vilkuili kauhuissaan ympärilleen. Aavemainen musiikki, uhkaavat sävelet, jotka vain hän kykeni kuulemaan, ilmestyivät äkkiarvaamatta ja katosivat yhtä nopeasti jättäen pojan ihon kananlihalle ja muuttaen sydämen jääksi.
Edward käveli hiljaa pimeässä illassa kotiaan kohti sulkien korvansa kadun ääniltä musiikkisoittimensa avulla. Kappale vaihtui, mutta musiikki ei ollutkaan sitä tuttua ja turvallista. Aavemainen pianosoolo alkoi ensin kevyenä ja leikkisänä ja muuttui pian kiivaammaksi ja vaativammaksi. Poikaa pelotti, ja hän yritti sammuttaa soittimen. Musiikki kuitenkin jatkui ja jatkui, vaikka soitin lojui jo kadulla pieninä viattomannäköisinä palasina.
Edward alkoi juosta niin kovaa kuin pystyi. Jalat takoivat maata ja sydän hakkasi kurkussa, kädet painautuivat korville vaimentamaan turhaan yhä jatkuvaa musiikkia.
Lopulta kotitalo näkyi ja poika vajosi nyyhkyttäen polvilleen. Vain vaivoin hän sai oven auki ja löysi tiensä makuuhuoneeseen. Riisumatta edes kenkiään hän kaatui vuoteelleen ja nukahti raskaaseen pelonsekaiseen uneen.
Aamu sarasti ikkunan läpi ja valaisi vaitonaisena pientä huonetta. Myöhemmin päivällä taivas olisi kirkkaan sininen ja linnut laulaisivat kauniisti. Sitä musiikkia poika ei kuitenkaan enää kuulisi.
Edward makasi sängyllään silmät kiinni, huulilla kareili hymy ja hänen olisi voinut kuvitella nukkuvan, ellei lakanoita värjännyt veri olisi pilannut rauhaisaa näkyä.
Seinälle pojan yläpuolelle oli maalattu mustia nuotteja.
