Vierelläsi, verelläsi || Harry/Severus K-11 one-shot

[Sakura]

Nimi: Vierelläsi, verelläsi
Kirjoittaja: Sakura
Paritus: (yksipuolinen) Harry/Severus
Tyylilaji: sen kun tietäisi
Ikäraja: kaipa se on K-11
Tiivistelmä: Fetissi.
Vastuuvapauslauseke: En omista, en hyödy, et cetera.

A/N: Harryn ajattelin viidesluokkalaiseksi tässä.

x

Vierelläsi, verelläsi

Harry rakasti niitä. Harry vihasi niitä.

Professori Kalkaros seisoi hänen takanaan kuin obsidiaanista muotoiltu patsas: musta kaapu, mustat liukkaat hiukset. Mustat silmät etsivät virhettä, ja Harry tiesi, että professori oli puristanut huulensa kapeaksi viivaksi. Harry melkein tunsi hengityksen niskahiuksillaan, se oli helppo kuvitella kylmäksi kuin pohjoistuuli. Mutta se oli lämmintä kuten ihmisen hengitys on. Aavistuskin siitä oli.

Muodon vuoksi Harry vilkaisi Ronia silmäkulmastaan, mutta ei enää edes huomannut, kun Ron pyöräytti silmiään ja soi noidankattilalleen myrkyllisen irvistyksen. Kuinka hän voisi ajatella jotain muuta kuin Severus Kalkarosta? Kun tämän varjo levisi hänen päälleen kuin öljy. Kun äänetön hengitys jäädytti hänen hermoratojaan.

Kun professori Kalkaroksen kyljet odottivat hänen takanaan. Kyljet kiinteää kudosta ja vaaleaa ihoa: ylhäällä ne vaihtuivat keuhkojen tahdissa liikahteleviksi kylkiluiksi ja alhaalla hävisivät määrätietoisiin lantio- ja lonkkaluihin. Ne odottivat hiljaa paikoillaan tapahtui mitä tahansa. Harry saattoi aistia lihasten kireän, vihaisen jännittyneisyyden, kun Kalkaros seisoi uhkaavana tarkastelemassa hänen työtään.

Tunnelma kaksine kasvoineen kiehtoi häntä, se oli kihelmöivää odotusta joka ei koskaan loppuisi, se oli halveksuntaa ja panssarilasimaista, terävää hiljaisuutta. Tahtojen taistelua, vaikka yksikään ääni eikä liike paljastanut sitä; pintapuolisesti kaikki oli vain uhmaa. Harryn uhmaa ja professori Kalkaroksen uhmaa Harryn uhmasta.

Harry rakasti niitä. Harry vihasi niitä. Hän halusi suudella kuupölynvalkeita kylkiä, antaa käsiensä asettua niiden ympärille ja kaivertaa lyhyet kyntensä niihin, iskeä Sektumsempran suoraan unelmaansa.

[Snapu on Pyörylä]

Kaunista! Upeaa, runollista, punaisen ja mustan sekaista, romanttista... ööh... raakaa, viileää ja hulluksi tekevää voimaa.

Minä pidin näistä:
'se oli helppo kuvitella kylmäksi kuin pohjoistuuli'
'määrätietoiset lantio- ja lonkkaluut'
'Hän halusi suudella kuupölynvalkeita kylkiä '

Tällainen aika outo kommentti tuli nyt mutta kun tämä veti niin sanattomaksi, että pystyi vain kuvailemaan, mitä tunteita tuli pintaan. Pidin tästä todella paljon! Kirjoita lisää tällaisia! Upeaa, runollista. Kiitän!

[jossujb]

Uuh, sepäs oli hieno. Ehdottamasti on hienoa että Harrylla on jotenkin kummallisisen ristiriitainen ajatusmaailma Severukseen nähden. Meinaan tuota ylistämistä ja sitten se kuvitelma iskeytyvästä sektumsemprasta... jos Harrylla/Sev vipinää olisi kirjoissa niin kyllä se olisi ehdottomasti juuri tällaista.

En nyt osaa sanoa mitään järkevää, tyksin! Varsinkin kun ei ollut liian yksiselitteistä ja helppoa, kasvaa uudelleenluku intokin sitten. Kiitosta vain lukukokemuksesta.

jjb

[Enigma]

Loistavaa!
Harryn sekavat ja ristiriitaiset ajatukset oli kuvattu hienosti!
Rakastin hienoja ja erikoisia kuvailujasi, ne toivat joukkoon ihanan lisän.
Snapu on Pyörylän viestissä olleiden lainauksien lisäksi pidin tästä:
"tämän varjo levisi hänen päälleen kuin öljy"

Kyllä pidin ihan hurjasti siis, ja pahoitteluni rakentavan palautteen puutteesta.
Kiitoksia!

[Luihuinen_89]

kuvailu oli todella mahtavaa. Teksti oli todella kaunista, en osaa muuta sanoa, kuin että joku osaa kirjoittaa 

~L~

[Crepe]

Vau, tää oli makee. Hienosti kirjoitettu, ihanaa kuvailua, runollisia vertauskuvia. Me likes.

Kuinka hän voisi ajatella jotain muuta kuin Severus Kalkarosta? Kun tämän varjo levisi hänen päälleen kuin öljy. Kun äänetön hengitys jäädytti hänen hermoratojaan.

Toi oli ihan mahtava kohta. Ja oli niitä tässä useampiakin. Hienoa!

[Funtion]

Mä taidan täristä puhtaasta inhosta.

Harry/Severus on jotain niin kammottavaa, että en ois tuskin ikinä avannutkaan tätä ficciä, ellet sä ois tän kirjoittajana. Severus on jotain niin kammottavaa. Harry taas on jotain niin ärsyttävää. Yhdessä… en halua edes kuvitella.

Ei hitto, ei mitään tällaista voi kommentoida! Tää oli ehdottomasti äärettömän hyvin kirjoitettu, kuten sun kaikki kirjoitukset tuppaa olemaan. Tässä oli upeita sanavalintoja ja lauseita, näistä suosikiksi päätyi;

Kun tämän varjo levisi hänen päälleen kuin öljy.

Hän halusi suudella kuupölynvalkeita kylkiä, antaa käsiensä asettua niiden ympärille ja kaivertaa lyhyet kyntensä niihin, iskeä Sektumsempran suoraan unelmaansa.

Mut onneks Harry sentään suhtautu tuohon ristiriitaisesti! Pelkkä Severuksen rakastaminen… en halua edes ajatella tai rupeen taas tärisemään puhtaasta inhosta. Tän tekstin tunnelma oli kamalan kolkko… sellainen severusmainen. Pimeä ja ahdistava. Musta oli kuitenkin aika hassua, miten tässä keskityttiin kuvaamaan erityisesti Kalkaroksen kylkiä… mitä ihmettä? Oliko Harryn fetissi kohdistunut juuri Kalkaroksen kylkiin? Toisaalta siellä mainittiin myös muita Kalkaroksen luita… lantiolla ja lonkalla. Hyi, luinen Severus ei välttämättä oo mikään ihannemielikuva mun päässäni.

Harryn uhmaa ja professori Kalkaroksen uhmaa Harryn uhmasta.
Huh, tääkin on vielä pakko lainata, sillä tää oli ihanasti ilmaistu lause! Kalkaroksen uhmaa Harryn uhmasta… haha.

Anteeksi etten kyennyt tämän kehittävämpään kommenttiin. Mutta saisit olla ylpeä itsestäsi; sait mut pitämään tästä tekstistä äärettömän paljon, vaikka mä syvästi halveksun ja inhoan tätä paritusta.