// Alaotsikko: OSAT 1/4 [fluff - romance - slash - femme]
Nimi: Vähemmän kauniin sukupuolen hienouksista
Kirjoittaja: Annie Black
Paritus: Sirius/Remus [slashina sekä femmenä]
Ikäraja: K-11
Tyylilaji: fluff, romance
Vastuuvapaus: Herrat Musta, Lupin, Potter ja Piskuilan kuuluvat J.K. Rowlingille.
Yhteenveto:
”Sinä siis haluat muuttua tytöksi vain harrastaaksesi seksiä?” Kun sen ilmaisi noin, se tosiaan kuulosti vähän… no, hämäräperäiseltä. Remuksen epäilevä ilme kuitenkin vaihtui leveään virneeseen ja hän käveli poikaystävänsä luokse nostaen toisen käden tämän poskelle.
”Sirius, sinä olet nero!”Alkusanat: Vihdoinkin sain tämän aluille. Ensimmäistä kertaa femmeilen! Tosin sekin on vähän kyseenalaista, että lasketaanko se femmeksi. Jos ette tiedä mistä puhun, niin lukekaa toki ja saatte siitä selvän. :D Pahoittelut siitä, etten ole betannut tätä, olen laiska käyttämään betaa. Ja tosiaan, tiedän, että kauniimmalla sukupuolella viitataan yleensä naisiin, mutta olen kääntänyt asiat ylösalaisin tässä. Rakkaat poikammehan kun eivät tässä heteroja ole. Osallistuu FF100:seen ja on siis vastaus
Dysfunkin antamaan haasteeseen, joka oli tällainen [tosin Dysfunkin luvalla muuttelin sitä hieman.. :D]:
Kaksi kaverusta juovat monijuomalientä ja muuttuvat toisikseen yrittäen selvitä päivästä Tylypahkassa. Minä tykkäisin jos tähän yhdistäisi S/R-parituksen, mutta muutenkin kelpaa. Myös vastakkaisiksi sukupuoliksi muuttumisesta voisi saada mielenkiintoista tekstiä. Ikäraja saa nousta ihan NC-17 tasollekin. Pointtina kuitenkin tuo kahden (tai peräti kolmen) henkilön monijuomakokeilu.
023. RakastavaisetOSA I
Siriuksella oli suunnitelma. Suunnitelma, jota hän oli miettinyt jo hyvän aikaa ja jonka toteutukseen hän tarvitsisi poikaystäväänsä. Se käsitti myös esisuunnitelman:
houkuttele Remus mukaan suunnitelmaan. Helpommin sanottu kuin tehty, Remus ei tunnetusti pitänyt poikaystävänsä ajatuksia kovinkaan korkeassa arvossa. Ihmissudellakin oli kuitenkin heikot kohtansa ja Sirius tiesi olevansa yksi niistä. Oikealla taktiikalla – ja ehkä levyllisellä suklaata – hän luultavasti saisi tämän osalliseksi projektiinsa.
Remus hoiti opiskelunsa mieluummin makusalissaan, sängyllä maaten tai lattialla istuen, kuin Rohkelikkojen oleskeluhuoneen nurkassa punaisella nojatuolilla. Tähän oli kaksi syytä. Ensiksi, oleskeluhuone oli aina meluisa ja hän piti makuusalin viileästä hiljaisuudesta, sekä toiseksi, Sirius ei yleensä uskaltanut häiritä häntä hänen keskittyessä lukemiseen sängyllään. Nyt Remus saattoi kuitenkin kuulla Siriuksen hiipivän hänen sänkynsä luokse. Poikaparka, luuli kai olevansa kovinkin hiljainen ja huomaamaton.
”Sirius, mitä sinä teet?” Mustahiuksinen poika pysähtyi ja katsoi hämmästyneenä ihmissuden vaaleanruskeiden hiusten peittämää takaraivoa. Remus ei katsonut Siriukseen päinkään vaan jatkoi lukemista keskeytyksestä närkästyneenä.
”Mistä sinä tiesit, että se olen minä?” Sirius käveli muutaman askelen eteenpäin ja hyppäsi sitten mahalleen sängylle toisen pojan viereen. Sängyn rakenteet kirskuivat ikävästi ylimääräisen painon alla.
”Kukaan muu ei ole niin tyhmä, että tulisi keskeyttämään minut kun luen.” Sirius päätti olla huomioimatta sitä seikkaa, että hänen poikaystävänsä oli juuri haukkunut häntä tyhmäksi. Sitä sattui niin usein, ettei siitä enää kannattanut loukkaantua. Hän tarkkaili vieressään makaavaa poikaa, jonka katse kiersi yhä vain kirjan vaaleita sivuja.
”Tulisit alas pitämään hauskaa meidän kanssa.”
”Minun pitää saada tämä luetuksi tänä iltana.” Sirius ei tyytynyt poikaystävänsä vastaukseen vaan kömpi vielä hieman lähemmäksi lämmintä ihmissuttaan. Hän alkoi piirrellä epämääräisiä kuvioita nenänpäällään vaalean pojan paljaalle käsivarrelle. Remus tiesi kyllä mihin tämä johtaisi, Sirius käytti nenäänsä vain kun tämä todella halusi tahtonsa läpi ja yleensä niin kävikin. Niinpä hän antoi periksi ja kysyi:
”Mitä sinä haluat?” Sirius jatkoi liikettä hetken ennen kuin suostui puhumaan.
”Sinä vietät nykyään enemmän aikaa kirjojesi kuin minun kanssani.” Remus kääntyi katsomaan animaagia silmiin.
”Sirius, oletko sinä mustasukkainen?” Poika, jolle kysymys oli tarkoitettu, ei hetkeen sanonut mitään, käänsi vain katseensa pois ja tyytyi lopulta murahtamaan jotain, mikä kuulosti kieltävältä vastaukselta. Harmaiden silmien ilme paljasti valheen.
”Kyllä sinä olet! Sirius Musta on mustasukkainen, odota vain kun James kuulee tästä!” Remus nauroi vieressään makaavan pojan synkälle ilmeelle ja suukotti hellästi tämän otsaa ennen kuin kysyi:
”Mitä sinulla sitten oli mielessäsi?” Siriuksen kasvoille levisi ilkikurinen virne.
”Sinä siis haluat elää päivän tyttönä? Minkä ihmeen takia?” Sirius oli juuri saanut perehdytettyä Remuksen hänen suuren suunnitelmansa saloihin. Vaikein osuus oli kuitenkin edessä. Jotenkin poika oli saatava vakuutettua idean nerokkuudesta.
”Eikö olisi mukavaa olla perillä tuon vähemmän kauniin sukupuolen salaisuuksista ja hienouksista. Kukaan muu ei varmasti ole koskaan tajunnut tutkia, miltä tuntuu olla päivän ajan vastakkaisen sukupuolen edustaja.”
”Ja mitähän sinä mahdat tarkoittaa näillä ’vähemmän kauniin sukupuolen salaisuuksilla ja hienouksilla’ Tuskin tyttönä olemisessa on mitään hienoa.”
”Senhän me juuri saisimme selville. Osaisimme sitten pitää arvossa sitä, että synnyimme pojiksi.”
”Mitä sinä olet oikein ottanut? Et kuulosta ollenkaan itseltäsi, enemmänkin joltain keski-ikäiseltä professorilta.” Sirius ei pitänyt käänteestä, jonka heidän keskustelunsa oli saanut. Remuksen olisi tähän mennessä pitänyt jo vakuuttua hänen suunnitelmansa mahtavuudesta, ei riitaantua hänen kanssaan.
”Yritin vain puhua niin kuin sinä aina puhut. Hienoilla lauseilla ja sivistyssanoilla.”
”Ensinnäkin, minä en puhu noin. En takuulla kuulosta yhtä tyhmältä kuin sinä äsken. Ja toiseksi, ethän sinä edes käyttänyt sivistyssanoja!”
Kina sai heidän välilleen hiljaisuuden, jota tuntui jatkuvan ikuisuuden. Tosiasiassa sitä jatkui kaksi päivää, kaksi tuskallisen pitkää päivää, jotka täyttyivät Jamesin ja Peterin tolkuttomilla puheilla ja rakastavaisten vihaisilla mulkaisuilla. Sirius ei pitänyt riitelemisestä, ei ainakaan ystäviensä kanssa. Niinpä noiden muutaman äänettömän päivän aikana hän mietti uutta taktiikkaa, täytyi olla jokin asia, josta Remus ei yksinkertaisesti voisi kieltäytyä.
Vihdoin, päivää ennen heidän seuraavaa Tylyahon retkeään, Sirius keksi sen.
”Minä keksin sen!” Sirius huudahti astuessaan makuusaliin, joka oli hänen poikaystäväänsä lukuun ottamatta tyhjä.
”Keksit minkä?” Remus kysyi väsyneenä animaagin keksintöihin. Niistä ei koskaan koitunut mitään hyvää. Kenellekään.
”Yhden vähemmän kauniin sukupuolen hienouksista.” Remus odotti Siriuksen jatkavan puhettaan pienen dramaattisen tauon, joita tämä usein käytti hyväkseen, jälkeen, mutta mitään ei kuulunut. Hän ei olisi halunnut kysyä, mutta Sirius ei tuntunut jättävän hänelle muutakaan mahdollisuutta ja hänen uteliaisuutensa oli jo herännyt.
”No, mikä se sitten on?”
”Orgasmit!” Sirius huudahti, kuin se olisi ollut itsestään selvä asia. Kuinka hän ei ollut aiemmin sitä keksinyt? Joku muu olisi saattanut tarvita hieman enemmän selitystä, mutta Remus tiesi täsmälleen, mitä toinen tarkoitti.
”Sinä siis haluat muuttua tytöksi vain harrastaaksesi seksiä?” Kun sen ilmaisi noin, se tosiaan kuulosti vähän… no, hämäräperäiseltä. Remuksen epäilevä ilme kuitenkin vaihtui leveään virneeseen ja hän käveli poikaystävänsä luokse nostaen toisen käden tämän poskelle.
”Sirius, sinä olet nero!”
Suunnitelman edistyminen: Esivaihe toteutettu, loppu työn alla.Loppusanat: Kommentit ovat rakkaus, joten vaikka ei mitään ihmeellistä sanottavaa olisikaan, niin ne saavat aina hyvälle mielelle. :> Ja
Dysfunkille pahoittelut tämän ilmestymisen venähtämisestä!
