Title: Kesä on katsojan silmissä
Author: aribella
Genre: lievä angst, hurt/comfort
Rating: S
Summary: Eihän siinä mitään ihmeellistä ollutkaan, jotkut eivät pitäneet maksalaatikosta, minä en pitänyt kesästä. AUTHORS NOTE: Pieni kesäinen pakina jonka kirjoitin viime keväänä sanataidekerhossa ja joka sitä kautta julkaistiin Karkkilan vuoden 2011 kesälehdessä. Ajattelin pistää sen nyt viimein tännekkin. Olisi mukava saada muitakin kommentteja kuin läheisten itsestäänselviä vaisuja kehuja.
Kesä on katsojan silmissä
Tämänkin päivän olin viettänyt vain makaamalla varjoisella laiturilla ja katsellen valkoisia pilviä etsien niistä hahmoja. Auringon viimeiset säteet häikäisivät silmiäni. Vesi tuntui vieläkin epämiellyttävän viileältä, vaikka olin liotellut jalkojani tummassa vedessä jo minuutteja. Iltainen tuulenpuuska heilautti hiukseni silmille ja aiheutti kylmiä väreitä paljaille käsivarsilleni.
Yhtäkkiä tunsin kevyen kosketuksen olkapäälläni ja huomasin jonkun laskeutuvan vierelleni istumaan. Istuimme siinä hetken kiusallisessa hiljaisuudessa.
"Minä sitten rakastan kesää" hän sanoi. Tuhahdin ja pyöräytin silmiäni. Tietysti hän rakastaisi kesää, kaikkihan siitä pitivät.
"Etkö pidä kesästä?" ,hän kysyi.
"En”, vastasin mahdollisimman tyynesti, niin kuin siinä ei olisi mitään ihmeellistä. Eihän siinä mitään ihmeellistä ollutkaan, jotkut eivät pitäneet maksalaatikosta, minä en pitänyt kesästä.
”Kun kesäloma loppuu ja muut murehtivat mitä heidän kesäromansseilleen nyt käy, tai miten he saavat täydellisen rusketuksensa kestämään koko talven, sekä masentuvat ajatuksestakin palaamisesta 'hiton tylsään' -kouluun, silloin minä huudan hallelujaa ja kiitän Jumalaa elämänlaatuni huikeasta kohotuksesta.”
Hän pohti hetken vuodatustani ennen kuin kysyi: ”Oletko yksin?”
Nyökkäsin vaisusti. Hän ei sanonut mitään, vaan otti käteni omaansa ja puristi sitä lohduttavasti. Kului minuutteja, ehkä tunteja. Oikeastaan, en edes välittänyt. Tuntui vain niin hyvältä olla tässä, ilman yksinäisyyden painostavaa verhoa. Aivan kuin joku olisi käynyt vaihtamassa harmaat piilolinssini ruusunpunaisiin silmälaseihin. Ehkei kesässä sittenkään ole mitään vikaa, kunhan vain on joku jonka kanssa sitä katsella.
