Ihana! Ihastuttava ajatus, että Lunan...hupsuus ei olekaan lapsenomaista uskoa asioihin, vaan tavanomaista outoutta, kenties jopa sairautta. (niin minä tämän luin, toivottavasti osun edes lähelle ajatustasi
) En ole itse ikinä ajatellut Lunaa noin..inhimillisenä. Ihana Luna.
Ja se, miten monesti itse olen ajatellut elämän näytelmällisyyttä, tuo ehkä oman osansa siihen miksi viehätyin tästä niin kovasti. Ja miten omituinen Luna on ja ehkä sinun tehtyä hänestä vielä vähän omituisemman ja sitten ajatukset kohtaa ja miten järkeviksi hänen ajatuksens tunnenkaan. Hämmentävää.
Ensilukemalla alku vaikutti kömpelöltä, mutta nyt ehkä tuntuu enemmänkin, että se vain lisäsi mukavasti tuota sekavuutta ja Lunan hupsuutta. Loi uskottavuutta.
Myös se, että ficci oli lyhyt ja ytimekäs oli plussaa.
Mitä pahaa? No jaa..
kiitos, miellyttävästä lukukokemuksesta ^^
