Author: Sole
Fandom: Ennen päivänlaskua ei voi
Genre: Angst/Romance
Rating: S
Pairing: Enkeli/Pessi
Disclaimer: Hahmot ja tarina, jonka pohjalta tämän kirjoitin, kuuluvat Johanna Sinisalolle, joka on yksi minun henkilökohtaisista jumalista
Summary: Enkeli oli mennyt rikki, siipirikko.
A/N: Tämä taitaakin sitten olla minun kolmas raapale ikinä. Teki vaan yhtäkkiä mieli kirjoittaa jotain Enkelistä ja Pessistä. Nimenomaan Enkelistä, jota mä olen aina ajatellut mielummin Enkelinä kuin Mikaelina. Siksi siis Enkeli. tää ei ollut vaikea raapale, ihme kyllä. Mutta jätin kuitenkin tälläiseksi, vaikka noita pitkiä tekstejä harrastankin, koska jotenkin vaan tämä tuntui sopivalta näin. Enhkä joskus sitten pidempää tarinaa vaikka vaihteeksi juonella varustettuna. Joo, ja en siis ole ennen kirjoittanut näistä kahdesta, tai tuosta kirjasta ylipäätään!
Kommentti olisi plussaa : )
____________________________________________________________________________________________________
Se siivetön enkeli
Enkeli veti Pessin syliinsä, pienen varjon lattianrajasta, sängyn alta. Pessi oli peikonpentu eksyksissä auringon alla, kulki aallonrajassa käpälä Enkelin kädessä, vain yhdet askelet rantahiekalla, tennistossujen kengänpohjia. Pessiä ei voinut nähdä, ellei tiennyt Pessin olevan siellä, Pessi oli peikonpentu pää piilossa peiton alla, näkymätön silloin, kun ei nähnyt Enkeliä, sitä siivetöntä.
Pessi kiersi kätensä Enkelin kaulalle, käpertyi kerälle, kehräsi. Enkelin sydän särkyi sirpaleiksi, Enkeli oli mennyt rikki, siipirikko. Enkeli kuuli yötuuleen karanneen kuiskauksen, muttei sanoja, niitä, joita ei ollut ollut olemassakaan, ei koskaan. Ei Enkeli enää osannut puhua, lentää ilman siipiparia selässään.
Kerran Enkeli oli luullut tietävänsä, millaista oli rakkaus, rakastaa.