Kirjoittaja Aihe: Kyyneliin hukkuneet (k-11) Luna/Neville  (Luettu 4423 kertaa)

onkonälkä

  • ***
  • Viestejä: 542
  • Show me some skin, I might bite it
Kyyneliin hukkuneet (k-11) Luna/Neville
« : 03.08.2011 20:00:05 »
Nimi: Kyyneliin hukkuneet
Kirjoittaja: onkonälkä
Beta: Otan itse vastuun virheistä, ei betaa.
Genre: Angst, Darkfic
Ikäraja: K-11 // Frederica nosti ikärajaa
Varoitukset: Itsetuhoisuus // Beyond lisäsi
Paritus: Luna/Neville, Luna/?
Tiivistelmä: Lunan tuntema tuska epäonnistuneessa avioliitossa, petos ja kuolema, joka lopulta ei ollut tarkoituksellinen.
A/N: Osallistuupi haasteisiin FF50 sanalla "Punainen", Rare10, Tuhoa suosikkiparituksesi, het10 ja Kaiken maailman ficlettejä aiheella Viimeinen Pisara + Kärpäslätkähaaste


Tahdon..


Luna istui takanedusmatolla Tylyahossa sijaitsevassa talossaan, ja katseli kuvia häistään. Hänen päässään kaikuivat nuo nuorten rakastavaisten rakkaudentunnustukset, ja hän näki sielunsa silmin ne katseet, joita hän luuli ikuiseksi rakkaudeksi.
Hän silitti pyöristynyttä vatsaansa. Neville asui virkansa puolesta Tylypahkassa, ja näki vaimoaan vain harvoin, joten hänellä ei ollut aavistustakaan tämän raskaudesta. Kukaan ei ollut vaivautunut kysymään lapsesta, sillä hänhän oli Nevillen kanssa naimisissa, ja kylän ihmiset olivat jo odottaneetkin perheenlisäystä. Vain Lunan paras ystävä, Ginny, tiesi asian todellisen laidan.
   Se marraskuinen päivä oli muuttanut kaiken. Kylään oli saapunut vanha ystävä kouluajoilta, Albuksen Kaartista. Iloiset kasvot olivat ilmestyneet kaatosateesta Lunan kauppaan, ja nuo kaksi olivat jutelleet ja muistelleet liikkeen sulkemisaikaan asti. Viimeksi Luna oli miehen nähnyt häissään, kymmenen vuotta sitten. Hän oli avioitunut Nevillen kanssa vain vuosi sodan loppumisen jälkeen. He vaihtoivat kymmenen vuoden aikaisia kuulumisiaan, ja Lunan suljettua liikkeensä, lähtivät Kolmeen Luudanvarteen. Tuliviski sumensi nuoret mielet, ja nämä päätyivät jatkoille Lunan ja Nevillen kotiin. Lunan ja Nevillen avioliiton rippeisiin, jotka karisivat vaalean naisen hartioilta, kun tämä maistoi elämää tuon vanhan tutun huulilta.
 Kuukautta myöhemmin Neville palasi kotiin lomalle, ja sinä epäonnisena jouluaattona Luna tajusi olevansa raskaana. Raskaana, mutta ei aviomiehelleen. Hän kantoi sisällään lasta, joka ei kuulunut tähän elämään, ei rikkinäiseen kotiin, jossa nuori nainen ei pitkään aikaan ollut tuntenut oloaan onnelliseksi.
   Luna tuuppasi valokuva-albumin liekkeihin ja nousi seisomaan. Hän loi viimeisen kyyneleisen katseen liekeissä tuhoutuviin kuviin. Auki jääneellä sivulla hymyilevä nuori mies ja vaalea enkelinkasvoinen nainen lupautuivat toisilleen ikiajoiksi. Luna sulki silmänsä ja käänsi selkänsä avioliitolleen. Rakkautensa sammuvaan hiillokseen. Hän käveli keittiöön ja avasi parin päivän sisällä jo tutuksi tulleen puisen kaapin, jonka sisältö oli ainoa pakotie tästä tuskasta. Nainen korkkasi pullon ja hörppäsi reilun suullisen polttavaa nestettä, pakoreittiä kyynelistä, salakäytävää pois ahdistavasta maailmasta, ja hetkeä myöhemmin hänet kohtasi viiltävä kipu vatsassa. Hänen keltainen kesämekkonsa tahriintui rubiininpunaiseen vereen, ja tämä lyyhistyi lattialle. Hän tunsi olevansa raskas kuin kivi, sillä syyllisyys painoi hänen elämänhaluaan kasaan yhtä nopeasti kuin ulos virtaava veri.

…rakastaa, kunnes kuolema teidät erottaa…

Neville nousi puisia portaita kotinsa ovelle ja työnsi avaimen lukkoon. Hän oli päättänyt yllättää vaimonsa, mutta kun ovi kalahti auki, pirteä hymy katosi pojan pyöreiltä kasvoilta vaihtuen järkytykseen. Hänen vaimonsa makasi kyljellään verilammikossa, kauniisti pyöristynyttä vatsaansa pidellen ja vaaleat hiukset tämän kasvoja kehystäen. Siinä makasi kuolleena Nevillen kaikkein rakkain. Se kaikki, mikä teki tämän elämästä merkityksellisen. Vereen sekoittui kirkkaita tuliviskiaaltoja, jotka valuivat pullosta naisen vierellä. Tämän ei ollut tarkoitus päättyä näin.

Rakasta vaimoa, ystävää ja tytärtä rakkaudella muistaen: Neville, Ginny ja Ksenofilius.
Ne sanat kultakirjaimin kaiverrettuna harmaaseen kiveen lukivat Luna Longbottomin hautakivessä. Neville laski haudalle kauniin seppeleen, joka oli tehty suurista auringonkukista, sekä ohjattavista luumuista. Hän jätti haudalle seppeleen lisäksi heidän molempien sauvat. Myöhemmin sinä iltana Tylypahkan yrttitiedon opettaja löytyi mustajärvestä hukkuneena.

Maasta sinä olet tullut, ja maaksi sinä olet jälleen tuleman.
« Viimeksi muokattu: 01.05.2015 20:48:38 kirjoittanut Beyond »
In the world of locked doors
the man with the key is king
And honey you should see me in a crown

Vaarallinen Komentoija

  • Vieras
Vs: Kyyneliin hukkuneet (k-11) Luna/Neville
« Vastaus #1 : 19.08.2011 15:02:45 »
Ei luoja, eieieieiei!!! Tää oli ihan mahdottoman kaunis ja surumielinen teksti. Tykästyin, rakentavaa sen verran, että virheitä ei löytynyt. :D Kiitos tästä!
Miusamo

Lasikuula

  • ***
  • Viestejä: 701
    • www.lasikuula.net
Vs: Kyyneliin hukkuneet (k-11) Luna/Neville
« Vastaus #2 : 19.08.2011 15:16:49 »
Tää oli järkyttävän kaiunis ja ihana kertomus pettäjän tunnetiloista, kun rakkaus oli jo menetetty, kaukana jossain. Luna oli oma herkkä itsensä, vaikkakin negatiivisena. Mie rakastin hahmon ajatuksia ja tää sai miut myös kyynelii, tosin se ei ole juuri nyt vaikeaa, koska olen herkkänä kaikille ärsykkeille ym. :)

Lainaus
Nainen korkkasi pullon ja hörppäsi reilun suullisen polttavaa nestettä, pakoreittiä kyynelistä, salakäytävää pois ahdistavasta maailmasta, ja hetkeä myöhemmin hänet kohtasi viiltävä kipu vatsassa. Hänen keltainen kesämekkonsa tahriintui rubiininpunaiseen vereen, ja tämä lyyhistyi lattialle. Hän tunsi olevansa raskas kuin kivi, sillä syyllisyys painoi hänen elämänhaluaan kasaan yhtä nopeasti kuin ulos virtaava veri.
Syyllisyyttä, turvanhakua, pelkoa, ahdistusta, toivoa, kipua, polttelua...

Todella paljon olet saanut tunteita pariin lauseeseen sisällettyä :)

Jos rakentavaa pitäisi antaa niin tässä,
Lainaus
Vereen sekoittui kirkkaita tuliviskiaaltoja, jotka valuivat pullosta naisen vierellä. Tämän ei ollut tarkoitus päättyä näin.

Rakasta vaimoa, ystävää ja tytärtä rakkaudella muistaen: Neville, Ginny ja Ksenofilius.
olisi voinut jotenkin eritellä, saada hieman selkeämmin esiin sen, että Luna kuoli. Jotenkin ymmärsin, ennen kuin Rakasta vaimoa... -teksti alkoi, että Luna kitui siinä maassa ja että Neville olisi sen vielä saanut pelastettua, en tiedä :D

Kiitos ihanasta tekstistä, mitä nyt se Albuksen kaartilainen jäi vaivaamaan xD

onkonälkä

  • ***
  • Viestejä: 542
  • Show me some skin, I might bite it
Vs: Kyyneliin hukkuneet (k-11) Luna/Neville
« Vastaus #3 : 19.08.2011 15:53:15 »
Miusamo - Kiva kuulla, että tykkäsit! Kiitos kommentista :)

Lasikuula - Kiitos kommentista :) Noi sun luettelemat tunteet oli just ne, mitä yritinki tuoda esille, joten kiva kuulla, että onnistuin :)
In the world of locked doors
the man with the key is king
And honey you should see me in a crown