Glee, Se hymytön ja kai vaan niin kiittämätön | Kurt/Blaine/Finn | raapalex2, S

[Solembum]

Author: Sole
Fandom: Glee
Genre: Angst
Rating: S
Pairing: Kurt/Blaine/Finn
Disclaimer: Mikään Gleessä ei kuulu minulle. Sääli sinänsä. Nimestä kiitos Jenni Vartiaiselle.
Warnings: Spoilaa pikkusen kakkoskautta!
Summary: Kurt rikkoo Blainen, vaikka tietää, ettei tätä takaisin saa.

A/N: Tämä on tälläinen turhanpäiväinen idea, jollaisia saa, kun katsoo Kurtin comeback -jakson liian monta kertaa.
_______________________________________________________________________________________________________

Se hymytön ja kai vaan niin kiittämätön

Kurt ottaa yhden askelen kerrallaan, ei käänny kannoillaan, katso taakseen, ei kertaakaan. Kurtin kengät eivät kosketa portaita, askelmista yhtä ainutta, Kurtista ei enää jää jälkiä. Vaikka McKinleyn portaat ovat tutut ja turvalliset, ei Kurt osaa tehdä päästöstä, valita kahden välillä.

Hymy haalistuu hiljalleen Kurtin kasvoilta, vaikka ne tahtovat hänen olevan vihdoin onnellinen. Mutta Kurt ei halua enää hymyillä, hetki on jo mennyt, hänen ja heidän, niiden kahden, joita Kurt joskus luuli rakastavansa. Kurt ei enää tiedä, kuinka rakastaa, rakastaako niitä ollenkaan.

Kurtilla on kaikkea, mitä tahtoa saattaa, onhan Kurtilla yhä Blainen käsi kädessään, ystäviä ympärillään, ystävien käsivarret vyötäisillään. Jokainen heistä painaa Kurtin syliinsä, halaa hetken, joka ei ole mikään heidän hetkensä enää. Hetki on jo mennyt, Kurt lähtenyt ennen aikojaan. Ei takaisin voi palata noin vaan.

Kurt ei kuule Blainen laulua, tunne tämän kättä kädessään, sitä, mitä he olivat kerran rakkaudeksi kutsuneet. Kurt irrottaa otteensa Blainen kädestä, vaikka silloin lupasi, etteivät he särkyisi koskaan. Kurt rikkoo Blainen, vaikka tietää, ettei tätä takaisin saa. Kaikkea ei voi korjata, vielä joskus on liian myöhäistä katua.

Kurt painaa päänsä vasten Finnin rintaa, tuntee tämän lämpimän hengityksen niskassaan. Kurt tietää, ettei se koskaan ollut Finnille sellaista, minkäänlaista rakkautta.

Ehkei Kurt koskaan rakastanut heistä kumpaakaan.

*

Kommenttia?

[culliina]

Niin kaunista, niin kaunista. Tälläinen herkkä runomuotoisuus sopii Kurtille jopa englantia paremmin. Yleensä luen Gleetä enkuksi, koska se tuntuu luonnollisemmalta. Nyt onnistuit osoittamaan, että runos on vielä parempaa. Kurt olisi itse voinut kirjoittaa tämän. 

Vaikka McKinleyn portaat ovat tutut ja turvalliset, ei Kurt osaa tehdä päästöstä, valita kahden välillä.

Nimenomaan tälläiset pienet, herkät lauseet tekivät tästä niin kauniin. Kaikki soljui eteenpäin surullisesti, pelottavasti. Jäin pelkäämään Kurtin puolesta, mitähän sille tapahtuu? Jäi sellainen olo, että toivon vain, ettei itsemurha tule kysymykseenkään. Yleensä en sellaista Kurtiin yhdistä, mutta fanfictionin myötä... nyyh. Ei Kurtia, meidän pikku enkeliä!

~Culliina

[Zacharias]

Ei herran Jumala tää oli loistava! Tietysti todella AU, sinänsä, mutta silti hemmetin mielenkiintoinen näkökulma. Angstina tämä oli todella kaunis. Miä pidän tällaisesta tekstistä aivan älyttömästi (miten niin kommentissani on ihkutuksen sävyjä?) PLUS tässä oli molempia parituksia, Klainea ja Finn/Kurtia, jotka molemmat ovat lähellä sydäntä.

Teksti oli sujuvaa, hyvää tasoa. Kuten jo sanoinkin, niin kauniita sanamuotoja. Erityisesti pidin tästä:

Hetki on jo mennyt, Kurt lähtenyt ennen aikojaan. Ei takaisin voi palata noin vaan.

En tiedä miksi, ehkä se kuvaa jotenkin hyvin Kurtin paluuta, kun poika on jo päässyt yli tapauksesta Finn, sekä tietysti joutuu nyt irrottamaan sen otteensa Blainesta (kuinka pelkään, että tämä tapahtuu oikeasti kolmoskaudella...) Että siis, niin.

Pidin, pidin, pidin! Kiitos tästä palasesta 

- Zachy

ps. anteeks turha kommentti : <

[Solembum]

culliina: Kiitos kommentista. Kiva että tykkäsit, mä kun en edes raapaleissa tunnu pääsevän eroon tälläisesta runomuotoisesta tekstistä, mutta ehkä se on vain ihan hyvä. Luin rivien välistä, että ilmeisesti pidit tuosta minun Kurtista, vaikka se olikin aika angstinen ja lapsi ja nin edelleen plus antoi ymmärtää, että elämä on ohi ja whatever ei jaksa sitä sen enempää välittää.

Ei Kurtia, meidän pikku enkeliä!

Näinpä.

Zachy: Kiitoksia sinullekin kommentista. Ja (minun tapauksessa ihkutus, sinun tapauksessa) ihkutuksentapainen on vaan hyvästä. Tai siis.
Ja mulla oli tosiaan nimenomaan tarkoituksena yhdistää nuo molemmat paritukset, vaikka Klaine edelleen pysytteleekin mulla ykkösenä. Mutta jotenkin musta niitä ei vain pystynyt yhdistämään millään iloisemmalla tavalla, ja siksi olikin kiva, että sä tykkäsit tästä tälläisestä angstimmasta.
Kiitos kaikesta positiivisesta, mä muistin just kuinka hymyillään : )

kuinka pelkään, että tämä tapahtuu oikeasti kolmoskaudella...

Luet sitten ilmeisesti mun ajatuksia. Jos ne eroaa - ei, ei ne saa erota :' (

P.S. Kommentti ei ollut turhaa nähnytkään : )