Title: Tule pois sieltä ikkunasta
Genre: Angst, Deathfic , Chanslash
Paritus: Draco/Severus
Ikäraja: K-11
Varoitukset: Itsemurha, tupakointia ja sen sellaista paheellista.
A/N: Aina ekakerta –haaste (Ensimmäinen tunteiden tunnustus) , FF10 (08.Sanat) ja FF50 (036.Rikki)
Oih kun on kaunis nimi ficillä, laihalla ficillä. Klisee Severus-on-pehmo –ficci, jota hädin tuskin kehtaa esitellä, mutta haasteisiin hukkuneena LND esittää…
Tule pois sieltä ikkunasta
"Draco...”
Vaalea mies nosti savukkeen huulilleen ja oli kuin ei olisi kuullutkaan. Kylmä tuuli puhalsi ikkunasta suoraan paljaalle iholle nostaen sen kananlihalle. Auringon nousuun oli vielä muutama tunti. Pimeys ei kuitenkaan pelottanut kumpaakaan.
"Draco."
Siro käsi tumppasi savukkeen ja kaivoi esiin uuden. Mies poltti ketjussa vain hermostuksissaan. Paha uni oli vavisuttanut hänen hentoa ruumistaan koko yön. Kylmä hiki oli kuivunut inhottavasti alaselkään kiinni.
"Tiedäthän että minä ra- rakastan sinua?"
Pää kääntyi ja silmät katsoivat suoraan toisiin, tyhjinä kuin peili, jonka edessä ei seiso ketään. Aivan kuin kaikki olisi viety. Mies ei edelleenkään liikkunut, saatikka tehnyt liikettä sulkeakseen ikkunaa.
"Voit kertoa minulle. Voit luottaa minuun."
Katse lähti harhailemaan ja pysähtyi tuijottamaan suoraan ulos ikkunasta. Se seuraili katua pitkin kulkevia ihmisiä, jotka olivat tulossa kotiin yövuorosta. Siellä ei oikeastaan ollut ketään. Kun aurinko alkoi nousta taivaan rannassa, mies nousi seisomaan ja nojautui vasten ikkunalautaa.
"Draco, tule pois sieltä ikkunasta."
Ikkuna oli suuri ja aukeni ammolleen. Valkoiset verhot roikkuivat sen reunalla elottomina kuin itse mies, joka hiljalleen kohottautui ylös ikkunaan. Epätoivoinen yrittäminen alkoi tuntua typerältä. Tämä oli ainoa ratkaisu, ainoa keino päästä eroon painajaisista. Syyllisys oli liikaa kannettavaksi niin nuorille harteille.
"Me keksimme vielä jotain, tule alas sieltä ikkunasta. Minä rakastan sinua."
Vaikka hän ei rakastanutkaan takaisin, palkaksi siitä kaikesta vaivannäöstä, josta oli jo kyllä maksanut useita kertoja, hän antoi vielä jotain, mitä tämä mies todella tarvitsi.
"Niin minäkin rakastan sinua, Severus."
Sitten hän otti sen, mitä itse tarvitsi, vapauden elämän kahleista.
