Kirjoittaja Aihe: Sadepilvivalssi (S) || Albus/Gellert  (Luettu 2670 kertaa)

Brunburga Blue

  • ***
  • Viestejä: 483
    • Tales
Sadepilvivalssi (S) || Albus/Gellert
« : 13.04.2011 17:59:41 »
Title: Sadepilvivalssi
Pairing: Albus Dubledore/Gellert Grindelwald
Rating: Sallittu
Genre: angstiin vivahtava romancedrama, ficlet
Disclaimer: Rowling omistaa hahmot ja velhomaailman, minä vain harrastelijakirjoittelen.
Summary: Albus Dumbledore muistelee ensirakkauttaan.
A/N: Halusin kirjoittaa jotakin nostalgista, ja no, tässä tulos. En tiedä miten onnistuin, sanokaa te.  :)

*

Jo ensimmäisestä sateenvärisestä iltapäivästä lähtien tiesin olevani hänen vankinsa, hänen pakonomaisen kiintymyksensä, kapeiden sormiensa ja vinon hymynsä vanki. Jo hänen ensimmäisessä sanassaan kuulin sen äänen jota olin odottanut, hiljaisina iltoina kun talo vaikeni ja tunsin vielä haihtuvani olemattomiin unelmiini.

Kummankin yllätykseksi vetäydyimme hyvin lyhyessä ajassa omaan kahdenkeskiseen maailmaamme. Kuin varkain, salaa itseltänikin, uppoudun hänen silmiensä aavistamattomaan sineen, syvyteen johon hieman pelkäsin hukkuvani. Se oli yhtä arvaamatonta kun kesätaivaamme sini; milloinkaan ei voi tietää, milloin pilvet saapuvat. Häntä ympäröi selittämätön pimeys, kuin hän olisi syntynyt yöstä - ja oli siihen vielä katoava.

Ja kuitenkin aurinko kultasi hänen huoliteltuja hiuksiaan,  ja hänen naurunsa oli aarre, jota yritin kuin kerätä kämmeniini ja kantaa suljetun oveni taa yksinäisinä hetkinä.

Joinakin iltapäivinä, säädyttömän aikaisin, katselin kuinka hän jo tarttui absinttilusikkaan, ja vain vähän myöhemmin hänen huulensa polttelivat omiani kuin tuo myrkynkaltainen väkijuoma, jota nautimme yhdessä varjoisalla kuistilla. Ja joskus hän asetti äänilevyn gramofoniin, ja neula taikoi esiin jästimaailman juhlavimmat sävelet. Silloin kumpikaan ei muistanut jästien ja velhojen eroa: ei, silloin ei ajateltu: me ja maailma – silloin ajateltiin vain: me. Ja me tanssimme pihamaalla, kuin mitkäkin humaltuneet hölmöt. Sellaisia me olimmekin, kaksi, joista tulisi jotakin suurta. Ja koko ajan toinen tiesi vielä lentävänsä valoon ja toinen rakastuvansa varjoihin.

Me tanssimme, sadepilvien alla. Niinä epätodellisina hetkinä, jotka ovat kuin haalistuneita kuvia muistojen kankaalla. Niin haalistuneita, ettei niitä enää usko olevankaan.
« Viimeksi muokattu: 14.06.2011 14:45:30 kirjoittanut Pops »
Hello darkness my old friend
I've come to talk with you again

Neponen

  • Kuolonsyöjä
  • ***
  • Viestejä: 38
Vs: Sadepilvivalssi (S)
« Vastaus #1 : 13.04.2011 22:18:38 »
Kommenttikierroksella  :)

Otsikko houkutti avaamaan todellakin! Enkä pettynyt!
Kuvailusi on mielenkiintoista ja koukutuin.
Sopivan mittainen, sillä todella pitkänä tuotoksena tällainen alkaisi kyllästyttää. Tämän pituisena todella hieno!
Hyvät muistelut oli, ihanan unenomaiset. Pidin, eikä moitittavaa löydy.

Kiitos ihanasta ficistä<3
✘Asiasta voidaan tapella!

Zacharias

  • les amis de l'abc
  • ***
  • Viestejä: 2 573
  • korkokenkäpoika
    • tumblr
Vs: Sadepilvivalssi (S)
« Vastaus #2 : 18.04.2011 13:53:08 »
Huomenta (:

Selailin draamaosastoa mietteellä, pitäisikö kerrankin olla villi ja vapaa ja lukea jopa yksi! Ehkä nyt kannattaisi sitten kuitenkin avartaa näkemystään, sillä tykkäsin tästäkin niin mielettömästi.

Albus/Grindelwald on ihanaa, sitä on aivan liian vähän ja siitä saa aina upeita angstivivahteita. Ja metaforat! Metaforat ovat osa Alwaldia, että jos niitä ei käytä se on melkeinpä rikos. Jo ficin nimi sai minut tuntemaan sellaista "ah, tämä on pakko avata"- fiilistä, että hienon vertauskuvan olit löytänyt.

Kuvailusi oli kaunista, sai kuvan näkymään edessä filminauhan tavoin. Hyvin mietitty ja harkitty kokonaisuus, toteutus toimii ja no, se oli hyvä. Muutamaan kohtaan ehkä ripaus liikaa metaforien käyttöä, mutta no, en jaksa valittaa siitä kun tämä nyt muuten oli loistelias. Tykkäsin, tykkäsin, jaarittelen, jaarittelen.

Kiitos tästä palasesta (:

- Un
l'univers nous reprend,
rien de nous ne subsiste


Lunella

  • ***
  • Viestejä: 703
Vs: Sadepilvivalssi (S)
« Vastaus #3 : 22.04.2011 17:25:59 »
Sain jonkun hillittömän ficcien luku ja kommentointipuuskan ja olin ihan mielettömän iloinen löytäessäni Albus/Gellertiä. Oon jostain syystä alkanut löytämään sillä parituksella vaikka kuinka paljon ficcejä (tai sitten oon vaan ennen ollut sokea, enkä huomannut). Musta tuntuu, että ihkutan Albus/Gellertiä aina mun kommenteissa kommentoidessani kys. parituksella kirjoitettua ficciä, joten jätän sen nyt väliin.

Tykkäsin teksistä ihan mielettömän paljon, kuvailu on tosi kaunista ja kaikki nuo kielikuvat aina pimeyteen rakastumisesta pilviin! ♥ Upeaa tekstiä, vaikka osa lauseita hieman töksähtelikin joissain kohti. Suurimmaksi osaksi teksti oli tosi sulavaa ja tuli sellainen tunne, että lukemista ei voi lopettaa, koska teksti veti niin paljon puoleensa.

Lainaus
Ja me tanssimme pihamaalla, kuin mitkäkin humaltuneet hölmöt.
Pakkolainaus, koska tuo 'humaltuneet hölmöt' sai ficin Dumbledoreen niin paljon aitoutta ja tuo on kuin suoraan hänen suustaan otettu lause. Se ei ehkä muuten sopisi mun mielestä niin hyvin tämän ficcin tunnelmaan, mutta koska kertojana on Dumbledore, se sopii todella hyvin.

Lainaus
Ja koko ajan toinen tiesi vielä lentävänsä valoon ja toinen rakastuvansa varjoihin.
Oikeasti. Rakastuin tähän kohtaan. Jotenkin oot saanut kiteytettyä tähän yhteen lauseeseen niin paljon asioita ja tunnetta. Että tiedetään, mutta halutaan sulkea silmät tosiasioilta ja vain rakastaa, vaikka lopulta kuitenkin koittaa ero. Halutaan uskoa, ettei ero koita vielä ja ehkä aika pysähtyy, jos tosiasioita ei katsota silmiin ja vältellään sitä tosiasiaa, että lopulta toinen on kietoutunut liiaksi pimeään taikuteen ja toinen haluaa palata valoon. Hrrr, tykkääntykkääntykkään! ♥

Kiitos upeasta lukukokemuksesta! (:


Life is an illusion.



flawless

  • Alempi ylilehmä
  • Administrator
  • *****
  • Viestejä: 10 763
  • d a d d y
Vs: Sadepilvivalssi (S)
« Vastaus #4 : 23.04.2011 22:11:53 »
Kommentin aloittamisen vaikeus hiljaiseksi tekevään tekstiin. :D

Tämä oli todella kaunis. Tästä välittyi niin ihanasti se ensirakkauden huuma, sekä sitten se suru jota tuntee myöhemmin tuota kovasti rakastamaansa ihmistä kohtaan, kun suhde on jo loppu. Varsinkin, kun tähän laski mukaan sen, mitä miesten tulevaisuudessa tulee tapahtumaan (jos tämän nyt punoo kirjan tarinaan), niin ficin päällä tuntui leijailevan koko ajan sellainen uhkaava tunnelma tuon kaiken onnellisuuden keskellä, ja sitä vahvistivat nuo kaikki aika-ajoin esiin tulevat pahaenteiset kohdat.

Tykkäsin tässä tekstissä extrapaljon siitä, kuinka monikerroksinen tämä oli. Ensinnäkin ihan tunnelman puolesta tässä oli vaihtelua ihanan paljon ja onnistuit aina yllättämään - välillä tanssahdeltiin iloisena humalassa ja välillä heiteltiin pahaenteisiä ajatuksia tulevasta erosta. Lisäksi tässä oli paljon kauniita vertauskuvia, joita rakastan yli kaiken, ja ne kuvailivat asioita ihanasti monella eri tapaa. Mun täytyi lukea tämä uudelleen, että sain ihan täysin kiinni ideasta, ja se on todella hyvä juttu, koska rakastan myös tekstejä jotka jättävät ajatuksia ja ovat hippusen verran arvoituksellisia, eli kirjoittajan pään sisään ei aivan täysin pääse kuin vasta toisella tai useammalla lukukerralla. Tämä oli ihana sekoitus angstia ja pientä fluffya, onnellisuutta ja surua. I like.

Paritus oli hyvä, tykkään lukea Dumbledoresta. Lisäksi tämä oli vähän uutta mulle, en ole paljoa tästä parista lukenut, vaikka tekstejä varmasti onkin - ehkä tämän jälkeen rohkaistun lueskelemaan niitäkin enemmän.

Sun kirjoitustyylisi on ihan älyttömän kaunis. Nuo aiemmin mainitsemani vertauskuvat sekä kielikuvat toivat ihanasti väriä ja omaperäisyyttä tekstiin. Lisäksi niiden ansioista tässä oli vähän maalaileva tyyli, kaunis ja aina vähän arvoituksellinen. Onnistuit tämän lyhyen tekstin aikana vakuuttamaan mut siitä, että tahdon ehdottomasti lukea lisää tekstiä sulta, niin paljon hurahdin kirjoitustyyliisi.

Lainaus
Ja koko ajan toinen tiesi vielä lentävänsä valoon ja toinen rakastuvansa varjoihin.
Kaunista, todella kaunista. Ehdottomasti lempikohtani tekstistä, monimerkityksellinen ja ihanasti muotoiltu lause.

Kiitos oikein paljon tästä lukukokemuksesta, tykästyin tähän aivan liian paljon, niin nätti tämä oli. Kiitos :-*


bannu © Ingrid

Lozku

  • ***
  • Viestejä: 466
Vs: Sadepilvivalssi (S)
« Vastaus #5 : 24.04.2011 06:06:03 »
Näin aamutuimaan kommenttini ovat varmaan erittäin epämääräisiä...

Ihanaa kuvailua, kuten joku taisi sanoakin että nuo metaforat olivat aivan mahtavia!

Lainaus
Häntä ympäröi selittämätön pimeys, kuin hän olisi syntynyt yöstä - ja oli siihen vielä katoava.
Olit hienosti kertonut Albuksen epäilyistä, jotka olivat jääneet kaiken muun(=rakkauden) varjoon, mutta olivat olemassa yhtä kaikki.

Lainaus
Silloin kumpikaan ei muistanut jästien ja velhojen eroa: ei, silloin ei ajateltu: me ja maailma – silloin ajateltiin vain: me. Ja me tanssimme pihamaalla, kuin mitkäkin humaltuneet hölmöt. Sellaisia me olimmekin, kaksi, joista tulisi jotakin suurta. Ja koko ajan toinen tiesi vielä lentävänsä valoon ja toinen rakastuvansa varjoihin.
On varmaan rikollista lainata näin suuri pätkä, mutta kun tämä sattuu olemaan niin hieno kohta! Tässäkin olet kuivaillut ihanasti poikien suurta eroa, hetkellistä rakkauden huumaa joka tulisi särkymään ennemmin kuin myöhemmin.

Vaikket tajuaisikaan mitään kommentistani, voin kertoa nyt näin suoraan että oli aivan sairaan ihana ficci ja voisit kirjotella ehdottomasti tällaisia lisää! On suurta hulluutta olla kirjoittamatta!

Lozku kiittää
~ehjimmät meistä on tehty sirpaleista~

Kovin helppoa on vajota hetkiin
joissa tunne on valhetta
sielusi kadotat vain öisiin retkiin
syntyy syviä haavoja
Sano sana ja tiedät mä tuun vastaan
ole rauhassa vielä mä sua seuraan

Ruskapoika

  • Kivikuorinen
  • ***
  • Viestejä: 1 539
  • Mock me.
Vs: Sadepilvivalssi (S)
« Vastaus #6 : 25.04.2011 13:59:21 »
Luin tän jo joku aika sitten, mutten sillon osannut kommentoida, enkä useana muunakaan päivänä, mutta nyt on hyvä yrittää uudestaan – ainakin kolmatta kertaa. :D Draamaosastoilta on ihana löytää tälläisiä helmiä, kun alkaa hieman selailla. Tässä erityisesti nimi pisti silmään, koska se on erikoinen. Kauniilla tavalla kuitenkin. Ja paritus on mitä kaunein, ettei voinut kuin vajota lukemaan.

Monet ovat jo edellä maininneet metaforien käytössä, mutta pakko se on sanoa itsekin pari sanaa. Oot onnistunu käyttämään niitä hienolla tavalla, vaikka niitä oli nuin lyhyeen tekstiin ehkä hieman liikaa. Mutta kuten Unrea sanoi tuolla pari kommenttia ylempänä, niin metaforat kuuluvat Albus/Gellertiin. Ja tässä sie tuot metaforilla upeesti esiin Albuksen ajatuksia, Gellertin ja Albuksen suhdetta ja kaipuuta sitä kohtaan, mitä on joskus heidän välillään ollut.

Sin kirjoitustyyli on aivan upea. Tunnelma ficissä pysyy koko ajan sellaisena kaipuun kepeänä, eikä käy useista kielikuvista raskaaksi lukea. Albuksen ajatuksiin ja tunteisiin pääsee uppoamaan mukaan ja tuli itsellekin hieman sellainen haikea olo. Lisäksi olit saanu pidettyä ficin hyvin kasassa. Joskus sattuu käymään niin, että lyhyeen tekstiin tulee liikaa asiaa, jolloin menee itsekin hieman sekaisin, mutta tää oli juuri sopivan pituinen, joka tiivisti hyvin Albuksen ajatuksia entisestään. Tuntuu hieman väärältä, ettei heillä voinut sitten loppujen lopuksi olla mitään mahdollisuutta. :(

Lainaus
Ja kuitenkin aurinko kultasi hänen huoliteltuja hiuksiaan, ja hänen naurunsa oli aarre, jota yritin kuin kerätä kämmeniini ja kantaa suljetun oveni taa yksinäisinä hetkinä.

Ihastuin tähän lauseeseen erityisesti, vaikka taisin hurahtaa tuohon tunnelmaan, mikä ficissä on.

Kiitos tästä kaunokaisesta. <3
Hei homepää! Leikitäänkö sanahippaa, jos saatais aikaan tarinoita?

Brunburga Blue

  • ***
  • Viestejä: 483
    • Tales
Vs: Sadepilvivalssi (S)
« Vastaus #7 : 13.06.2011 15:41:22 »
OMG mitä ihania ihania kommentteja! Kiitos teille kaikille! ♥
Hello darkness my old friend
I've come to talk with you again