Hetken huumaa (K-11) || Raapaleita

[Nici]

Author: Jälleen kerran minä eli Nici
Genre: Vähän sekalaista. Ensimmäinen angstia, toinen söpöstelyä ja angstia, kolmas ihan tavallinen, epämääräinen sössötys.
Rating: Ensimmäinen ja toinen K-11, viimeinen S.
A/N: Jälleen kerran ajatukseni harhailivat niin pahasti, että sain aikaan vain raapaleita. Minusta ne eivät kuitenkaan kaipaa enää mitään lisäilyjä itseensä, jokaisessa on tarkalleen 100 sanaa. Blaisesta saa liikaa inspisiskuja, jotka purkautuvat sitten tällaisina. Mielipiteitä kaipaan ja niiden avulla selviän näistä sateisista ja harmaista päivistä. Hymy sille, joka jaksaa lukea nämä. : )
 

Kadotus
038. Tunto
Blaise/Pansy
K11

Mikään ei ollut kuin ennen. Sanoit haluavasi, mutta käännyit pois, kun tulin lähelle. Et sallinut kosketusta, vaikka väitit kaipaavasi. Kuinka olisinkaan halunnut sivellä poskeasi, painaa huuleni kaulallesi, antaa käsieni vyöryä vartalollasi...

"Älä", käsket hiljaa, kun istun viereesi ja annan käteni levähtää reidelläsi. Tyrkkäät pois pehmeät sormeni ja lämpimän käteni - aivan kuten tyrkkäsit sydämeni ikiroutaan niin kauan sitten.

Olen seilannut liian kauan sinun seitsemällä merelläsi. Nähnyt liikaa ihmeitä. Joskus sinullakin oli tunteet - suuria, vellovia kuin avomeren aallot. Minne ne katosivat? Vuodet vierivät ja minä huomaan sinun loittonevan kauemmas minusta ja tunteistasi. Jää sydämeni ympärillä kiristää, kunnes lopulta turruttaa sen suloiseen tunteettomuuteen.



Menneisyys
040. Näkö
Blaise/Draco
K11


Vaaleat hiuksesi kimaltelevat auringossa, enkä voi olla ajattelematta, kuinka upottaisin sormeni niiden lomaan, pöyhisin sekavaksi pörröksi - ja sinä huutaisit minulle. Mitä minä tekisinkään ilman sinua? Katseeni hivelee täydellistä, valkeaa ja kuulasta ihoasi tutkien jokaisen sopukan, antamatta rauhaa yhdellekään huokoselle. Sinä huokaiset ja minä hymyilen sinulle kauniisti, otan kätesi omaani ja suutelen huuliasi. Hetkeksi luomeni sulkeutuvat ja näen vain auringon heikon loisteen, joka heijastaa hiuksistasi. Hetken aikaa kaikki on niin täydellistä, että unohdumme. Vain silmät hehkuvat ja kielet kiertelevät toisiaan kuin haukat, jotka pohtivat saalistustapaansa seuraavalle uhrille.

Kaikki, mitä meille annettiin, valui sormien välistä kuin vesi. Katseeni tavoitti enää pelkkää tyhjää.



Kuumuus
063. Kesä
Blaise
S

Kesä oli kuumimmillaan. Blaise asteli kadulla ja katseli jästiliikkeitä. Hiki valui selkää pitkin paksuina noroina, eikä auringonpaahde auttanut asiaa. Varjossa ei ollut yhtään sen viileämpää.
Pienen matkan päässä näkyi koju, jossa joku myi jäätelöä. Blaise kiiruhti askeleitaan ja pysähtyi katsomaan nuorta naista, joka kieputti palloja toisensa jälkeen. Lapset mankuivat, aikuiset huokailivat - Blaise vain seisoi hiljaa jonossa paikoillaan, kunnes saisi odottamansa hetkellisen viilennyksen.
"Mangopähkinä", huulet muodostivat tottuneina. Pään pudistus. Blaise joutui ottamaan vaniljaa.

Jalat veivät rauhalliseen puistoon. Blaise istui kiitollisena suuren puun varjoon, vaikkei se ollut viilentynyt vieläkään. Ohikulkijat kävelivät verkkaasti. Jotkut eivät antaneet kuumuuden häiritä, vaan nauttivat hetkestä - kuten Blaisekin.


// Kaapo suomensi ikärajat c:

[Herkkuoone]

Uu, Blaise-raapaleita!

Siitä on oikeasti ehkä puoli ikuisuutta, kun olen lukenut jotain Blaisesta, joten tämän avattuani olin hyvin onnessani löydöksestäni. Blaise lukeutui joskus kauan sitten suosikkihahmoihini ja luin hänestä paljon, mutta sitten se jotenkin vain… loppui? En muista olenko lukenut sinulta koskaan mitään, mutta jee, nyt korjataan erehdykseni, jos en ole. :>

Kadotus
Iih, tää on ihana! Tykkäsin tämän kohdalla about kaikesta mahdollisesta. Ensinnäkin paritus on yksi pitkäaikaisista suosikeistani (mutta harmikseni kyseisellä parituksella ei kamalasti ficcejä ole :<) ja toisekseen idea!! Blaisen ärtymykseen pettymykseen on helppo samaistua, mutta samalla myös ymmärrän kyllä Pansyakin, sillä juuri tuo ”sanoit haluavasi, mutta käännyit pois, kun tulin lähelle” tapahtuu joskus myös itseni toimesta.

Tyrkkäät pois pehmeät sormeni ja lämpimän käteni - aivan kuten tyrkkäsit sydämeni ikiroutaan niin kauan sitten.
Tämä on minusta erityisen ihanasti sanottu. ”Tyrkkäsit sydämeni ikiroutaan” on ihastuttava kielikuva ja siitä voi päätellä paljon Blaisen tunteiden sijasta. Tässä myös näkyy se virhe, johon kiinnitin näiden kaikkien raapaleiden kohdalla huomiota: tuossa pitäisi olla tuon väliviivan (-) tilalta pidempi ajatusviiva (–). Tää ei ole siis mitenkään maata kaatava virhe, mutta ajattelin huomauttaa siitä, sillä olen huomannut, että jostakin syystä juuri tämä virhe on kauhean yleinen teksteissä, joissa ”ajatusviivaa” käytetään.

Menneisyys
Kovana Blaise/Pansy-fanina en osaa kunnolla ajatella Blaisea paritettuna Dracolle, mutta tykkäilin tässä raapaleessa siitä, miten tarkasti Blaise tutkaili ja arvioi Dracoa. Raapaleeseen on mahdutettu kivasti pienen, yksityisen hetken kuvaus ja sitä lukiessa tuli väkisinkin sellainen olo kuin tilannetta tarkastelisi salaa oven takaa. : D

Kuvailu on todella kaunista ja pienet yksityiskohdat kyllä hemmottelevat lukijaa: on muun muassa auringon heikkoa loistetta ja sormien välistä valuvaa vettä, mutta tämä kuvaus kyllä iski sydämeeni ja lujaa:
Vain silmät hehkuvat ja kielet kiertelevät toisiaan kuin haukat, jotka pohtivat saalistustapaansa seuraavalle uhrille.
Kaunista. <3

Hetkeksi luomeni sulkeutuvat ja näen vain auringon heikon loisteen, joka heijastaa hiuksistasi.
Hmm… En tiedä onko tässä ihan varsinaisesti virhettä, mutta kiinnitin huomiotani tuohon poikkeukselliseen heijastaa-sanaan, sillä itse olisin käyttänyt sen tilalta ”heijastuu”.

Kuumuus
Tämä viimeinen nousi kuitenkin ehkä suosikikseni näistä kolmesta, vaikka pidin kyllä edellisistäkin. Ehkä se johtuu siitä, että raapaleeseen on helppo samaistua ajankohdan vuoksi, ajankohdan, joka sattuu nyt olemaan sama kuin se, jota elämme. Kesä ja kuumuus.

Kaksi suosikkiani tähän loppuun vielä, sillä en löydä enää oikeita sanoja kuvailemaan yhtään mitään. : D
"Mangopähkinä", huulet muodostivat tottuneina. Pään pudistus. Blaise joutui ottamaan vaniljaa.
&
Jotkut eivät antaneet kuumuuden häiritä, vaan nauttivat hetkestä - kuten Blaisekin.
<33

Nämä ovat varsin valloittavia raapaleita. Oli ihanaa lukea Blaisesta taas pitkästä aikaa. Kiitos. <3
~ Herkku.

[Nici]

Herkkuoone: Oijoi! Olin jo vaipunut siihen luuloon, ettei kukaan enää koske pitkällä tikullakaan mun teksteihini, kun en hirveästi enää täällä hilluskele, mutta ah! Viidenkin vuoden jälkeen voi näköjään saada ensimmäisen kommentin tällaisiin raapustuksiin.

Mulla ei muuten taida hirveästi muuta ollakaan kuin Blaise-tekstejä, koska Blaise vaan... on ihana. Ja jos saan itseäni mainostaa hieman niin listauksestani löytyy tosiaan Blaise/Pansyakin. (:<

Itse tuosta ihkutuksesta en sitten taas osaa sanoa mitään, mutta voit uskoa että punastuin noin ihanista sanoista! Ihan uskomatonta, että joku näin vanhasta tekstistäni oikeasti pitää. Omasta mielestäni nämä ovat kirjoitusasultaan vähän lapsen kengissä, mutta olet onneksi antanut sen anteeksi. Tuosta ajatusviivasta sen verran, etten ole ikinä ollut edes tietoinen tuollaisesta "pidemmästä" viivasta (enkä myöskään häpeäkseni osaa sellaista saada aikaan), mutta otan neuvostasi varmasti vaarin.

Hmm... Hyvä huomio muuten tuosta "heijastaa"-sanasta. En tiedä olenko hakenut sillä jotain tiettyä mielikuvaa, mutta olkoon siellä nyt noin kuin on. Omasta mielestäni se kyllä kuulostaa jollain tapaa "paremmalta", vaikkei noilla sanoilla hirveästi eroa olekaan.

Olen tosi huono nykyään näiden kommenttien kanssa, enkä oikein tiedä, mitä noin ylitsevuotaviin ihkutuksiin pitäisi vastata, mutta ainakin tuhannettuhannet kiitokset, että jaksoit nähdä oikeasti vaivaa ja käyttää aikaasi pienten raapaleideni arvostelemiseen. <3 Merkitsee oikeasti todella paljon, kun tietää jonkun pitäneen. Oppii samalla itsekin vähän arvostamaan näitä vanhoja, unohdettujakin, kirjoitelmia.

[lakupötkö:3]

Blaise... Se on vähän sellainen "epäsyvällinen" hahmo (minulle) joten en oikein saa kiinni tälläsista ja joo ei taaskaan tullut mitään järkevää sepustettua