Jäätelöä suupielessä [S, Remus/Sirius]

[pihlajanmarja]

Nimi: Jäätelöä suupielessä
Kirjoittaja: pihlajanmarja
Ikäraja: S
Tyylilaji: Draamasöpöilyä, onko se edes genre?
Paritus: Remus/Sirius
Tiivistelmä: Kun hän astuu ulos kerrostalon alaovesta, häntä odottaakin Sirius. Siriuksen pitkäksi kasvaneet hiukset rehottavat auki ja hänen virneensä ulottuu korvasta korvaan, kun hän näkee Remuksen. Kesäinen aamupäivä Hyde Parkissa.
A/N: Pitkästä aikaa kirjoitan tätä paritusta, jee. Osallistuu FF10 vol. III:een sanalla 04. Yllätys.

Remus aikoo viettää kokonaisen päivän kirjan kanssa kahdestaan puistossa. Niinpä hän ottaa aamulla mukaansa laukun, jossa on huopa ja kirja, Tom Sawyerin seikkailut. Kun hän astuu ulos kerrostalon alaovesta, häntä odottaakin Sirius. Siriuksen pitkäksi kasvaneet hiukset rehottavat auki ja hänen virneensä ulottuu korvasta korvaan, kun hän näkee Remuksen.

"Vihdoinkin!" hän sanoo ja Remus kurtistaa kulmiaan.

"Vihdoinkin? Miten pitkään olet oikein odottanut minua?"

Sirius vilkuilee ympärilleen, katsoo taivasta ja kohauttaa lopulta olkapäitään.

"En osaa sanoa. Unohdin kelloni kot- Kalmanhanaukiolle."

Remus ei kehtaa esittää lisäkysymyksiä, sillä loppujen lopuksi tärkeintä on se, että Sirius on nyt siinä. Remus on yrittänyt olla ajattelematta Siriusta liikaa, mutta lomaa on kulunut melkein kuukausi ja tädin luona Lontoossa on ollut tylsää. Hänen täytyy myöntää, että hänellä on ollut ikävä Siriusta (enemmän kuin Jamesia ja Peteriä). Remus astuu askeleen eteenpäin ja huomaa vasta nyt, mihin Sirius nojaa.

"Sinä olet alaikäinen, joten on laitonta ajella ympäri Lontoota moottoripyörällä", Remus huomauttaa, vaikka arvelee, että Sirius tietää asian jo. Huomautus saa Siriuksen hymyn leviämään.

"Tiedän sen, Remus", hän sanoo ja taputtaa pyörän kylkeä tyytyväisenä, "mutta en minä tällä moottoripyörällä ajanut. Minä lensin."

Remuksen ilme on varmasti näkemisen arvoinen. Hän haluaisi kysyä, mitä Sirius edes tekee hänen tätinsä asunnon edustalla, mutta hän pelkää liikaa sitä, että Sirius tajuaisikin, että itse asiassa hänen pitäisi olla jossain aivan muualla. Niinpä sen sijaan Remus sanoo:

"Olin menossa puistoon. Tuletko mukaan? Kävellen."

Sirius on hetkessä Remuksen vieressä ja hän halaa Remusta pikaisesti.

"Loistavaa", hän sanoo, eikä Remus voi olla huomaamatta hermostuneisuutta ystävänsä olemuksessa.

Matkan varrella on kioski, josta Remus ostaa heille molemmille jäätelöt. Sirius seuraa suurella mielenkiinnolla kun Remus ojentaa jästirahat jäätelönmyyjälle, mutta unohtaa rahat, kun saa jäätelötötterön käteensä. Sirius syö omaa jäätelöään nopeasti samalla kun he kävelevät, ja on niin keskittynyt syömiseen, että unohtaa jopa puhua.

"Oletpa sinä nälkäinen", Remus huomauttaa. Hän itse syö jäätelöä mahdollisimman hitaasti, nauttii jokaisesta nuolaisusta yhtä paljon.

Sää on mukavan raikas. Vaikka aurinko on pilvessä, lämpö tuntuu Remuksen kasvoilla. Hän pitää tästä päivästä, tästä kävelyretkestä. Autot huristavat ohi ja paljon ihmisiä on liikkeellä, mutta Remus ei välitä muusta kuin Siriuksesta. Hetkinen, ajatteliko hän tosiaankin noin?

"Tämä jäätelö jäädyttää aivoni", hän sanoo hämillään Siriukselle, joka on jo syönyt omansa.

"Minä voin syödä loput siitä sillä aikaa kun sinä sulattelet aivojasi", Sirius vastaa. Hänen olkapäänsä hipoo yhtäkkiä Remuksen omaa. Remus hymyilee ja jatkaa syömistä.

Sirius alkaa puhua taas. Hän puhuu kaikesta ja ei mistään, ja Remuksesta tuntuu, että hän välttelee oikeaa aihetta, sitä, miksi hän on siinä. Hyde Parkissa Remus levittää huopansa erään puun alle nurmikolle ja istuu siihen syömään jäätelönsä loppuun. Sirius istuutuu hänen viereensä. Hän nappaa Remuksen laukusta pilkottavan kirjan itselleen ja alkaa lukea sen takakantta.

"Se on lempikirjani", Remus sanoo.

"Tiedän", Sirius vastaa, nauraen. "Miksi?"

"En tiedä, se vain on. Sinäkin pitäisit siitä. Päähenkilö muistuttaa sinua."

"Ehkä sen takia tämä on lempikirjasi", Sirius sanoo ja katsoo Remusta silmäkulmastaan. Remus on syönyt jäätelön. Sirius istuu lähellä häntä ja näyttää odottavan vastausta.

Remus katselee vähän aikaa ohikulkevia ihmisiä ennen kuin vastaa epäröiden:  "Ehkä."

Sirius näyttää oudon ilahtuneelta.

"Sinulla on jäätelöä suupielessä", Sirius sanoo.

"Missä?" Remus kysyy. Yleensä hän osaa syödä siististi, mutta tänään ei olekaan "yleensä", vaan jotain ihan muuta.

Sirius katsoo hänen huuliaan, kallistaa päätään ja sanoo: "Tuossa."

"Näytä nyt", Remus puuskahtaa, ja silloin Sirius nojautuu eteenpäin ja suutelee häntä. Tänään ei ole yleensä, Remus miettii sekavasti ja hänen kätensä eksyvät Siriuksen niskaan, hänen hiuksiinsa. Suudelma on parempaa kuin jäätelö, totta kai. Kun Sirius eroaa hänestä, hän kuiskaa kasvot yhä lähellä Remuksen kasvoja: "Minä karkasin kotoa."

Remus ei tiedä mitä sanoa. Hän sipaisee Siriuksen hiuksia korvan taakse ja kysyy: "Miksi tulit minun luokseni etkä mennyt suoraan Jamesille?"

"Koska halusin nähdä sinut ensin", Sirius vastaa ja näyttää hermostuneelta.

"Vieläkö minulla on jäätelöä naamassa?" Remus kysyy seuraavaksi.

"Tuossa on vielä vähän", Sirius vastaa ja suutelee Remusta uudestaan.

[yukine]

Oi tää oli suloinen :-) Koko ajan sellainen aw-ilme naamalla nytkin.
Sirre ja Remppa oli molemmat niin epävarmoja ja ujoja että sulin

"Tämä jäätelö jäädyttää aivoni", hän sanoo hämillään Siriukselle, joka on jo syönyt omansa.

Naurahdin tuolle kohdalle, suloista.
Kirjoitat erittäin hyvin ja teksti ei töki, tätä oli todella mukava lukea.
Mitään tämän kummempaa kommenttia en nyt saa aikaiseksi _{toivottavasti et tapa mua}

- yuksu kiittää !

[Brunburga Blue]

Oh mi god. Awwww. Jälleen kerran.


Tää oli suorastaan herkullinen. Pidin tän viattomasta ja suloisesta tunnelmasta, siitä että kumpikin jotenkin tiesi että toisella on tunteita vaikkei niistä oltukaan puhuttu. Ja mikä ihana ajatus että vaikka Sirius menikin asumaan Jamesille niin hän halusi nähsä Remuksen ensin ja kertoa tälle ensin karkaamisestaan. ♥ Ihan todennäköistä tuo, ainakin näin S/R-shipperin näkökulmasta

Kiitos tästä söpöläisestä!

[pihlajanmarja]

yukine, en tosiaankaan tapa kommenteista, olivat ne millaisia tahansa! :-D Kiitos paljon, kiva että pidit.

Brunburga Blue, totta kai Sirius käy ensin moikkaamassa Remusta ennen kuin lähtee minnekään muualle! Kiitos sinullekin kommentista, nyt mua hymyilyttää kun kommentoitte noin kivasti.

[Lils]

Tämäpä oli söpö!

Oli kivaa, miten tässä oli kuitenkin tavallaan (okei, enemmän kuin vain tavallaan) juonikin, vaikka yhtä suuri paino tuntui olevan kuitenkin tuolla puistofiilistelyllä. Juuri tuolla tavalla Remus ja Sirius ovat todella söpöjä, kevyitä heittoja sinne tänne ja kuitenkin se vakava keskustelu mutkittelee siellä jossain välissä, pilkistää esille aina silloin tällöin.

Hänen täytyy myöntää, että hänellä on ollut ikävä Siriusta (enemmän kuin Jamesia ja Peteriä)

Oi, tämä oli jotenkin kaikessa teeskennellyssä viattomuudessaan kauhean söpö! Varsinkin nuo sulut tekivät sellaisen pienen lisäävän, ehdottavan, juuri ja juuri uskaliaan vaikutelman. Hihi.

Häiriinnyin ehkä turhan monesti siitä, miten ”Hyde Park” oli toistettu vähintään yhtä usein kuin ”lempikirja”. Tavallaan sitä samaa asiaa käytiin läpi uudelleen ja uudelleen (Hän lähti Hyde Parkiin, ”tuletko kanssani Hyde Parkiin”, kun he olivat Hyde Parkissa – sama asia sanan ”lempikirja” kanssa), ja välillä tuli sellainen ”hetkinen, luinko tämän kohdan jo sittenkin.”

Keskustelu lempikirjasta oli kuitenkin suloinen, Siriuksen kiusoitteleva itsevarmuus ja Remuksen vähän samanlainen (omalla leimalla tietenkin, ehkä hitaampi, arvioivampi) teki siihen vähän lisää kepeyttä ja iloista kesätunnelmaa.

Kuitenkin, todella ihana fic, johon olit nätisti ujuttanut mukaan tuon romantiikan – se ei ollut suoraan mitään yhtäkkisiä, yllättäviä rakkaudentunnustuksia, vaan tuollaista pientä rivien välistä lukemista, söpöilyä yhdessä ja jäätelöä. Hihi pidin tästä kyllä, ihanan suloinen ja onnellinen!

[pihlajanmarja]

Oi kiitos kommentista, Lils!  Tulin tosi hyvälle mielelle kommentistasi. En tiedä miten tuota toistoa voisi vähentää, kyllähän mie jossain kohti laitoin "puistoon" enkä "Hyde Parkiin". Hmmhmm. Pitää vielä lukaista tuo läpi ja katsoa. Ihanaa että tykkäsit. :>

// Muokkailin noita vähäsen, toivottavasti nyt ei ole enää niin paljon toistoa. (:

[Arion]

Aivan loistava one-shot! Just hyvä, ku Sirius oli karannu kotoa moottoripyörällään, lentäen.

[Tikkis]

Mä olin jo tulossa sanomaan Lilsille, että ei tässä mun mielestä noiden sanojen kohdalla niin paljoa toistoa ollut, mutta olitkin siis vähän fiksannut niitä siitä :>

Tämä oli oikein suloinen oneshotti. Semmoisella kepeällä tavalla leikittelevä ja kuitenkin tässä on se ajatus koko ajan mukana siitä, kuinka Remus ja Sirre päätyvät tuommoiseen söpöilevään ns. loppukohtaukseen. Tässä oli todella kekseliäitä kohtia. Esim. tuo, jonka Yukine oli tuohon laittanut. Enemmän pidin kuitenkin sitä edeltäneestä virkkeestä.

Hetkinen, ajatteliko hän tosiaankin noin?

Tuossa oli jotain todella... en osaa sitä sanoa, mutta se kuvasi hienosti tilannetta, ja sitä mitä Remuksen päässä liikkui.

Jossain vaiheessa tuli jotenkin semmoinen olo, että tämä oli liiankin kepeä, kun tuli semmoinen olo, että äh, jaksanko lukea tätä loppuun. En tiedä, mistä tuo johtui. Tämä oli ehkä liian fluffysta salaihastusta mulle. Mutta onneksi luin, koska tuo loppu oli oikein suloinen.

[Swizzy]

No voihan aww! Ihana, suloinen, söpö... Tämä oli sujuvaa ja kepeää, kevyen hattaraista tunnetta, pieniä kihelmöiviä kosketkuksia. Vain Sirius/Remus -ficit (mahdottoman hyvät sellaiset) saavat mulle aikaan vakavanlaatuisen voimakkaan awwituskohtauksen, joka aiheutta tarpeen lukea lisää. Nyt sain sen tunteen. Tykkäsin ihan kauheasti tämän tunnelmasta, siitä miten pienet vihjailut johdattivat tapahtumia. Tässä oli tiettyä leijuvaa hattaraa, joka sopii Siriukseen ja Remukseen fluffyna täydellisesti.
Kiitoksia huimasti!
Rakastuin.
♥
Swizzy

[Enkelintekijä]

Tämä on aivan äärettömän suloinen. Remus ja Sirius omissa persoonissaan. Hymähdin huvittuneesti tälle:

"Sinä olet alaikäinen, joten on laitonta ajella ympäri Lontoota moottoripyörällä", Remus huomauttaa, vaikka arvelee, että Sirius tietää asian jo. Huomautus saa Siriuksen hymyn leviämään.

"Tiedän sen, Remus", hän sanoo ja taputtaa pyörän kylkeä tyytyväisenä, "mutta en minä tällä moottoripyörällä ajanut. Minä lensin."

Niin siriusmaista.
Sitten tämä olikin vaan aivan ihana, suloinen ja oikein hienosti kirjoitat. Tuo loppu oli ihana. Pidin kovasti. Sori, Rakentava Palaute on valitettavasti erään Haades-nimisen jumalan panttivankina.

[lurikko]

Awws! Tässä on ihana kesäpäivän tunnelma, joka just tämän hetken lumisissa fiiliksissä tuntuu kivalla tavalla kaukaiselta Heti alussa symppasin Remuksen "otan kirjan ja menen koko päiväksi puistoon lukemaan" -suunnitelmaa, se on ajatuksena niin ihana vaikka oonkin itse jo oppinut että luen mieluummin sisällä sohvalla Olin jo vähän huolissani että kelpuuttaako Remus edes Siriusta mukaan, mutta kelpuutti totta kai

Molemmat hahmot on mun mielestä oikein ihania omia itsejään tässä, Remus ajattelevainen ja vähän hiljainen ja kirjakin on mukana, ja Sirius "en ajanut moottoripyörällä vaan lensin" Musta taas on just sopivan höntti - ja vähän hermostunut niin kuin tuolla kirjoitatkin ihan auki, ja mietin lukiessa että onko Sirius hermostunut salaisen ihastumisen takia vai sen kotoa karkaamisen takia (jonka tosin hoksasin vasta lopussa, ja se antoikin kivan uuden vähän tummemman sävyn tarinalle vielä lopussa. Joka tapauksessa tässä on mun mielestä sellainen fiilis, että molemmat ovat salaa ihastuneita toisiinsa, mikä on tietysti ihan parasta

"Sinulla on jäätelöä suupielessä" -pusu on ihana, muutenkin tässä tuntuu olevan Siriuksen osalta sellaisia söpöjä hienovaraisia lähestymisyrityksiä ja tuo kyllä kruunaa ne Tulkitsen että Remus tajuaa Siriuksen ajatukset viime hetkellä ja haluaisi ihan oikeasti vaan tietää missä se jäätelötahra on, että voi pyyhkäistä sen pois, ja sitten Sirius hoitaakin homman suutelemalla, ah! Ja tähän jatkoa ihan loppu:

"Vieläkö minulla on jäätelöä naamassa?" Remus kysyy seuraavaksi.

"Tuossa on vielä vähän", Sirius vastaa ja suutelee Remusta uudestaan.

...on myös ihana <3

Niin ja tää ficci taitaa tosiaan loppua suudelmaan, mikä on kyllä oikeasti ihan erinomainen tapa lopettaa R/S-ficci