Pyöreä huone, sallittu

[Amlae]

Author: Amlae
Beta: Ei ole muuta kuin wordi
Genre: Draama tämä kai on? En ole oikein varma, kun yksi kaveri sanoi hauskaksi ja toinen kauniiksi.
Pairing: Eipä ole
Rating: Sallitu
Summary: Ne on lukinnut mut tänne kateudesta ja katkeruudestaan. Ihan kun se ois mun vika et, mulla on tälläisiä synnyin lahjoja!

A/N: Kirjoitin tämän one shot:in noin kuukausi sitten kun sain kamalan inspiraation Seita Parkkolan ja Niina Repon kirjoittamasta susitosi kirjasta. Olen myös napannut siitä kätevästi pääsiäis-kaktuksen ja rotat pälkähtivät mieleen siitä kun sueraavaksi oli silloin aikomus lukea ruttolinna.
Mutta kommentia vaadin ja kerjään. Ruusuja ja risuja, jotta voin parantaa.

Pehmustettu pyöreähuone. Niin sellaiseen mut on lukittu. Ne pitää mua hulluna. Oikeastaan kaikki pitää mua hulluna, sairaana ja ne jotka ei pidä niin uskoo että oon hullu. Ja sairas. Ne ei vaan pysty tai halua ymmärtää sitä että mää tiedän paljon enemmän kuin ne. Ne on lukinnut mut tänne kateudesta ja katkeruudestaan. Ihan kun se ois mun vika et, mulla on tälläisiä synnyin lahjoja!

Heittäydyn makaamaan pehmustetulle lattialle. Tiedän et, joku tiede proffa merkkaa sen tuala ikkunan takana muistiin, kenties agressiivisenä käytöksenä?

Ne pitävät mua tyhmänä. Mut oikeasti mä tiedän paljon enemmän kuin ne. Esimerkiksi kasveista. Mää tiedän että kaikki huonekasvit hautoo itsemurhaa, oikein kunnon joukkoitsemurhaa. Ne on kyllästynyt elämään tyhmien ihmisten kanssa. Ne on kateellisia vapaille ulkokasveille. Metsänpuille ja niityn kukille. Nurmikolle. Ne toivoo aina että ne unohdettaisiin. Unohdettaisiin kastella. Ne haluavat lepoon, omaan kasvien taivaaseen. Mutta ei. Aina ne muistetaan kastella viimeistään silloin kun ne on juuri tiedottomuuden rajamailla ja päästämästä irti elämästä niin niiden ahtaaseen kukkaruukkuun kaadetaan vettä. Joskus liikaakin ja ne ehtivät toivoa että ne hukkuisi mutta ei, ei niinkään koskaan tapahdu. Niiden juuret imevät veden refleksin omaisesti itseensä eikä ne mahda sille mitään. Ne joutuu jatkamaan kituuttavaa elämäänsä huonekasveina.

  Jotkut niistä yrittää teeskennellä sellaisia huonekasveja että ne tarvis mahdollisimman vähän vettä. Kuten kaktus. Niin kaktusten mafia on painattanut ihmisten kasvikirjoihin sellaisia hoito-ohjeita kuten: ”tarvitsevat vähän kastelua”. Mutta kaktuksetkin aina muistetaan kastella. Varmaan ne masokistiset kasvit toivoisivat voivansa kasvattaa piikit sisälle päin. Mutta eine siinä onnistu, kuten ihminenkään ei onnistu kasvattamaan hiuksia sisälle päin vaikka haluaa. Ainakin mää haluaisin. Ois jännää nähdä rögtenkuvissa kuinka ne hiukset puikkelehtisivat aivojen välissä. Mutta palatkaamme kaktuksiin. Niin koska ne masokistit eivät onnistu siinä niin ne on päättänyt ruveta sadisteiksi ja satuttaa kaikkia jotka koskee niihin. Fiksua. Mutta silti nekin hautoo itsemurhaa. Ja oikein kunnolla. Mut kaktuksilla on toinen suunnitelmakin kuin kuolla janoon ja kuivuuteen. Ne yrittää meinaan kukkia itsensä hengiltä. Ainakin pääsiäis-kaktukset. Mut eine siinäkään onnistu. Ne aina suljetaan pimeeseen huoneeseen, ettei ne saisi auringosta voimaa kukkia. Ällöttävään, ahtaaseen ja pimeään huoneeseen. Niiden itse murha suunnitelmat on tuhoon tuomittuja. Eivät ne koskaan siinä onnistu vaan ne joutuvat kuolemaan vanhana ja tylsistyneinä.

Huokaisen. Kierin huvikseni huoneen lattialla. On niin tylsää. Joku taas ihan varmana kirjoitti tonkin muistiin, mut en mää välitä. Ne saa ajatella musta ihan mitä haluaa. Ei mua kiinnosta tollasten bösöjen ajatukset.

 Sitten mää tiedän myös sen että rotat yrittävät vallankumousta piakkoon. Jep. Ei sen pitäis olla mikään yllätys. Onhan ne yrittänyt sitä ennenkin. Niiden ase oli viimeksi meidän kaikkien hyvin tuntema rutto. Tällä kertaa ne tarttuvat vielä järeämpiin aseisiin kuin viljan pilaaminen. Ne pilaa tällä kertaa juomaveden. Kaiken juomaveden. Pulloveden, kraanaveden ja kaikki vesistöt, tietysti. Rotat haluaa hallita maapalloa. Eikä niitä haittaa meidän ihmisten kuolleet ruumiit, sillä meistähän on niille vaan hyvää ravintoa. Joten me jokainen kuollaan piakkoon, jos rotat onnistuvat.

Nousen ylös. Koukistelen pitkiä sormiani. Kuinka vihaankaan tätä huonetta. Niin tylsä ja masentava. Alan pyörimään villisti ympyrää, kädet levitettyinä sivuille. Puhkean nauramaan kuin mieli puoli ja heittäydyn lattialle kieriskelemään. En tiedä edes mille nauran. Kai minä sitten nauran tälle kaikelle. Ihmisille. Kasveille. Rotille. Huoneille. Itselleni.
Nyt kumminkin vaivun uneen. Omaan tuhatvuotiseen uneeni, josta en herää ennen kuin luurankohevosella ratsastava prinssi herättää mut suudelmillaan. Kylmillä, jäätävillä ja katkerilla suudelmillaan.

[Kaalimato]

Tämä on mahtava. Juuri täydellinen tähän mielentilaan <3 palaan uudestaankin lukemaan tämän ja kommentoimaan paremmin, varmasti. Rakastuin juuri. Siis tähän. ^^

[Amlae]

Ihanaa kun joku tykkää ^__^  *rutistaa*
Kohottaa mielialaa aivan hillmuisesti

[Merrrí]

Kommenttikampanjasta hei (:

Tykkäsin tästä ihan mielettömästi, koska tämä oli sellaista... hmm... erilaista? Tai ainakaan en ole henkilökohtaisesti en ole koskaan lukenut tällaista tekstiä. Hymyilyttää jostain syystä, ajatus joukkoitsemurhaa tekevistä kasveista on sellainen hassu. Tämän kertojan kyky jäi hieman epäselväksi, sai päätellä itse millainen se on. Ihmettelen tosin syytä, miksi hän joutui sinne pyöreään huoneeseen muiden tarkkailtavaksi. Ihan normaaliahan tuo on
Maailmaa valloittavat rotat oli myös hassu idea. Ja se tapa millä ne yrittävät sitä on sellainen, joka saattaisi onnistua, mutta nyky-yhteiskunta on tällainen, joka on varautunut kaikkeen. Melkein harmittaa niiden rottien puolesta. Ehkä ne rotat joskus onnistuvat siinä valloituksessa. Käytännöllisiä rottia muuten, kun pitävät ihmisruumiita ravinnonlähteenä. Nyt en pääse eroon mielikuvasta, jossa joku rotta on hallitsijana kruunu päässään ja määrää muita rottia. *köhköh* Ei, en yritä pilkata tätä tai mitään, mutta on vain liian vilkas mielikuvitus tai jotain :')

Saanko viilata vähän pilkkua? Kiitos :3

Ihan kun se ois mun vika et, mulla on tälläisiä synnyin lahjoja!

Yhteen ja pilkku toiselle puolelle 'et' sanaa.

joku tiede proffa merkkaa sen tuala ikkunan takana muistiin

Yhteen ja tuolla

Metsänpuille ja niityn kukille

Yhteen

Aina ne muistetaan kastella viimeistään silloin kun ne on juuri tiedottomuuden rajamailla ja päästämästä irti elämästä niin niiden ahtaaseen kukkaruukkuun kaadetaan vettä.

Sinisellä merkittyjen sanojen väliin pilkku ja punaisella merkitty päästämässä.

Mutta eine siinä onnistu, kuten ihminenkään ei onnistu kasvattamaan hiuksia sisälle päin vaikka haluaa.

Erikseen

Ois jännää nähdä rögtenkuvissa

Röntgen

Niiden itse murha suunnitelmat on tuhoon tuomittuja

Yhteen kaikki ja ovat

että rotat yrittävät vallankumousta piakkoon

Kuulosti hassulta tuo sana, ennemmin kävisi piakkoin

Puhkean nauramaan kuin mieli puoli

Yhteen

Löytyi muuten samalla muutama helmi, joista tykkäsin yli kaiken. Tosin ajatus hiuksista kasvamassa päänsisälle ja kiemurtelemassa aivojen koloissa on varsin puistattava. Ja omituinen.
Tähän sopi omalla tavallaan tuo puhekielisyys. Toi sellaista keveyttä tähän, lähensi jonkin verran tätä. Ehkä olisi kuulostanut omituiselta kirjakielellä kirjoitettuna... Kuitenkin, tiedä se, että tykkäsin tästä! Täytyy muuten ihailla sun inspistä tähän, koska tämä tosiaan oli omalaatuinen ja hauskasti kirjoitettu. Pientä keveyttä löytyy ja kuitenkin kirjoitettu vakavasti.
Kiitos tästä paljon, oli ilo lukea tällaista
~Merrrí

Ps. Ihana ava sulla! ♥