Title: Rumpunch Kiss
Author: Milgia
Fandom: Mary Poppins
Rating: S
Pairings: Mary Poppins/Bert
Genre: Fluffy, drama
Warnings: Siiraappia ja rumpunchia
Disclaimers: P.L.Traversin ovat nämä hahmot, minä vain leikin
A/N: No niin, eipä tässä olekaan raapusteltu kuin joku 10 eri ideaa
Ystävänpäivähaastetta varten, mutta nyt sitten Charles Plogmanin ihanien kappaleiden ja ihanan aurinkoisen ja kimaltelevan talven luomin inspiraatioin sain kirjoitettua yhdeltä istumalta tämän siiraappiannoksen
Pusuja kaikille muruille <3
***
Rumpunch kissAurinko paistoi, kattojen reunoilta roikkuvat jääpuikot kimalsivat kuin timantit. Kivikatuja peittävä askelista painautunut lumi oli kuin täynnä helmiä, säteiden osuessa siihen.
Pakkaslumi rahisi tumman ruskean nahkasaapikkaan alla. Punaisilta huulilta karkasi höyryä samaan tahtiin kun nainen rinta kohosi ja laski. Kirpeä pakkanen oli punastuttanut muuten niin vaaleat ja virheettömät posket. Jos katsoi tarkkaan näki nutturasta karanneiden kiharoiden olevan vaaleassa kuurassa.
Hän korjasi tumman takkinsa kaulusta ja kaulahuiviaan, ettei kylmyys pääsisi vaatteiden sisälle. Lumettomilla kohdilla korot kopisivat kiveä vasten. Mary Poppins pysähtyi punatiilisen talon eteen, jonka kiviportaat olivat jäässä. Odotellessaan hän koukisteli sormiaan, ne eivät tuntuneet millään pysyvän lämpimänä, vaikka nahkahanskoissa oli talvivuori.
Pian ovi kävi, varovaisesti mies laskeutui portaat alas. Hän kääri vielä punaisen huivinsa tiukemmin kaulansa ympärille, ennen kuin tervehti.
»Ah, oletkin siinä. Emmekö sopineet, että tulisin hakemaan sinut? » Bert ihmetteli. Hänen hengityksensä huurusi vielä enemmän kuin toisen.
»Ilma oli niin ihastuttava ja hyvin petollisen kylmä» Mary Poppins hymähti ja teki havainnon, Bertiltä puuttui hattu.
»Hyvä mies, missä sinun hattusi on? Korvasi jäätyvät» Mary Poppins kysyi samaan tapaan, kuin kyseessä olisi ollut Michael tai John.
»Se jäi varmaankin sisälle. Käyn hakemassa. En minä nyt ihan niin hullu ole, että lähtisin ilman hattua,» Bert kertoi ja hävisi takaisin sisälle.
»Olin unohtaa tämänkin» Bert heilautti pahvista rasiaa tullessaan takaisin. Keskittymisen herpaannuttua, hän oli liukastua, Mary Poppinsia hirvitti, mutta hän ehti korjata tasapainonsa takaisin.
»Mikä se on? » Mary Poppins kysyi uteliaana ja heilutti pienesti käsiään, niitä tuntui palelevan aivan koko ajan.
»Se on sinulle. Hyvää ystävänpäivää! »Bert hymyili niin lämpimästi, kuin siinä pakkasessa uskalsi, ilman, että poskipäät jäätyisivät siihen. Mary Poppins ei myöntänyt, että oli unohtanut koko päivän olemassaolon.
Kankein sormin nainen avasi punaiset nauhat ja nosti laatikon kannen. Rasiassa oli suklaakonvehteja.
»Rumpunch» Bert sanoi.
»Suosikkini» Mary Poppins hymyili vähän ja sulki rasian tiukasti.
»Ostaisin sinulle ruusuja, jos ei olisi niin kylmä,» Bert sanoi ja tarjosi naiselle käsikynkkäänsä.
»Menet liiallisuuksiin Bert» Mary Poppins sätti leikkisästi. Kun he seisoivat vieretysten, Mary Poppins oli korkoineen samanmittainen Bertin kanssa.
»Mikä on suuntanamme? Piirroksiin emme pääse» Bert oli hieman harmissaan, hän rakasti piirtämistä, eikä hänen suosikkitaustansa ollut näin kylminä talvina käytössä juuri ollenkaan.
»Kupillinen jotakin lämmintä» Mary Poppins ehdotti, sitä hän tarvitsisi pian todella.
»Lasillinen rumpunchia siis tilauksessa? Kävisikö Robertsonwayn leipomo? » Bert ehdotti, hän joutui nopeuttamaan kävelytahtiaan, jotta pysyi naisen matkassa.
»Paremmin kuin hyvin, eikä sinne ole edes kovin pitkä matka» Mary Poppins sanoi. Hän korjasi hattuaan, niin ettei sen alle päässyt enempää kylmää.
»Hienoa» Bert nyökkäsi.
Miehen jalka lipsui aina silloin tällöin, kun jalkakäytävän päällä oleva lumi oli tallautunut liukkaaksi, mutta Mary Poppinsin jalka ei livennyt koskaan, vaikka hän olisi keskittynyt johonkin aivan muuhun.
»Keskity Bert hyvä» Mary Poppins muistutti kun mies oli menettää tasapainonsa.
»Teen kaikkeni» Bert korjasi naisen käsitystä.
Robertsonwayn leipomo oli hyvin kodikas, lämpö tuntui hehkuvan jopa lasin läpi, kylmään ulos. Bert avasi oven ja päästi Mary Poppinsin ensin sisään. Sisutus oli lämpimän ruskea. Tummaa puuta ja nahkaa, sekä vaaleat pöytäliinat. Puhe sorisi ja kupli, kun leipomo oli täynnä pareja viettämässä ystävänpäiväänsä kahden.
»Ostakaa viehättävälle rouvallenne punainen ruusu» Nuori mies sinisessä puserossaan mainosti ovella. Bert oli kaivelemassa taskujaan.
»Bert, ei sinun tarvitse» Mary Poppins sanoi kauempaa.
»Ruusuja kauneimmalle» Bert vähät välitti Poppinsin pyynnöstä.
»Ostan meille juotavaa, haluatko vadelmaleivoksen? » Bert kysyi kohteliaasti.
»Hemmottelet minut piloille ja menet vararikkoon.» Mary Poppins yritti kieltäytyä Bertin ehdotuksesta. Hän lämmitteli käsiään, jotka olivat aivan kohmeessa.
» Sinun kanssasi, en ole koskaan vararikossa» Bert iski silmää ja teki tilauksen nuorelle vaalealle naiselle tiskin takana.
»Voi sinun kanssasi» Mary Poppins huokaisi, joskus tuntui, että Bertin ritarillisuus meni liiallisuuksiin.
»Kas näin, kaksi rumpunchia ja vadelmaleivoksia» Bert laski pöytään kaksi paksua lasia, ruskea neste höyrysi minkä ehti ja vadelmaleivokset näyttivät vallan houkuttelevilta porsliinilautasilla, jotka oli kuvioitu kellertävän ruskein kukkasin.
»Kiitos Bert,» Mary Poppins hymyili.
»Ruusu sinulle» Bert sanoi hiljaa ja antoi kolme punaista ruusua naiselle, joka nuuhkaisi ruusua. Mary Poppinsin silmissä tuikahti, merkiksi kuinka ihastuksissaan hän oli saamistaan ruusuista.
»Eikö kukaan tosiaan ole langennut sinun silmiisi? Niin kauniit, sinistä ja vihreää, kuin meressä» Bert huokaisi, puoliajatuksissaan, nojatessaan pöytään.
»Ei, » Mary Poppins sanoi hiljaa. Hän kainosteli, eikä suonut suoraa katsekontaktia enää.
»Kehut minua aivan liikaa,» hän jatkoi hyvin ujosti, hymyillen piilossa ruusujen takana.
»Kehuja hänelle joka ne ansaitsee,» Bert sanoi nojautuessaan kohti Mary Poppinsia.
Hymyillen rumpunch lasit tyhjenivät ja leivokset pienenivät. Mary Poppins oli jättänyt leivoksen sydän koristeen lautasen reunalle ja vasta nyt kiinnitti huomiota sen valkoisen tekstiin.
»Kiss her» Bert luki mielessään, hän vilkaisi kysyvästi tiskin takana olevaa nuorta naista joka nyökkäsi ja iski silmää kannustukseksi.
»Kiss me,» vain punatuiden huulien liikkeistä saattoi päätellä mitä sydämessä oli lukenut.
Mary Poppinsin yllätykseksi Bert kumartui eteenpäin ja suuteli tämän huulia ensin hapuillen, sitten varmemmin, kun nainen ei vastustellut. Suudelma oli ollut lämmin ja täynnä kaipausta ja ripauksen verran jotakin muuta.
Huulet kaikkosivat toisilta. Mary Poppins ujosteli ja hymyili hyvin kainosti kätensä suojista.
»Mitä minä teinkään, nyt pidät minua kevytkenkäisenä» Bert hautasi kasvonsa käsiinsä.
»Yllätyksenä se tuli… » Mary Poppins sanoi katse rumpunchissaan.
»Olen hyvin pahoillani Mary» Bert sanoi hiljaa.
»Kadutko sinä? » Mary Poppins kysyi mieheltä, luoden tähän katseen. Katse sai miehen kiemurtelemaan tuolissaan.
»No en, se siinä onkin,» Bert huokaisi peitellen yhä kasvojaan.
»Sitten ei ole mitään anteeksi pyydettävää» Mary Poppins sanoi hypistellen saamiaan ruusuja. Bert katsoi Mary Poppinsia hyvin kysyvästi.
»Ymmärsit kyllä, jos ei kaduta, ei tarvitse pyytää anteeksi» Mary Poppins sanoi hyvin salaperäisesti ja alkoi tehdä lähtöä. Hän napitti takkinsa kiinni, laittoi hansikkaat käteensä ja korjasi hattuaan.
»Saatan sinut kotiin» Bert sanoi ja suorastaan ponnahti ylös seisomaan.
»Jos haluat,» Mary Poppins sanoi ja hipaisi huuliaan huolimattomasti, niitä tuntui kihelmöivän yhä, mutta hyvällä tavalla.
»Tarkoittaako tämä mitään? » Bert uskaltautui kysymään mutta hyvin varovaisesti.
»Tarvitseeko kaiken tarkoittaa jotakin? » Mary Poppins kysyi uteliaana, hän tarkisti ulkonäkönsä pienestä peilistä ja napsautti sen kiinni.
»Eipä kai,» hieman pettyneenä Bert avasi naiselle oven.
Ulkona ei tuntunut enää olevan niin kylmä, ehkä rumpunch oli tehnyt tehtävänsä.
»Kaikki tuntui oikealta,» Mary Poppins sanoi heidän kävellessään lumisia katuja.
»Mikä kaikki? » Bert kyseli.
»Tämä» Mary Poppins pysähtyi ja suuteli nyt vuorostaan miehen suupieltä ja tämän huulia, sitten hän jatkoi kävelyä. Sormet eivät enää palelleet, eikä poskia kipristellyt, vaikka hengitys huurusi yhä enemmän kuin aiemmin.
***
Rakkaudella,
M
