Arabellan onnellinen loppu
Ikäraja: S
Genre: Romantiikka, Au(?!)
Paritus: Draco/ Fem Harry (Arabella) Hermione/OC Blaise/Arabella Blaise/OC Ron/Lavender Ginny/Victor
Juoni: Erilainen 7 kirjan loppu
En omista mitään paitsi omat hahmot
19 vuotta sodan jälkeen
Sinä syksynä syksy, oli tullut nopeasti. Ja muuan perhe, oli matkalla kohti tylypahkan pikajunaa. Ihmisten seasta perhe etsi katseellaan tuttuja ihmisiä.
”Missä he viipyvät?” Severus Malfoy valitti huolestuneesti.
”Älä huoli kohta he tulevat.” Arabella Malfoy totesi pojalleen.
Ja pian kaksi muuta perhettä putkahti paikalle.
”Te tulitte jo Rose ja Hugo eivät meinanneet pysyä housuissaan.” Caleb Flint totesi ja naurahti lapsiensa mulkoilulle.
Rose Flint muistutti isäänsä mustine tuuheine hiuksineen, mutta hänellä oli äitinsä ruskeat silmät.
”Hei Hermione ja Caleb.” Arabella totesi ja hymyili heille.
Hermione ei ehtinyt tervehtiä, kun kuului nahistelun ääniä.
”En varmasti ole puuskupuh. Hyppäisin kaivoon ennemmin, kuin menisin siihen luuserien tupaan.” Totesi Severus, joka selvästi väitti vastaan Jonah Flintille, joka oli Hermionen ja Calebin kuopus.
”Niin sinne ei parane päätyä Severus Morder Malfoy.” Draco totesi pojalleen hyvin asialliseen sävyyn.
”Isä käytä koko nimeä se on nolo.” Severus mutisi.
”Mitä se on loistava nimi! Vai mitä Lily Vivian?” Draco huudahti ja loi sitten kysyvän katseen kuopukseensa.
”Joo ja jos te ette ole huomannut niin Zabinit ovat täällä myös.” Tummatukkainen tyttö totesi, hän, oli kopio äidistään silmiään myöten toisin. Hänellä ei, ollut laseja toisin, kuten kaksoisveljellään.
”Hei Blaise ja Melissa.” Kaikki totesivat, mutta Dracolla, oli selvää katkeruutta äänessä. Eikä ihme hänen vanhimmalla tytärellä (Narcissa) Oli kaksoissisko, jonka isä oli Blaise Zabini, joka sattui olemaan hänen paras ystävänsä. Mutta lopulta Arabella, oli valinnut hänet. Ja se oli parasta mitä Dracolle tapahtunut sitten lasten syntymän.
”Mites teillä on mennyt?” Caleb kysyi kohteliaasti.
”Ihan hyvin Bianca aloittaa tänään ja Nigelistä tehtiin valvoja oppilas.” Melissa totesi ylpeästi ja iloisesti.
”Missä James on?” Hugo kysyi jolla oli James fanitus vaihe menossa.
”No hän on varmaan Scorpiuksen kanssa viemässä matka arkkuja.” Arabella sanoi rauhoitti ja virnisti, sitten miehelleen, jonka jälkeen, hän painoi tämän hellään suudelmaan.
”Hommatkaa oma huone.” Totesi uusi ääni.
”Chantal!” Arabella kiljaisi ja halasi kiireesti tytärtään. Arabella ja Blaise tapailivat kuudennella luokalla ja lopulta päätyivät yhden illan jutuun, samoi kävi myös Dracolle ja Arabellalle, jotka olivat olleet aina korviaan myöten rakastuneita toisin salaa. Lopulta, oli paljastunut, että Arabella, oli raskaana. Syntyksen jälkeen heille paljastui, että kaksosilla oli eri isät Blaise ja Draco. Lapset saivat nimet poikien äitien mukaan.
”Hei äiti.” Chantal totesi iloisesti. Samalla Chantalin tuore aviomies Patrick tuli paikalle heidän tyttärensä Alfan kanssa.
”Miten on mennyt pikku nyytin kanssa?” Arabella kysyi mummi sävyllä.
”Ihan hyvin eihän Alfa ole vasta kuin pari kuukautta että ei sen puolen hyvin on mennyt.” Patrick totesi erittäin ylpeästi.
Silloin James ja Scorpius tulivat takaisin vanhempiensa luo kauhea keskustelu päällä.
”Arvatkaa mitä Narcissa ja Teddy tekee?” James selitti innoissaan.
”No?” Draco kysyi vaikka häntä ei pahemmin kiinnostanut.
”Pussailevat ihan kiimaisina.” James totesi ja odotti selvästi järkyttyneitä kommentteja.
” So what ne ovat yhdessä jo jonkin aikaa.” Lily totesi.
”Mistä sä tiiä?” James kysyi uteliaana.
”No yllätin ne pussailemasta kodin kirjastossa sun kesäloman alussa.” Lily totesi iloisesti ja samalla kaikki keskustelivat siitä kuinka tämä, olisi pitänyt arvata, että Teddy rakastuu Cissyyn, joka oli kopio isästään siinä missä Chantal Blaisesta.
”No sit me nähtiin Victor Krumin perhe se on naimisissa Wesley muijan kaa ja niillä on 6 lasta Sarah, Laureen, Vladimir, Maria, Dimitri ja Gregory.” Scorpius totesi tylsistyneesti. Silloin paikalle osui Ron ja Lavender Weasley ja heidän lapsensa Anne, Molly, Jessica sekä heidän poikansa Ron Jr.
”Katsos Weasleyn lauma sen, kuin kasvaa.” Draco totesi ivallisesti.
Ron nyökkäsi hyväksivysti ja jatkoi matkaansa muiden Weasleyden kanssa.
Lopulta lapset pääsivät junaa ja, kun juna oli poissa näkyvistä Draco kuiskasi Arabella ”Kyllä he pärjäävät.”
”Tiedän.” Hän sanoi ja otti miestään kädestä ja hymyili tälle. Salama arpea ei ollut särkenyt 19 vuoteen kaikki oli hyvin.