// Alaotsikko: J/L K-11 3x –haaste II (3 sivua tylypahkalaistytön päiväkirjasta)
Nimi: Rakas päiväkirja, rakkaudella, Lily
Kirjoittaja: Gemmssy
Paritus: Lily/James (Peter/OC OC/OC)
Ikäraja: K-11
Genre: Romance/Fluff(/Angst)
Summary: Lilyn kirjoittamaa päiväkirjaa 2 päivän ajalta (3 merkintää).
Haaste: 3x –haaste II (3 sivua tylypahkalaistytön päiväkirjasta)
Rakas päiväkirja, rakkaudella, Lily
Lauantai 26. maaliskuuta 1987
Rakas päiväkirja...
Misty ja Paul erosivat. Misty itki koko eilisen (siksi en eilen ehtinyt kirjoittaa) ja valvoimme Rebecan ja Ninan kanssa neljään aamulla lohduttaen häntä. Tess nukahti jo aiemmin, muttei sitä voi laitta hänen syykseen. Hän on nukkunut nyt monta yötä tosi huonosti sen painajaisen takia. Ammulla kun heräsimme Misty oli kadonnut enkä ole nähnyt häntä tänään kuin kerran lounaalla. Käy sääliksi, tai siis hän on ollut ainan niin herkkä ja Paul jätti hänet Ann Carterin takia. Ann on niin kuvottava, liehitellyt Paulia jo ikuisuuden!
Mutta aiheesta kymmenenteen Ollen tainnut mainita tästä pari kertaa aiemminkin, mutta nyt on sellainen ole että pitää kirjoittaa. Onhan huomenna sentään hänen syntymäpäivänsä... Luoja. Minä pidän hänestä aivan liikaa, että voisin tunnuttaa sen hänelle. Se näyttäisi niin typerältä. Mutta joo... Ostin hänelle Huispaus kautta aikojen -kirjan ja tarkoitukseni oli raapustaa jotain ”tunnustavaa” ensimmäiselle sivulle tmv. Mutten tiedä uskallanko sittenkään. Jos vaikka Sirius selaakin sitä ensin... Ajattelin, että voisinkin käydä vielä huomenna ostamassa hänelle huomenna jonkun tosi tylsän kirjan johon Sirius ei ainakaan koskisi... Ehkä teen niin. Liemihistorian tunnetuimmat noidat voisi olla aika hyvä... niitä saa ainakin halvalla sieltä käytettyjen tavaroiden kaupasta – tai siis ei tietenkään kannata ostaa kalliilla jos se menee vain sellaiseen käyttöön. Mutta ehkä joku halvempi. Voisin antaa sen sedältäni saaman jästikirjan, Historian suurmiehet. Sekin on paksu ja ihan uusi... turvassa Siriukselta. Annan varmaan sen.
No, Misty tuli takaisin täytyy lopettaa, vaikka hän näyttää jo paremmalta.
Sunnutai 27. maaliskuuta 1987
Päiväkirjoitusta... millon mä oon tämmölstä alkanu harrastaa? Mut mä stressaan ihan sikana. Mä kirjotin sen sinne ekalle kansilehtisivu jutulle ja sit mä revin sen pois... ja sit kirjotin taas koht seuraavalle sivulle ja paketoin, etten repis sitä taas irti ja nyt se on tossa paketissa mun sängyllä. Ihme thistoriakirja jonka kansilehdellä lukee: ”Rakkaudella.” Siinä ekassa lehdessä luki jotain paljon hämymoää ja pidempää ja siinä oli ainakin sanat ”rakastan sinua”, ”anteeksi”, ”helvetin paljon”, ”suudella”, ”Sirius” ja lopussa pitkä selitys siitä, etten kuitenkaan halua vielä mennä naimisiin. No jos James ei osaa lukea rivien välistä niin sinne meni sitten rakkaudentunnustukseni... Olisiko pitänyt laittaa jotain vaikka ”Älä kerro ainakaan vielä kellekkään...” siihen perään. Koska en tiedä olenko ihan valmis julkistamaan vielä että tykkään hänestä... Ja ehkä hän sitten tajuaisi paremmmin?
No mutta toinen ongelmani. Vaatekriisi. Kelmit ovat järjestäneet isot juhlat ja en tiedä mitä laitan. Rebecca haluaisi että laitan punaista, mutten ymmärrä mikä kaikkia vaivaa. Ei oransseilla hiuksilla voi pitää punaista paitaa! Tai hametta! Tai muutakaan...
Ajattelin että laittaisin jotain valkoita, mutta toisaalta se on ahdistavan loistavaa... ja en haluaisi laiuttaa vihreää kun sitä minulla on aina. Sinisessä on tietysti aina kiva koikkelehtia, mutta minulla ei ole mitään sinistä ja juhlavaa nyt. Paitsi se hieno mekko jonka sain joskus, mutta se on liian juhlava. Harmaa tai musta on aina huomaamaton. Päädyn varmaan lopulta kuitenkin mustaan. Tai valkoiseen tunikaan. Ja harmaaseen villatakkiin. Tai siniseen boleroon. Ei sininen ja valkoinenovat liian kesäisiä... Luoja. Minä selitän vaatteistani päiväkirjalle! Mikä minua vaivaa? Lainaan sitä Tessin mustaa tunikaa. No se on sitten ratkaistu.
Nyt minun on pakko repiä tuo paketti auki ja kirjoittaa siihen perään ”Niin, juuri sillä. Älä kerro muille!” Hän tietäisi kyllä kuka paketin antoi. Hän tuntee käsialani. Ja muutenkin...
P.S Misty on ollut aika tavallinen. Hän onkin aina ollut nopea suria...
Sunnutai 27. maaliskuuta 1987 (ilta/yö/aamuyö)
Luoja!!!! Kello on 3 yöllä... mutta mun on pakko kirjottaa koko illan tapahtumat.
Me menimme alas ja laitoimme lahjat pöydälle ja menimme sitten muualle hillumaan ja kaikki oli aika normaalia paitsi että olin ihan paniikissa ja olisin hakenut lahjani takaisin, jos se ei olisi tuntunut niin oudolta ja näyttänyt tyhmältä ja jos Tess ei olisi pitänyt minua koko ajan keskustelussa mukana ja paikallaan. Luulen että hän tiettää mitä kirjassa lukee ja että haluaisin hakea sen pois, hän on lukenut ehkä tätä... Yliutelias lapsi.
No joka tapauksessa James avasi lahjoaan ja pysyttelin tarpeeksi kaukana. Olin ihan varma ettei hän löydä viestiä ollenkaan.
Sitten hän avasi lahjani ja tuijotti sitä tympääntyneenä. Kuulin Siriuksen hohottavan vieressä, että miksen minä tullut antamisen sijasta lyöm,ään häntä tälä kirjalla, mutta mehän olemme nykyään Jamesin kanssa aika rauhallisissa väleissä. Hän työnsi kirjan sivuun ja avasi muita lahjoja ja olin oikeastaan aika helpottunut.
Katsoimme lahjat loppuun ja sitten kaikki nousivat ja alkoivat taas hajaantua ja pakenin nurkaan istumaan hiljaa ja tarkkailemaan ihmisiä.
Sitten näin, että James kulki lahjapöydälle ja piilouduin pöydältä löytyneen kirjan taa ja avasin sen ja katselin Jamesia aian välillä. Sirius oli jo aika kännissä eikä kiinnittänyt ystäväänsä huomiota, onneksi. Remus tanssi muistaakseni Effien kanssa ja Peter oli päätynyt istumaan karkkikulho sylisäänn tyttöystävänsä Lizin luokse. Panin tämän merkille sillä pelkäsin että joku heistä pelmahtaa Jamesin luo. James kuitemnkin käveli kirjan luo ja avasi sen ja... luoja hänen kasvonsa loistivat kun hän kääntyi ja etsi minua katseellaan. Sitten hän löysi minut ja olisin halunnut piiloutua tuolin taakse.
Hän katsoi minua hetken, heilautti päätään ovelle ja käveli sitten ulos. Nousin hetki hänen jälkeensä ja livahdin ulos ja luoja hän seisoi siinä ja näytti onnelliselta kuin... kuin joku. Ja minä tärisin. Sitten hän vain seisoi paikallaan ja olin saada paniikkikohtauksen. Lopulta hän astui lähemmäs ja minä astuin lähemmäs ja hän suuteli minua! Luoja! Minä suutelin Jamesia! Ja hän sanoi että meidän kannattaisi varmaan tehdä partiointikierros ja lähdimme partioimaan puoli yhdeltä yöllä! Päätyen tähtitorniin. Ja minä istuin hänen sylisään ja me suutelimme ja katsoimme ehkä vähän tähtiä ja olin helvetin onnellinen ja sanoin sen hänelle ja hän nauroi kun kiroilin.
Luoja. Minä en tiedä yhtään mitä teen. Tai siis kenelle kerron. Ja James ei varmaan kerro kellekäään, mutta... Voi ei. Minä en halua kertoa kellekkään... Mutta voisin melkein pompata saman tien sänkyyn hänen kanssaan. Se tosin johtuu luultavast vain tuliviskistä ja yliviivaan tämän hyöhemmin, mutta... Voi luoja onneksi en ole niin vastuuton. Eikä hänkään ole.
No. Me tulimme takaisin ”partioinnista” ja kaikki olivat jo aika humalassa eikä kukaan varmaan kiinnittänyt siihenhuomiota, vaikka sanoimmekin olleemme partioimassa. Tess näytti inhottavan selvältä ja tietävältä.
No, adrenaliinini loppui ja nukahdan pystyyn. Huomenna on maanatai... Liemien kaksoistunti....
MINÄ SUUTELIN JAMES POTTERIA!
