Kirjoittaja Aihe: Karulla tavalla kauniita, S  (Luettu 4225 kertaa)

Nukkemestari

  • Lonkeropulla
  • ***
  • Viestejä: 1 525
  • The Uneartly Child
Karulla tavalla kauniita, S
« : 07.01.2011 17:57:12 »
// Alaotsikko: S, Lucius, angst, deathfic, tuplaraapale, tuunataan vanhaa-haaste

Nimi: Karulla tavalla kauniita
Tuunannut: Nukkemestari (Alkuperäinen kirjoittaja: Eeyore)
Tyylilaji: angst, tuplaraapale, deathfic
Päähenkilö: Lucius
Ikäraja: S (alkuperäinenkin oli, enkä ala muuttelemaan)

A/N: Päätin tuunata tämän Eeyoren kauniin tuplaraapaleen, koska thestralit ovat mielenkiintoisia otuksia ja koska köh, tämä menee FF100:ni. Tuunataan vanhaa-haasteeseen ja FF100:n sanalla 075. Varjo. Yritin tuunata juonen samanlaiseksi mahdollisimman erilaisin sanakääntein. Ainakin pari näkökulma erokin löytyy. Alkuperäiseen linkki raapaleen alla!


Karulla tavalla kauniita

Varjoista astuivat ne, joista ei juuri puhuttu ja vain harvat olivat ne nähneet. Niitä, joiden hengitys saattoi tuntua omituisena hönkäyksenä poskellasi ja niitä, joiden kuola saattoi valua näkymättömänä niskaasi pitkin. Lucius Malfoykin oli kohdannut kuoleman monesti ennenkin. Kuolonsyöjänä hän oli tappanut joitain. Nyt hän näki thestralit erilailla, kun hänen ainoa poikansa ruumis lojui kylmänä hänen käsivarsillaan. Lucius tuijotti poikaansa kyyneleet patoutuneina, kun pari salaperäistä hahmoa ilmestyi metsästä ja kävelivät rauhallisesti kohti Luciusta, joka nousi poikansa ruumis sylissään ja värissyt omituista pelkoa, jonka näiden otusten katse hänessä aiheutti. Kuin kohtaisi kuoleman silmästä silmään…

Lucius oli kuullut vain joitain teorioita thestraleista. Vain ne ihmiset pystyivät havaitsemaan ne, jotka olivat nähneet sielun katoavan toisesta ihmisestä. Ensi näkemältä thestralit vaikuttivat kuoleman lähettiläiltä luisine kylkineen ja tyhjine silmineen, mutta sitten Lucius oli nähnyt heiveröisen thestralin varsan hoipertelevan varovasti Luciuksen luokse. Thestral oli istahtanut kömpelösti käden mitan päähän miehestä ja katsonut tätä pää kallellaan. Lucius luuli näkevänsä taas kuoleman syyttävän katseen sen silmistä, mutta yllätykseseensä hän näki sen silmäpareissa surua. Huomio sai lisäpontta hänen katsoessaan täysikasvuisten thestralejen sameihin silmiin, jotka viestittivät kummallista lämpöä ja huolta. Anteeksipyyntöä. Luciuksen näkemys selkäpiitä karmivista thestraleista oli muuttunut suuresti. Ne olivatkin vain karulla tavalla kauniita hahmoja, jotka myötätunnosta näyttäytyivät kuoleman nähneille.

A/N: Ja alkuperäinen Eeyoren versio täältä: Karun kauniit otukset
« Viimeksi muokattu: 14.06.2011 15:42:54 kirjoittanut Eeyore »
Lopeta totuuden etsiminen ja asetu aloillesi hyvään fantasiaan

Natural

  • Ravenclaw
  • ***
  • Viestejä: 690
  • ... and yet i smile.
Vs: Karulla tavalla kauniita
« Vastaus #1 : 10.01.2011 20:10:10 »
Tämä oli kaunis. Tuo thestralien kuvailu oli kaunista. Tykkäsin <3 Onko Draco heittäny veivinsä?!? Voi eih :( Mutta se lisäsi tekstiin... hmm... en tiedä mikä se sana on, mutta se sai tekstistä vain ihanamman (vaikka en halua et Draco on kuollu!) Teksti oli sujuvaa ja helppo lukuista ;) Ja pysyi koko ajan ajantasalla.

Lainaus
Luciuksen näkemys selkäpiitä karmivista thestraleista oli muuttunut suuresti. Ne olivatkin vain karulla tavalla kauniita hahmoja, jotka myötätunnosta näyttäytyivät kuoleman nähneille.
Ihana kohta <3 Tykkäsin <3

Siis yksinkertasesti; Tämä oli tosi kaunis teksti ja tykkäsin <3

Kiittäen ja kumartaen ihanalle tekstille
Natural


"Greed may not be good, but it’s not so bad, either. You humans think greed is just for money and power! But everyone wants something they don’t have."

Ava & Bannu By: Odo

Eulalia

  • Herkkusienijumbo
  • ***
  • Viestejä: 237
Vs: Karulla tavalla kauniita
« Vastaus #2 : 28.01.2011 20:56:56 »
Minä en tälle ihan niin paljon syttynyt kuin olisin toivonut. Aihe nimittäin oli todella kiinnostava ja hahmo ehdoton suosikkini. Kuvailet kyllä kauniisti ja saat tunteet välittymään varmasti juuri niin kuin on tarkoituskin - ensin pelkoa thestraleita kohtaan, myöhemmin ymmärrystä, kun niiden "inhimillisemmät" piirteet paljastuvat. Dracon kuolema koskettaa, samoin Luciuksen siitä tuntema suru. Ongelmat tulevat kuitenkin vastaan tekstin rakenteessa, joka minun silmiini näyttäytyy vähän huolimattomana ja sekavana. Löysin jonkin verran virheitä, minkä lisäksi teksti on paikoin hyvinkin vaikeaselkoista, esimerkkinä seuraava:

Lainaus käyttäjältä: Nukkemestari
Lucius tuijotti poikaansa kyyneleet patoutuneina, kun pari salaperäistä hahmoa ilmestyi metsästä ja kävelivät rauhallisesti kohti Luciusta, joka nousi poikansa ruumis sylissään ja värissyt omituista pelkoa, jonka näiden otusten katse hänessä aiheutti.

Suoraan sanottuna, en vieläkään oikein ymmärrä, miten minun tuo virke pitäisi ymmärtää, joten suosittelisin sen muokkaamista niin, että se vastaa tarkoitustasi. Tämän tapaiset epäselvät virkkeet vähän latistavat tämän tunnelmaa, koska kokonaiskuvasta tulee huolimaton ja hätäisesti kasattu vaikutelma.

Muuten kyllä tykkäsin kovasti, nyt täytyy vielä vertailun vuoksi lukea Eeyoren alkuperäinen, kun en vielä sitä ole tehnyt :)

Eulalia