Title: Oman mielensä vanki
Author: makkarakebab
Genre: drama, adventure
Pairing: none
Rating: S // Scarlett muokkasi ikärajan vastaamaan uusia sääntöjä
Disclaimer: Rowlingin hahmot
Vitivalkoisessa huoneessa istui mies hyvin huoliteltu puku päällä. Mies istui tuolillä hätkähtämättä, mutta aina välillä tiiraillen rannekelloaan, kuin selvästi odottaen jotain. Huone oli tilava ja yksinkertainen ja huoneen oikealla puolella istujasta katsoen oli eräänlainen vastaanottotiski, joka oli kuitenkin typötyhjä. Tuolilla istuva mies alkoi ajan kuluessa selvästi käymään hieman levottomaksi, sillä nyt hän tiiraili huonetta selvästi pohtien jotain. Mies väänteli naamansa selvästi ahdistuneena. Hyytävän tunnelman rikkoi miehen puhelimen pirinä, joka kuitenkin palautti hänen kasvoilleen rauhallisen ja vakaan ilmeen.
"Frank Jeffren", mies vastasi puhelimeensa. Frankin ilme muuttui taas levottomaksi kuunnellesaan soittajan asian. "Asia selvä eiköhän tuo ole hoidettavissa" Frank sanoi mahdollisimman terävästi. Frankin sulkiessa puhelimen hän manasi ääneen eikä varmasti ollut kaukana, etei puhelin olisi lentänyt vastakkaiseen seinään ja hajonnut pieniksi palasiksi. Tämä oli nimittäin Frankin ensimmäinen päivä hänen uudessa työpaikassaan ja se ei ollut alkanut aivan, kuten hän oli odottanut. Frank oli nimittäin vuosi sitten valmistunut Oxfordissa oikeustieteen kandidaatiksi. Hän oli tullut opiskeluvuosiensa päähän ja astunut ensimmäiseen kunnolliseen työpaikkaansa. Ja tässä hän sitten oli ensimmäisessä tehtävässään uudessa työpaikassaan, etsimässä jotain mielisairasta miestä perinnönjako tilaisuuteen. Asiaa ei tehnyt yhtään paremmaksi se, että tämä oli jo kolmas paikka, josta hän miestä etsi. Frank katsoi paheksuneesti vastaanottotiskille, jossa ei ollut ketään paikalla. Tämänkö takia hän oli ajanut Newcastleen Lontoosta. St. Nicholasin sairaalaan, jossa ei ollut edes ketään paikalla.
Frank katsahti vastaanotto tiskille päin, aivan kuin hän olisi kuullut jotain. Hän oli kuullut oikein, sillä avarassa tilassa kaikuvat askeleet sen kuin lähenivät vastaanotto tilaa. Lopulta ovesta astui keski-ikäinen pyöreähkö mies, jolla oli pyörehköt silmälasit. Miehellä oli suorat housut ja jonkin verran kulunut harmahtava sametti takki, jonka alta paljastuivat punaiset henkselit. Mies veteli piipustaan henkosia samaan aikaan, kun hän käveli Frankia kohti. Frank nousi ylös kiinittääkseen miehen huomion. " Aah ompa hauska nähdä ja anteeksi viivästys", sanoi mies iloisesti hymyilleen," meillä oli katsos pieni ongelma äsken yhden potilaan kanssa, mutta se on ratkaistu nyt". Frank nyökkäsi ja ojensi kätensä kätellääkseen miestä, " Frank Jeffren, en tainnutkaan saada teidän nimeänne?". Mies kätteli ja sanoi " Oivoi, missä ovat minun käytös tapani, olen Gordon Laurie"."Pidetäänpä kiirettä", Gordon sanoi ja viittasi Frankin seuraamaan itseään, siihen käytävään, josta hän oli juuri tullut. "Hakemanne mies on oikein mukava, mutta hänellä riittää mielikuvitusta ja todellisuuden taju on kerrassaan heikko" Gordon kertoi samalla sytyttäessään uutta pesällistä," Hänellä on varsin paha paranoidinen skitsofrenia". Frank katsahti miestä ihmeissään ja alkoi miiettiä, että pitääkö hänen ajaa joku vainoharhainen hullu Lontooseen. Tätä ei oxfordissa opetettu. Frank oli hieman epävarma sairaudesta ja kysyi varmistukseksi, " eli elääkö hän siis kuin omassa mailmassaan tai siis maailmassa jonka hän kuvittelee?" Gordon nyökkäsi ja sanoi "Niin se tuppaa olemaan hyvin pahalaatuisissa psykoottisissa sairauksissa. "Ainiin ja oletko ikinä kuullut mitään noidista tai velhoista", Gordon kysyi pyrskähdellen naurusta. Frank mietti, että minkälainen kysymys tuo nyt oli ja vastasi, "Satuja olen kuullut, mutta miten noidat ja velhot liittyvät yhtään mihinkään, vien miehen testamentin jakoon en roolipeli festivaaleille". Gordon naurahti ja pysähtyi, " tässä se on". Frank katsoi oveen, johon oli pienellä tekstillä präntätty nimi Weasley. Frank otti taskustaan paperin ja luki siitä äänen "Mr Weasley". Gordon nyökkäsi ja koputti piipullaan oveen.
Nyt ollaan varmasti oikella palstalla. Kommentia ja rakentavaa palautetta niin jatkoa saapuu.
