Author: Kerubikuningas
Genre: Drama, angst, elämän filosofia, one shot, songfic
Rating: S
Pairing: Sinä/Minä
Summary: Aamun koitteessa filosofointi puhkeaa kukkaan.
A/N: Tarina omasta menneisyydestäni, niin kuin sen koin. Kaiken tämän kokeminen on vahvistanut minua henkisesti. Kappaleen sanat kuuluvat Tokio Hotelin kappaleeseen Phantomrider, mutta olen muotoillut niitä. Kommentit pelastaisivat päiväni ♥
Elämäni junaradan varrella
Yö on saapunut luokseni, kuin pehmeätassuinen paholaisen leijona, joka pimeässä huutaa tuskaansa. Voin vain tuntea myötätuskaa sen kipuun. On surullista olla ainoa lajiaan, se on minunkin kohtaloni; olla erityinen. Muut eivät ehkä koskaan opi ymmärtämään sitä, mutta vain minä näen koko totuuden. Tuska kiirii sisimpääni ja huudan kivusta, kuin tuskainen leijona. Katson ympärilleni näkemättä kuitenkaan mitään… Täällä on niin pimeää. Kuulen kaukaa hiljaisen vihellyksen. Se on juna, joka on valmis viemään minut tästä kaikesta pois; olemaan erityinen jossain muualla. Tunnen kuinka kohtaloni lähestyy minua kimmoisin askelin.
I scratched so deep
For you and me
Goodbye
Into the light
The final exit's
Passin' by
Aamu sarastaa jo. Entä jos kohtaloni ei ehdikään tänne asti? Suljen silmäni vaieten ja jään odottamaan sydämeni rytmejä kuunnellen. Kun yhtäkkiä tajuan, että ei sillä ole väliä; minä itse teen omat päätökseni. Nousen ylös, vaikka en ikinä istunutkaan. En ikinä luovuttanut, vaan jatkoin aina odottamistasi. Kaipasin niin sinua. Vuodin verta, kun jätit minut yksin pimeyteen. Samalla suljit maailmani, josta ei ollut enää ulospääsyä. Mutta ei se haittaa, minä annan toisen mahdollisuuden, ehkä käytät sen, ehkä et. Mutta silti, et ikinä pysty pysäyttämään junaa elämäni junaradalla. Toivottavasti kohtaamme seuraavalla asemalla.
So dark and cold
I drive alone
Angel, don't you cry
The sky is turning upside down
But still believe
I'll meet you on
The other side
Kiss me goodbye...
