a/n: tässä nyt on sitten viimeinen luku. Toivottavasti pidätte! Jotkut kohdat voivat olla hiukan töksähtäviä ja muokkaan tätä lukua varmaan hiukan vielä myöhemmin (kirjotin tästä osan eilen joskus kahentoista aikaan) . Anteeksi kaikkien POV:it ovat todella lyhyitä.
3.luku
Jouluostoksia ja aattoilta
APOV
“Alice! Älä edes kuvittele!” Bella kiljui rynnätessään alas portaita Edward kannoillaan. Katsoin häntä hämmästynyt ilme kasvoillani, mutta tiesin kyllä mitä hän tarkoitti.
“Miksi ei? Kyllähän meidän täytyy jouluksi lahjoja hankkia” sanoin, mutta Bella vain väitti vastaan. Edward laski toisen kätensä Bellan olkapäälle ja toisen kietoi tytön vyötärön ympärille rauhoittavasti.
“En halua teidän tuhlaavan rahojanne minuun” Bella uikutti.
“ En edes tiedä mitä voisin antaa teille” hän jatkoi vieläkin tuskaisemmin.
Edward kumartui lähemmäs Bellaa ja kuiskasi jotakin tytön korvaan. Bellan valahti kauttaaltaan punaiseksi ja olin iloinen siitä, etten ollut kuullut Edwardin sanoja. Pystyin kuitenkin arvaamaan mitä hänellä oli mielessään. Virnistin ajatukselleni.
Olimme jo matkalla Port Angelesia kohti. Ajoin keltaista Porscheani Jasper vierelläni. Bella ja Edward tulivat takanamme Edwardin hopeanharmaalla Volvolla. Carlisle, Esme, Emmett ja Rosalie ajoivat heidän takanaan Carlislen Mersulla. Tie oli hieman jäässä ja luminen, mutta ajoin silti normaaliin tyyliini. Pian olimmekin jo Port Angelesin suurimman ostoskeskuksen parkkipaikalla. Nousimme kaikki nopeasti autoistamme samalla, kun Carlisle pysäköi meidän viereemme.
“Alice muista sitten pysyä kohtuullisuuden rajoissa” Esme sanoi minulle, kun olin jo juoksemassa Bella ja Rosalie käsipuolessani kohti pääovia.
“Ainahan minä” huudahdin iloisesti ja jatkoin matkaani.
“Mitä me ostamme pojille? Entä Carlislelle ja Esmelle?” Bella hermoili ja pudisteli päätään.
“Älkää te huolehtiko. Olen suunnitellut jo kaiken” Bella ja Rosalie huokaisivat yhteen ääneen.
“Sitä me pelkäsimmekin” he mumisivat toisilleen. Naurahdin ja vedin heitä edelleen kohti ostoskeskuksen aulaa.
“Alice nähdään tässä tunnin päästä, niin te voitte lähteä ja minä vien Bellan syömään” Edward sanoi. Bella katsoi häntä silmiin anovasti, mutten välittänyt ja riensin kohti lähintä kauppaa.
“Alice kerropa nyt mahtava ideasi meillekin” Rosalie sanoi ärsyyntyneenä. Olivatpa he kärsimättömiä ajattelin.
“Taidan mieluummin näyttää” ja tartuin molempia käsivarresta raahaten heitä kohti miestenvaateosastoa.
Työnsin heidät kahden hyllyn väliin ja heidän silmänsä levisivät. Ei tämä nyt niin huono idea ollut…
BPOV
“Mitääh?!” huudahdimme Rosalien kanssa yhteen ääneen. Mitä hänen päässään pyöri vai pyörikö siellä mitään? Kuvitteliko hän tosiaan, että ostaisin Edwardille joululahjaksi… bokserit?
“Alice, oletko tosissani” pystyin jo näkemään mielessäni Edwardin ilmeen, kun hän avaisi paketin ja huomaisi, mitä se sisälsi.
“Tietenkin! Minusta se oli hyvä idea” voihkaisin.
“Itse asiassa se ei ole huonompi idea” Rosalie sanoi pikaisesti.
Luulin, että edes hän olisi vastustanut ideaa, mutta ei. Voi ei olin tuomittu.
“Bella rauhoitu nyt. Ei tämä ole edes Alicen pahin idea” Rosalie nyökytteli päätään ja pystyin uskomaan häntä.
“Suostun” vastasin uikuttamalla ja samalla silmiini osui teksti viereisestä hyllystä.
Siinä luki: ‘Vampires are HOT‘ . Alice ilmeisesti huomasi katseeni ja sanoi.
“Osta nuo ne ovat hyvät” hän liversi ja otti ne käteensä ja laittoi koriin. Bokserit olivat valkoiset ja teksti oli niiden toisella puolella punaisella. Naamani oli varmasti aivan tulipunainen, enkä enää edes kiinnittänyt huomiota millaiset Alice ja Rosalie ostivat Jasperille ja Emmettille. Pojista puheen ollen paljonkohan kello on…
EPOV
“Osta nuo ne ovat hyvät”
Havahduin ajatuksistani, kun kuulin Alicen ajatuksen, jota seurasi Bellan punainen naama. Ajatus oli siis suunnattu hänelle. Rosalie ja Alice siis pakottivat Bellan ostamaan minulle lahjan - nolon sellaisen, kun kuulin seuraavan ajatuksen ja näin Alicen mielessä kuvan valkoisista boksereista, joissa luki takana punaisella ‘Vampires are HOT’. Pieni tirskahdus pääsi huuliltani tajutessani, miksi Bellan ilme oli ollut niin nolostunut.
“Edward voisi ostaa Bellalle tuon”
Käänsin samalla hetkellä katseeni Emmettiin, joka katseli naisten alusvaatteita Jasperin kanssa ja osoitti niistä yhtä . Silmäni kohtasivat turkoosin samettisen yömekon, joka oli todella lyhyt ja lähes läpinäkyvä. Ärähdin ja katsoin heitä kiukkuisesti.
“Luuletteko tosiaan, että ostaisin Bellalle tuon”
Jasper ja Emmett kääntyivät minuun päin ja nyökkäsivät. He sieppasivat sen ja laittoivat koriin sen kahden samanlaisen kanssa. Toinen niistä oli musta ja toinen punainen. Huokaisin ja käänsin katseeni muualle.
“Ja heti vain aletaan kuvittelemaan tätä lahjaa hänen päällään”
“Emmett pidä nyt vain ne ajatuksesi kurissa” ärähdin.
No onneksi minulla on myös eräs toinen lahja …
Olimme luvanneet nähdä tytöt aulassa, joten lahjat maksettuamme lähdimme sinne, koska aikaa oli jäljellä vain pari minuuttia. Kaupasta ulos astuttuamme huomasimme tyttöjen jo odottavan meitä. Kävelimme hitaasti heidän luokseen ja menin suoraan Bella viereen , joka oli vieläkin hiukan punainen. Annoin hänelle nopean suukon huulille.
“Voitte jo lähteä, niin vien Bellan syömään ja tulemme sitten perässä” sanoin muille.
“Ai niin mitä voimme antaa Esmelle ja Carlislelle?”
“Ostakaa paljon kynttilöitä” vastasin Rosalien ajatuksiin.
Lähdin Bellan kanssa kävelemään kohti lähintä ravintolaa ja annoin enempiä miettimättä hänen tilata jotain ja maksoin sen hänen puolestaan.
Bella hotki ruokansa nopeasti ja pian istuimmekin jo pian autossani matkalla kohti kotia.
Vaikken pystynytkään lukemaan hänen ajatuksiaan, pystyin arvaamaan, että hän ajatteli joululahjaani.
“Bella käykö, jos avaat lahjani vasta, kun olemme minun huoneessani” sanoin, kun tajusin, että Bellaa voisi nolostua, jos avaisi sen kaikkien edessä.
“Vain, jos sinäkin avaat minun lahjani vasta huoneessasi” hän sanoi taas punastuen
“Sopii minulle“ vastasin nopeasti.
BPOV
Olin varma, että Edward tiesi lahjani, mutta miksi hän pyysi, että avaisin lahjani vasta, kun olisimme kahden kesken…
seuraavana päivänä…
EPOV
Istuimme koko perhe yhdessä olohuoneessamme, jonne Emmett oli kantanut suuren joulukuusen- ja, jonka Alice oli koristellut. Ympäri huonetta oli ainakin sata kynttilää, jotka Esme ja Carlisle olivat asettaneet sinne. Kuusen vieressä oli valtava kasa lahjoja. Siinä samassa ovelta kuului koputus ja Alice säntäsi avaamaan sen.
Sisään tuli punapukuinen mies- Emmett oli halunnut välttämättä olla joulupukki- joka huusi:
“Hou, hou! Hyvää joulua!” ja heti perään “Onkos täällä kilttejä lapsia?”
Kaikki purskahtivat nauramaan, mutta Emmett ei näyttänyt välittävän siitä vaan yhtyi myös nauruun. Hän käveli ihmisvauhtia lahjakasan viereen.
“Ensimmäinen lahja on… Eddielle!” hän huudahti ja heitti lahjan minulle. “
“Ja tämä tässä on Bellalle” hän sanoi virnistäen ja heitti sen kohti Bellaa, mutta sieppasin sen hänen puolestaan.
“Tuo on minun lahjani, joten avaa se vasta huoneessani” kuiskasin hänen korvaansa ja hän nyökkäsi ja osoitti sylissäni olevaa lahjaa.
“Tuo on minun lahjani sinulle” hän sai sanottua ennen kuin valahti punaiseksi.
Naurahdin ja aloin katsella mitä Esme ja Carlisle pitivät lahjastaan.
“Kiitos kaikille” Esme sanoi kiitollisena ja halasi kaikkia vuorotellen.
“Kiitos” Carlisle aloitti ja teki saman kierroksen, mutta jatkoi:
“Ettekö te avaakaan lahjojanne nyt?” Carlisle kysyi epäilevästi.
“Emme” kaikki vastasivat kuorossa ja juoksimme kaikki huoneisiimme.
Istahdimme sängylleni Bellan kanssa ja kehotin häntä avaamaan lahjani. Bella alkoi repiä pakettia varovasti auki. Kiedoin käteni hänen ympärilleen. Bella sulki silmänsä ja veti syvään henkeä.
BPOV
Paketin sisällä oli kaunis hopeinen kaulaketju, jonka nauhassa oli yksi pieni pyöreä valkea timantti. Korun alla oli turkoosi vaate, joka oli tarkemmin katsottuna yömekko. Edward katseli valppaana reaktiotani kun nostin sen silmieni tasolle. Se oli todella lyhyt ja lähes läpinäkyvä. Poskilleni nousi jo entuudestaan tuttu puna ja käänsin katseeni Edwardiin.
“Kiitos” kuiskasin ja kumarruin suutelemaan häntä hellästi huulille.
“Pidätkö niistä?” nyökkäsin nopeasti.
“Avaa nyt jo minun lahjani” sanoin “vaikka tiedätkin varmaan jo mitä siellä on” jatkoin katkerasti.
Hän otti paketin vierestään ja aukaisi sen nopeasti. Hän vain vilkaisi lahjaani ja kääntyi katsomaan minua vinosti hymyillen.
“Kiitos” hän hymähti ja halasi minua tiukasti.
“ Käy vaihtamassa se päällesi” hän kehotti ja nousin yömekkoni kanssa kiirehtien kylpyhuoneeseen. Pesin hampaani pikavauhtia ja kävin suihkussakin mahdollisimman nopeasti. Laitoin yömekon päälleni ja katselin itseäni hetken peilistä. Turkoosi väri korosti kauniisti kalpeaa ihoani ja se myötäili vartaloani kauniisti. Astuin kylpyhuoneesta pois nopeasti ja suljin oven perässäni kiinni. Henkäisin kuuluvasti, kun huomasin Edwardin makailevan sängyllä päällään valkoinen t-paita, joka myötäili täydellisesti hänen lihaksikasta rintaansa ja bokserit, jotka olin antanut.
EPOV
Käännyin katsomaan kylpyhuoneen suuntaan, kun sieltä kuului henkäys. Katsoin Bellaa päästä varpaisiin - se sopi hänelle todella hyvin.
“Se sopii sinulle” sanoin ja nousin halaamaan häntä.
“Pitäisikö mennä katsomaan mitä Bella ja Edward puuhaavat”
“Emmett älä edes yritä” karjahdin.
“Tuo kuulosti siltä, että nyt ainakin kannattaa”
“Miten, joku voi olla noin ärsyttävä?”
Siirsin Emmettin ajatukset taka-alalle aivoissani ja yritin keskittyä vain Bellaan. Nostin peukalollani hänen kasvonsa ylös ja katsoin hänen ruskeita silmiä. Suutelin häntä pitkään, mutta aina välillä vein huuleni hänen kaulalleen. Nostin hänet syliini edelleen suudellen häntä.
“Mennäänkö olohuoneeseen kahdestaan, koska muut ovat lähteneet sieltä jo ja heillä on muuta tekemistä? Joten he eivät tule häiritsemään meitä.” kysyin ja Bella nyökkäsi ja laski päänsä rintaani vasten. Kiidin nopeasti olohuoneeseen ja istuuduin sohvalle Bella edelleen sylissäni.
“Täällä on kaunista” hän henkäisi.
“Niin on, mutta sinä olet kauniimpi” vastasin ja naurahdin, koska hän punastui.
“Sanot vaan” hän mumisi epäselvästi rintaani vasten.
“Todistan sen, etten valehtele” hän katsoi minua silmiin, joten käytin tilaisuutta hyväkseni ja painoin huuleni hänen huulilleen.
Huoneessa oli sadoittain kynttilöitä, jotka paloivat yhä valaisten huonetta hämärästi. Suutelin maailman ihaninta tyttöä. Vetäydyin hieman kauemmas lopettaen samalla suudelman. Hän avasi ihanat ruskeat silmänsä ja mutristi täyteläisiä huuliaan. Naurahdin upottautuen niihin silmiin.
Tuntui kuin olisin istunut tunnin katselemassa noita silmiä ja tuntui, etten saisi koskaan niistä tarpeekseni. Bella käpertyi tiukasti rintaani vasten ja kiedoin käteni hänen ympärilleen. Suutelin häntä uudestaan.
“Hyvää joulua rakas” hän mumisi huuliani vasten.
“Samoin, mutta sinun pitäisi nukkua nyt” vastasin ja hän vain pudisteli päätään.
Aloin hyräillä hänen kehtolauluaan ja pikkuhiljaa hänen silmänsä alkoivat mennä kiinni.
“Rakastan sinua” hän mumisi ja luulin hänen olevan hereillä, mutta hän hengitti edelleen tasaisesti. Hän vain puhui unissaan
“Ikuisesti” kuiskasin
Kommetteja tahtoisin...
