Kirjoittaja - onkonälkä
Ikäraja - Sallittu
Genre - Draama/(angst)
Paritus/Hahmot - Severus/Lily
Vastuuvapaus - Hahmot kuuluvat J.K. Rowlingille, minä vaan leikin niillä. En saa tästä minkäänlaista rahallista korvausta.
A/N - Haasteeseen 3 kertaa kun.. Ja palaute tästä tietysti toivottua !
Severuksen kylpyhuoneessa oli kolme esinettä, jotka tosiaan eivät olisi halunneet olla siellä, jos vain olisivat saaneet valita. Ne kolme olivat Severuksen ainoat todelliset ystävät. Hänen kylpyankkansa. Nuo ankat tiesivät Severus Kalkaroksesta kaiken. Kaiken tämän salaisista intohimoista tämän kaikkein eniten inhoamiin asioihin. Nuo ankat osaisivat kertoa Kalkaroksen koko elämäntarinan, jos vain osaisivat puhua. Jos annamme ankoille hetkeksi puhekyvyn, mitä luulet niiden kertovan?
Ensimmäinen ankka kertoo Severuksen elämän surullisimmat hetket.
Oli pilvinen mutta lämmin kesäaamu, ja Severus nousi sängystään kärttyisenä, kuten yleensäkin. Aamiaiseksi hän teki itselleen pienen munakkaan, ja jäi odottamaan Päivän Profeettaa. Hän avasi ikkunan ja odotti pöllön lentävän ikkunasta sisään hetkenä minä hyvänsä. Ja pöllö tuli, tosin mukanaan sillä ei ollut Profeetta, vaan pieni kirje persikanvärisessä kirjekuoressa. Kun Severus avasi kuoren, sen sisältä tippui taitettu valkoinen kartonki, jonka kanteen oli taidokkaasti askarreltu persikanvärisiä liljoja ja kauniisti kimaltavia tähtiä.
”Olet erittäin tervetullut häihimme.. ..Lily & James” Kalkaroksen oli luettava kortti vielä kolmesti uudelleen, ennen kuin tajusi sen sisällön. Toivo oli menetetty. Lily naisi Potterin.
Muutamia viikkoja myöhemmin Severus istui Godrickin notkossa, vaaleassa hääteltassa ja kuunteli rytmikästä musiikkia. Hetkeksi musiikki taukosi, ja sen alkaessa uudestaan, ilmestyi teltan takaosasta ainoa nainen jota Severus oli koskaan rakastanut. Lily Evans. Ensimmäisen kerran moneen vuoteen miehen rinnalle putosi kyynel. Lily oli niin kaunis valkoisessa häämekossaan, johon oli ommeltu persikansävyisiä aitoja kukkia, jotka oli lumottu kukkimaan ikuisesti. Kun Lily ja James sanoivat tahdon, katosi yleisön joukosta yksi mies vaimeasti poksahtaen, ja sen jälkeen Severus ei enää nähnyt Lilyä elossa.
Toisen ankan kertomus sijoittuu huomattavasti kauemmas ajassa. Ajalle, jolloin Severus vielä elätteli toivoa Lilyn suhteen. Ankka kertoo meille Severuksen ensisuudelmasta.
Sinä kuumana heinäkuun aamuna Severus istui taas pensaassa Lily Evansin talon pihalla. Eihän poika sitä kenellekään myöntänyt, mutta hän oli epätoivoisen ihastunut tyttöön. Kolmas kouluvuosi oli juuri päättynyt, ja Lily tuntunut kaukaisemmalta kuin koskaan.
”Petunia? Lähdetäänkö järvelle?” Severus kuuli Lilyn sanat avoimesta ikkunasta. Kuin ammuttuna hän juoksi pois pensaasta, järvelle, jolla Lilyllä oli siskonsa Petunian kanssa tapana käydä uimassa kuumina kesäpäivinä. Pojan yllätykseksi tyttö tuli yksin, mikä ihmetytti häntä suuresti, sillä Lilyllä oli paljon ystäviä sekä koulussa, että kotona. Hän olisi varmasti saanut jonkun seurakseen vaikka Petunia olisikin jäänyt kotiin. Lily riisui hellemekkonsa, jonka alta paljastui kaunis kalpea vartalo, jonka peittona oli vaaleanvihreät bikinit. Severus katseli unelmoivasti tytön siroa vartaloa tämän sukeltaessa järveen. Severus otti taikasauvansa esiin, vaikka tiesi sen olevan kiellettyä kouluajan ulkopuolella. Hän osoitti sauvallaan läheisessä pensaassa kasvavaa kukkaa ja leijutti sen Lilyn eteen, joka pojan suureksi iloksi pujotti sen hiuksiinsa, ja nousi rannalle, aivan lähelle sitä pensasta, jossa Severus piilotteli. Poika muutti hieman asentoaan pysyäkseen paremmin piilossa. Virhe. Lily nousi ylös ja lähti kävelemään pensasta päin. Kalkaros päätti antautua suosiolla, ja nousi ylös.
”Kas.. Hei Severus!” Lily sanoi hymyillen. Hän oli tottunut Severuksen piilotteluun.
Poika ja Tyttö viettivät loppupäivän yhdessä. Kun oli tullut Lilyn aika lähteä kotiin, tuli Severus saattamaan tämän kadunkulmaan. Severus oli jo ehtinyt puoleenväliin katua, kun kuuli juoksuaskeleita takaansa, ja kääntyi katsomaan. Vain hetkeä myöhemmin hän tunsi pehmeät huulet vasten omiaan. Sitten Lily lähti.
Kolmas ankka miettii hetken, ennen kuin osaa kertoa mitään. Lopulta se naksauttaa kumiset niskansa ja alkaa kertoa tarinaa Severuksen elämän kaikkein kauneimmasta teosta. Ankka kertoo pitkän ja tunteikkaan tarinan siitä, miten Lily Evan.. Anteeksi Potterin lapsi saapuu Tylypahkaan, miten hän on useiden tappoyritysten kohteena, ja miten Severus häntä inhon muodostamassa valeasussa suojelee. Voisin toki kirjoittaa tähän koko tarinan, mutta J.K Rowling ehti ennen minua. Nyt vien ankoilta puhekyvyn, ja ne palaavat taas liikkumattomiksi muovikapistuksiksi Severus Kalkaroksen kylpyhuoneeseen, kunnes joku muu niitä tahtoo haastatella.