50 ways to say goodbye
Ficin nimi: 50 ways to say goodbye
Ikäraja: S
Genre: Fluffy, femme
Kirjoittaja: Nekotorachan
Fandom: Vocaloid // Tinppa lisäsi fandomin alkutietoihin ja ikärajan otsikkoon.
Paritus: Rin/Miku
Disclamer: En omista Riniä enkä Mikua, lainaan heitä vaan vähän ~
Summary: Rakkaus tekee kipeää, mutta välillä pitää päästää irti.
A/N: Inspiraatio syntyi Trainin biisistä ja sitten kun tykkään näistä molemmista Vocaloideista ~ ja rakastan RinxMikua. ;_; Liian söpöä. Mutta tässä tämä ficci siis! Toivon että pidätte tästä.
Oli sateinen päivä, harmaat pilvet kerääntyivät taivaalle ja vesipisaroita alkoi tippumaan taivaalta kuin kyyneleitä. Nuori, iältään 14 vuotias tyttö käveli kohti leikkikenttää joka oli autio. Tyttö, oli nimeltään Rin Kagamine. Rin istahti keinuun ja piti tiukasti kiinni keinusta - aivan kuin sekin - lähtisi pois. Rin keinui hiljakseen; sadepisarat tippuivat leikkikentän hiekkaan. Rinin luokse ilmestyi tyttö, iältään 16. Tytön nimi oli Miku Hatsune. Tuo istahti viereiseen keinuun ja keinui samaa vauhtia.
"Hei, Rin."
Rin hymyili sinitukalle joka näytti aina niin ihanalta: pirteä hymy oli huulilla. Silmät tuikkivat sitä iloa mikä aina oli Mikulla, Miku oli kaunis. Rin hymyili iloisesti - tai ainakin yritti - Miku huitaisi sinisen hiuskiehkuran otsaltaan.
"Hei, Miku."
Rin tervehtii hiljaa, Miku hymyili ja sipaisi Rinin otsalta vaalean hiuskiehkuran otsalta. Miku otti Rinin käden omaansa ja piti siinä. Rin yllättyi kuinka lämmin Mikun käsi oli, Rinin omat kädet olivat kylmät. Toisin kuin Mikun kädet; Mikun kädet ovat lämpimät.
"Rin.. mun pitää lähtee huomenna."
Rin hätkähti, tytön kasvoilla häivähti pelko. Rin otti Mikun molemmat kädet omiinsa ja pieni kyynel vieri tytön kasvoilta. Miku nousi ylös keinusta, Rinkin seisoi.
"Miksi? Onko sinun pakko? Onko?"
Rin kysyi hätääntyneenä, Miku hymyili ja hän vei Rinin kahvilaan. Rin söi jyväcroisanttea katsoen Mikun sinisiin silmiin. Miku hymyili ja söi suklaamuffinia.
"On. Minun on pakko, anteeksi siitä Rin. En haluaisi jättää sinua näin."
Miku sanoi pahoittelevaan sävyyn, Rin hymähti ja katsoi Mikuun. Sinisissä silmissä näkyi suru - rakkaudenkipu - Rin huokaisi ja katsoi ulos missä satoi täydeltä terältä.
"Miku, minne sinä menet?"
Rin kysyi arasti ja katsoi Mikua kyyneleet silmissään. Ei Miku voinut jättää Riniä! Ei vain voinut, kaikki olivat sanoneet heitä unelmapariksi. Unelmapari he olivatkin, Rin hörppäsi cappucinoaan.
"Muutan pois. Tämä on viimeinen päiväni täällä, kotona."
Rin nousi tuolilta, tyttö oli juonut jo cappucinonsa.
"Nämä ovat siis hyvästit?"
"Jep."
Rinin silmät olivat kyynelissä, hän halasi Mikua. Siniset silmät tuikkivat ja Miku käveli pois.
"Miku! Miku, älä jätä!"
Rin huusi, mutta Miku ei kuullut. Rakkaus tekee kipeää, mutta välillä pitää päästää irti.
A/N2: Kommentteja kiitos ~
