Title: I wonder
Author: Salla...
Rating: S
Disclaimer: omat hahmot, mutta biisi kuuluu Fool's Gardenille
Summary: Tupakka on pilannut mun elämän.A/N: Mullen on tullut joku ihme pakkomielle ficeistä, joissa joku lopettaa tupakoinnin. Tää on kuitenkin ensimmäinen minkä mä julkaisen täällä, joten mä olisin tosi kiitollinen kommenteista.
I'm sitting here in a boring room
It's just another rainy Sunday afternoon
I'm wasting my time, I got nothing to do
I'm hanging around, I'm waiting for you
But nothing ever happens -- and I wonder
Mun kaverit sanoi mulle joskus että mä olen ihan kummallinen. Että mä olen ihan erilainen kuin mun pitäisi olla. Että mun pitäisi olla samanlainen kuin Annikan. Mutta hei, ei kaikki kaksoset ole samanlaisia. Me ollaan Annikan kanssa ihan erilaisia, vaikka näytetäänkin samalta.
Mä olen fiksu. Annikakin on ihan suhteellisen fiksu, mutta mä olen oikeasti fiksu. Annika on suosittu. Annikalla on koko ajan kamalasti kavereita eikä sen tarvitse olla ikinä yksin. Silloin kun mä puurran läksyjen kanssa niin Annika on kylillä hengailemassa sen porukan kanssa. Mulla taas on vain yksi ainut kaveri, ja se on mun koira. Tai no,
meidän koira, Annikan ja mun, mutta Annikalla ei ole ikinä ollut aikaa hoitaa sitä.
Sen koiran nimi on Ben. Siis nimetty Lontoon Big Benin mukaan, koska me oltiin siellä silloin lomalla kun me löydettiin Ben. Ben on siis löytökoira. Mutta ei siitä sen enempää, mä kerron siitä joskus myöhemmin.
I'm driving around in my car
I'm driving too fast, I'm driving too far
I'd like to change my point of view
I feel so lonely, I'm waiting for you
But nothing ever happens, and I wonder
Viikko sitten mä olin just saamassa aivan mahtavaa otosta mun videokameralla, kun Ben jahtasi perhosta puistossa. Se oli niin suloinen ja täynnä elämää, että mulla tuli kyyneleet silmiin. Siinäkin me ollaan Annikan kanssa erilaisia; mulla näkyy kaikki tunteet paljon helpommin ulos, kun taas Annika on kova kuin kivi. Siis kuvainnollisesti.
Mikä sitten esti mua ottamasta sitä kuvaa? No ihan saatananmoinen tupakanhimo. Se sai mun kädet tärisemään hullun lailla ja mun oli pakko ottaa aski ja sytkä esille.
Ja sitten mun hetki olikin pilalla.
I wonder how, I wonder why
Yesterday you told me 'bout the blue blue sky
And all that I can see is just another lemon tree
I'm turning my head up and down
I'm turning, turning, turning, turning, turning around
And all that I can see is just a yellow lemon treeViime perjantaina mulla oli taas judotreenit. Mulla on vihreä vyö, ollut itse asiassa jo jonkin aikaa kun en kunnon takia ole saanut sitä sinistä suoritettua. Mä siis olin siellä dojolla, alkulämmittely ennen varsinaisia harkkoja. Me hölkättiin tatamin ympäri ihan hidasta vauhtia. Mä olin iloinen että mä olin päässyt harkkoihin kun kahdet edelliset oli jäänyt väliin. Mä halusin näyttää meidän senseille, että mä vielä osasin jotakin.
Mutta sitten viiden minuutin hölkän jälkeen mä sain kamalan tupakkayskäkohtauksen. Mun oli pakko mennä sivuun että mä sain sen tasaantumaan. Sensei katseli vierestä ja sanoi lopulta että mun pitäisi mennä varmaan vaihtamaan judogi pois päältä ja olla sivussa loppuaika. Mä menin ja kävelin saman tien pihalle vetäen röökit esille.
Että sinne meni nekin treenit.
I'm sitting here, I miss the power
I'd like to go out taking a shower
But there's a heavy cloud inside my head
I feel so tired, put myself into bed
Where nothing ever happens -- and I wonderMeillä oli maanantaina koulun jälkeen luokkaretkipalaveri torikahvilassa. Sen jälkeen meistä osa jäi siihen vielä ja me juteltiin vähän kaikesta. Vaikka Annikakin oli siinä, mä en tuntenut oloani mitenkään ala-arvoiseksi, vaan tuntui jotenkin kuin mä olisin viimeinkin sopeutunut joukkoon. Se oli mahtava tunne. Mutta sitten - yllätys, yllätys - iski tupakanhimo ja sanoin että piti mennä. Eikä kukaan edes kuunnellut enää sitä.
Tupakka on pilannut mun elämän.
Isolation is not good for me
Isolation -- I don't want to sit on a lemon tree
I'm stepping around in a desert of joy
Baby anyhow I'll get another toy
And everything will happen -- and you'll wonderMä kävelen kotiin päin koulusta. Tupakka-aski polttaa mun taskussa ja mun tekisi mieli ottaa se ja polttaa pari, mutta mä en oikeastaan halua. Mä en halua että tupakka pilaa mun kaikki sosiaaliset suhteet toisiin ihmisiin. Mä haluan olla normaali, sellainen niin kuin Annika. Normaali teini joka voi olla suosittu ja joka ei tarvitse tupakkaa joka saatanan minuutti. Mä toivon että mä en olisi koskaan aloittanutkaan polttamista.
Mä päätän lopettaa. Heitän polttavan askin lähimpään roskikseen. Mä tiedän, että mä voisin saada niistä hyvät rahat, mutta ne rahat vain yllyttäisi mua ostamaan lisää tupakkaa. Ei, parempi vaan heittää menemään.
Ja illalla mä lähden Benin kanssa kunnon kävelylle. Ihan rauhassa vain. Sitten huomenna sama lenkki vähän nopeammin. Kyllä mä siitä selviän. Pikkuhiljaa lisään vauhtia niin mä onnistun. Huomenna mä haen terkkarilta nikotiinipurkkaa. Ehkä mä voin ruveta käymään paremmin judoharkoissakin ajan myötä. Ja sitten mä saan sen sinisen vyön - vihdoinkin.
I wonder how, I wonder why
Yesterday you told me 'bout the blue blue sky
And all that I can see is just another lemon tree
I'm turning my head up and down
I'm turning, turning, turning, turning, turning around
And all that I can see is just a yellow lemon tree
