Päätin tulla oikaisemaan vääryyden ja kommentoida tätä. (:
Pidän Lily/Severuksesta kovasti, vaikken olekaan sitä lukenut pitkään aikaan. Siinä on se tietty tunnelma, haikeus ja surullisuus, mut musta se on myös tavallaan kaunis (ja J/S shipperille looginenkin) paritus. Ja sä kyllä sait tähän sen kauniin haikean tunnelman, ja kuvailit Severuksen ikävää kauniin uskottavalla tavalla. Pidin myös siitä, että teksti oli tavallaan hyvin pelkistetty ja yksinkertainen, eikä turhan rönsyilevä. Sellainen helppolukuinen, eheä ja selkeä.
En tiedä teinkö aivan omia tulkintojani ja menin niiden kanssa ihan metsään, mutta pidin myös kovasti siitä Severuksen kamppailusta, kun hän kirjettä kirjoitti. Aivan kuin hänen olisi ollut oman itsensä takia pakko kirjoittaa tuo kyseinen kirje, käsitellä asioita itsekseen. Se selittäisi myös sen pienen hullunkurisuuden, miksi Severus kirjoitti kirjettä kuolleelle Lilylle.
Olisin itse törkännyt pilkkuja hieman useimpiin kohtiin, esimerkiksi miten-sanan eteen, mutta en ennenkään ole kieliopista pahemmin huomautellut, niin en tee sitä nytkään. Joten, tiivistettynä minusta kokonaisuus oli oikeinkin kaunis, eheä ja varsin onnistunut. Kirjeenmuodossa kirjoittamisessa on omat riskinsä, mut sä ainakin kyllä onnistuit siitä ihan kiitettävästi. Tunnelma säilyi loppuun asti ja Severuksen ajatukset ja tunteet välittyi lukijaan asti. (:
Äh, nyt alan toistamaan jo liikaa itseäni! Lopetus oli tosi onnistunut sekin, ja selvisihän nimenkin merkitys, kun loppuun asti jaksoi lukea ja hieman ajatella. Osuva siis sekin. (:
Kiitos!
