Kirjoittaja Aihe: Pöydän ääressä, Severus/Remus, K-11  (Luettu 3491 kertaa)

Needled Laiho

  • Laihon nainen.
  • ***
  • Viestejä: 487
  • Suloinen pikku Wild Child
Pöydän ääressä, Severus/Remus, K-11
« : 21.07.2009 21:07:01 »
Title: Pöydän ääressä
Author: Needled Laiho
Beta: Daphne
Raiting: K-11
Pairing: Severus/Remus
Genre: Angst
Disclaimer: Hahmot ovat J.K. Rowlingin, juoni omani. En saa tästä rahaa enkä muunlaista hyvitystä.
A/N: Osallistuu FF100 sanalla Valinnat ja Yhtyeen tuotanto - haasteeseen Zen Cafén biisillä Vanha opettaja. Pöytälaatikon puhdistus-haasteen kautta sain kirjoitettavaksi Wingan tällaisen haasteen:

Lainaus
Severus/Remus parituksella haluaisin nähdä enemmän tekstejä. Elikkä siis, haastanpa jonkun...

Ikäraja saa olla mikä tahansa, vaikka mielellään PG-13 ylöspäin.
Genreksi ei mielellään fluffya, ainakaan päägenrenä, eikä välttämättä huumoria. Huumori on kyllä sallittu, jos siitä keskustellaan, mutta mieluummin jotain vakavampaa. Ei pelkkää PWP:tä, mielellään kunnollinen juoni.
Aikaa en sano, milloin tapahtuu, saa olla vaikka näiden herrojen nuoruudessa. Mutta mielellään joko PP:n aikaan tai aiemmin tapahtuva.
Tahtoisin lukea Severuksesta niin, että tämä olisi sarkastinen ja ivallinen ja Remus olisi jotenkin lohduttava ja mukava.
Oneshot tai pitempi, oma päätöksesi.



Pöydän ääressä


Kaatokrapulassa
Vanha opettaja
Mietti elämän järjestystä
Päätti selvittää sen
Siirsi lasiansa
Pöydän kamaralla
Kuinka kevät voi olla pitkä
Otti kulauksen


Pienen, vuosien saatossa kuluneen keittiönpöydän ääressä natisevalla tuolillaan istuu Severus Kalkaros miettimässä elämäänsä. Mies kumoaa kurkkuunsa lisää tuliviskiä edellisten perään. Vaikka päivä ei ole edes pitkällä, on mies jo aikamoisessa kunnossa vielä edellistenkin päivien takia. Vastapäätä Severusta istuu Remus Lupin, joka katsoo apein mielin rakkaansa juomista. Tämä on nähty niin monesti ennenkin.

”Remus.”
”Severus.”

”Uskon kyllä, että rakastat minua aivan valtavasti. En ikinä juo, jaksan aina kuunnella mitä sinulla on sanottavana ja olen iloista seuraa joka päivä.” Sanat hyökkäävät ulos Kalkaroksen vähän raollaan olevien huulten välistä. Ne tihkuvat ivaa ja sarkasmia. Mies kumoaa kurkkuunsa lisää tuliviskiä.


Kaatokrapulassa
Vanha opettaja
Mietti ajalle tarkoitusta
Sielun olemusta
Kuinka haparoiva
On onnenkalastaja
Siima kireenä ihmisraukka kuuta tavoittelee



”Aika. Sekin on niin ihana keksintö. Sen syvin tarkoitus on mitä luultavimmin olla piristämässä ihmisiä, joiden elämä on lähempänä loppuaan kuin alkua. Vanhoista, yksinäisistä henkilöistä on luultavasti erittäin ihanaa tietää, että kohta heidän vanhoillinen ja hyveellinen sielunsa poistuu heidän rähjäisestä kehostaan, mikäli siis sielu on olemassa.”

Sanat jäävät pomppimaan ilmaan kuin superpallot, joilla pienet jästilapset leikkivät kesäisin ulkona.


Itse olen itseni juonut
Sanonut kyllä haluan vielä
Itse olen itseni juonut



”Ymmärrän kyllä, mitä näet minussa. On hurmaavaa katsella päivästä toiseen, miten vanha mies tyhjentää pullon toisensa perään, ja selittää humalassa sekavia. Ehdottelee tietynlaisia aktiviteettejä outoihin paikkoihin, vaikka ei ole edes siinä kunnossa, että saisi nostettua lipun salkoon. Et sinä tietysti voi sille mitään, sinun tehtäväsi ei ole estää minua tarttumasta pulloon. Sen valinnan olen tehnyt itse.”

Remus nousee hitaasti tuoliltaan ja kävelee raskain, pehmeästi tömisevin askelein Severuksen luokse. Hän vetää tuolin itselleen, ja kietoo kätensä mustahiuksisen miehen ympärille.


Kaatokrapulassa
Vanha opettaja
Lainaa ajalta
Huokaili
Ja uuden nuoruuden
Nosti lasiansa
Tuoli narahti ja
Tuolla katoaa taivaanranta, tuota tavoita en



Severus painaa päänsä Remuksen olkaa vasten. Miehen läheisyys tuntuu hänen mielestään parhaalta päänsekoittajalta. Se tuo takaisin nuoruuden innon ja sen syvän rakkauden, tosin vain hetkeksi, sillä suonissa virtaava alkoholi palauttaa ajatukset takaisin tähän hetkeen.

Severus kohottaa lasin huulilleen ja juo viimeiset tuliviskin rippeet lasista. Hän irrottaa Remuksen kädet ympäriltään ja nousee ylös. Ajatuksissaan mies lupaa, että tuo lasi jää hänen viimeisekseen.

Remus astelee Severuksen luokse ja suutelee häntä pehmeästi huulille. Vaikka yksi huono valinta voi johtaa huonoon elämäntilanteeseen, ei se estä hyvien valintojen tekemistä. Suudelman aikana Severuksen päällimmäinen ajatus on se, että paras valinta hänen elämässään on ollut päästää Remus lähelle ja rakastaa häntä täydestä sydämestään.


Itse olen itseni juonut
Sanonut kyllä haluan vielä
Itse olen itseni juonut

Itse olen itseni juonut
Sanonut vielä tämä ei riitä

Itse olen itseni juonut
« Viimeksi muokattu: 20.02.2015 03:22:28 kirjoittanut Beyond »
They say drinking is a way to die
But at the end... Dying is a way to drink

Go, go Gryffindor!

Kuution kuusi tahkoa

Winga

  • Gremlin
  • ***
  • Viestejä: 2 449
Vs: Pöydän ääressä, Severus/Remus, PG-13
« Vastaus #1 : 22.07.2009 19:06:49 »
Tää on kaunis. Kiva kun kirjotit, vaikket parituksesta tykkääkään.
Tarina on upea, pidän tällaisesta angstisuudesta, se sopii tähän loistavasti. Ja Remuksen suoma tuki Severukselle, joka juo liikaa. Kuvailu on kaunista ja pidän tyylistäsi.
Täydellistä! (Ekassa lauseessa vaan toisiks viiminen sana pitäis olla ehkä 'miettimässä'.)
Yy, rakastan tätä. Kiitos kiitos!
"It's just like I always say; if you want to find something weird you have to go downtown."

Kass

  • Vieras
Vs: Pöydän ääressä, Severus/Remus, K-13
« Vastaus #2 : 04.03.2010 15:17:18 »
Jotenkin tämä ficci oli sellaisella samalla kuihtuneella ja katkeroituneella tavalla kaunis kuin Severuksen ja Remuksen elämäntilannekin oli, mutta en oikein osaa pukea sanoiksi sitä, mitä haluaisin sanoa. Oli sykähdyttävää, että hahmot eivät olleet nuoria ja nättejä ja voitokkuutta ja elämänjanoa pullollaan, vaan kaksi hieman rähjäisempää miestä, joiden elo ei mitä ilmeisimmin aina ole loistavaa ja suurenmoista. Silti heillä oli toisensa. Kaikessa surkeudessaankin oli aina joku, johon tukeutua, ja se oli hienoa.

Tekstisi oli kaunista, melko vuorosanapitoista tosin, mutta se ei ole sen enempää haitta kuin hyötykään, ja olit onnistunut sitomaan ficciin hyvin tiiviin, käsinkosketeltavan tunnelman. Hyvän ja yhteensopivan biisin olit onnistunut myös löytämään! Vai mahdoitko saada ideasi nimenomaan biisistä?

No, joka tapauksessa tykkäsin. Olet taitava kirjoittamaan, olisinpa minäkin. :)