Heipparallaa!
Otsikko ja Harry/Charlie saivat mut nappaaman tämän kommenttikampanjasta. Ihmettelen täällä sitä miksen ole huomannut tätä aiemmin, miten tää on mennyt multa täysin ohi, kun olet julkaissut tämän. Onneksi edes nyt huomasin tämän ihanan ja suloisen ficin lopulta kommenttikampanjan kautta! ^ ^
Ensi alkuun keskitetty teksti vaikutti oudolta, hassulta ja hitusen luotaantyöntävältäkin, epäilin hieman sen vaikuttavan lukukokemukseen. Mutta ei se sitten vaikuttanutkaan lainkaan, eikä sitä enää lukiessa edes huomannut. Ja tulin lopulta siihen tulokseen, että tekstin keskittäminen sopi tälle oikein hyvin. Tällaiselle lyhyelle tarinalle se sopii mainiosti tuoden pientä kivaa lisää tekstin ulkonäköön, korumaisuutta. Ei saisi olla epäluuloinen!
Oli hauskaa lukea ficci, jossa Harry käyttäytyi kuin lemmensairas. Mielestäni hän ansaitsee saada käyttäytyäkin niin, kun ottaa huomioon kuinka paljon hän loppujen lopuksi menetti lapsuudestaan ja teini-ikäisyydestään (kuvittelen, että Harry olisi tässä nuoren aikuisen iässä, muutama vuosi Tylypahkan jälkeen) sellaista, joita muut tavalliset teinit saivat kokea.
Charlien samanlainen käytös oli huvittavaa. Tykkäsin todella paljon siitä, että kaksikko ei tiennyt (saati tajunnut) olevansa samassa tilanteessa: korviaan myöten rakastuneita toisiinsa, mutta täysin tietämättömiä toisen vastaavan tunteisiin. (Siitä olisi mielellään lukenut pidemmänkin pätkän, tuollaiset tilanteet ovat yleensä lukijoille hauskoja.)
Se että Hermione ja Bill ovat taas puolestaan samassa tilanteessa keskenään – joutuvat kuuntelemaan ystävänsä/veljensä rakkauden kohteen ylitsevuotavaa kehumista yhä uudelleen ja uudelleen – peilasi tilannetta kivasti. Mielestäni he painottivat lisää sitä, kuinka samanlaisissa tilanteissa he ja Harry & Charlie olivat.
En yhtään ihmettele, että Hermione ja Bill olivat tahoillaan kyllästyneitä siihen samaan rumbaan, jota joutuivat kuuntelemaan. Kuka tahansa olisi lopulta kyllästynyt kuuntelemaan sitä samaista jankutusta, varsinkin jos se olisi jokapäiväistä.
Pidin siitä, että Bill ja Hermione tiesivät – totta kai! – etteivät Harryn ja Charlien tunteet olleet yksipuolisia. Oli aivan loistavaa, että he eivät kuitenkaan olleet kertoneet kyseiselle kaksikolle siitä. Ehkä he odottivat kaksikon tajuavan itse. Lopulta he näyttävästi kyllästyivät, kun päättivät ottaa ohjat omiin käsiinsä: ensin varmistamalla, että he todellakin olivat oikeassa tunteiden molemminpuolisuudesta ja sitten päättämällä saada kaksikko yhteen. Niin he pääsisivät kuuntelemasta samaa kehujen (ja epätoivonkin) litaniaa.
Pidin myös siitä, että Billin ja Hermione suunnitelma ei ollut mitenkään ihmeellinen vaan yksinkertainen. Se oli oikein toimiva tapa saada Harry ja Charlie yhteen ja myöntämään tunteensa toisilleen. Se osoitti myös sen, ettei suunnitelmien tarvitse aina olla monimutkaisia vaan että yksinkertainenkin voi olla paras tapa.
Harryn ja Charlien tunteiden tunnustus oli vain totaalisen suloista! ^ ^ Tai no, se tunnustus taisi vähän jäädä, mutta kyllähän se suudelmakin riitti tuossa vaiheessa kertomaan molemmille, että heidän tunteisiinsa vastataan.
Loppu oli todella ihana! Ja toi mieleeni Aikakoneen Alla vaahterapuun-biisin. Otsikko kuvasti loistavasti tekstin sisältöä, varsinkin alkupuolen kohdalta. Muutenkin se oli todella fluffymainen.
Kohta Bill ja Hermione taitavat saada kuunnella koko ajan (kun Harry ja Charlie eivät ole keskenään) vain lisää hehkutusta siitä, kuinka ihana toinen on. Kuvittelisin ainakin, että päädyttyään yhteen, Harry ja Charlie saattaisivat äityä kehuskelemaan enemmän, olisihan se sitä, että kuinka ihana se oma kulta on. Siinä vaiheessa Hermione ja Bill saattaisivat ehkä hieman katua asiaan puuttumista. Vaikka tokihan he ovat onnellisia Harryn ja Charlien puolesta.
Jäin miettimään erästä pientä seikkaa tässä ficissä. Onko Charlie Billiä vanhempi? Olen aina luullut Billin olevan perheen esikoinen.
No mutta joo. Tämä oli todella suloinen ja ihana ficci! Pidän tästä todella paljon. Olen iloinen, että tosiaankin löysin tämän lopulta. Lukiessa tuli vain aawwsiteltua ja jopa hihiteltyäkin.
Kiitos tästä söpöstä pätkästä. Se oli totaalinen piristysruiske!
-tirsu
