Kirjoittaja Aihe: Muumit: Jokisillalla istun, veteen katselen [K11, Nipsu/ Ninni, angst]  (Luettu 2234 kertaa)

culliina

  • Jälleen täällä!
  • ***
  • Viestejä: 970
  • Illuxit novus dies
Author: Culliina
Beta: Ärtsoppa
Fandom: Muumit
Pairing: Nipsu/ Ninni
Genre: lievä horror, angst, ficlet
General: K11
Disclaimer: Muumit kuuluvat kirjailija Tove Janssonille enkä saa tästä rahallista korvausta.
Summary: Sen päivän jälkeen Muumilaakso ei enää ollut entisensä.
A/N: Ylitin itseni eikä tämä osallistu mihinkään haasteeseen :D Muumit kuuluvat mielestäni ehdottomasti vaikeimpiin fandomeihin kirjoittaa - he ovat iloisia, elämänhaluisia, pinnallisia. Asiat joko ovat tai eivät ole hyvin, jos eivät, asia korjataan. Pitkät masennusjaksot eivät kyllä ole Muumeille canonia! Rakentavaa palautetta otan siis erittäin mielelläni vastaan. Ärtsoppa tykkäsi tästä tälläisenä, mutta minusta tässä on vielä jotain hämärää.

Jokisillalla istun, veteen katselen

Puut loivat raskaat varjonsa alas maahan. Vain sieltä täältä pilkisti auringon valoa merkkinä taivaalla loistavasta auringosta. Koko metsä tuntui odottavan jotain – mitä? Sitä ei Nipsu tiennyt. Hän käveli pitkin polkua peloissaan ja säpsähti silloin tällöin luultuaan jonkun liikkuvan varjoissa. Mikään ei kuitenkaan liikkunut, mutta Nipsu oli täysin varma jonkun tarkkailevan häntä. Saattoi olla ollut virhe tulla Noitametsään, mutta Muumipeikko oli sanonut Ninnin tarvitsevan apua.

Siispä Nipsulle ei ollut jäänyt vaihtoehtoja.

Polku mutkitteli ja saapui lopulta joelle. Joki oli uhkaavan musta, sen pinnalla ei näkynyt värettäkään. Paha tahto suorastaan huokui siitä ja Nipsu perääntyi pelokkaana, mutta ei, hän ei lähtisi pakoon – Ninnin tähden.

Nipsu katseli ympärilleen. Oikealla puolella joen yli kulki vaha pieniä jokikiviä. Ne olivat liukkaita, mutta varovasti Nipsu alkoi astella niitä pitkin varoen tarkasti astumasta veteen. Puolessa välissä jokea hän kuitenkin liukastui ja kaatui veteen.

Nipsu päristeli hädissään; hän hukkuisi, tällä kertaa pohja ei olisi lähellä eikä kukaan saapuisi auttamaan. Epätoivoisena hän räpisteli ja taisteli veden hukuttavaa voimaa vastaan.

Tällä kertaa se ei riittänyt. Ninni ei enää koskaan saanut nähdä Nipsun iloisen aurinkoisia kasvoja, sillä joen varjot olivat ottaneet tuon nuoren Muumilaakson asukin omakseen. Nipsu oli menettänyt henkensä auttaakseen ystäväänsä, Ninniä.

~*~*~

Muumipeikko istui yksin sillalla; vain yhden keskustelun takia hänen ystävänsä oli lähtenyt kohtalokkaalle matkalle. Yksi keskustelu oli koitunut yhden hengen kuolemaksi. Vain vesi ymmärsi hänen rintaapolttavaa suruaan. Lähimmäisen takia koetun tuskan roihun saattoi vain joki sammuttaa. Sen päivän jälkeen Muumilaakso ei enää ollut entisensä.

« Viimeksi muokattu: 11.06.2012 20:14:18 kirjoittanut Kupla »
Kunhan t*ppara häviää.

Ava a la zilah

ainoboy

  • ***
  • Viestejä: 310
:o

Jummi mikä lopetus. Mä oon ihan sanaton.

Alussa odotin jotain iloista, ja tuliki mieleen sanoa, että Nipsu oli tosi IC, hyvä juttu (= Mutta toi loppu, huhhuh. Ei muumit saa kuolla, mä en osaa yhdistää muumeja ja kuolemaa yhteen!
Oon nyt ihan hämmästyny tästä ficistä. Oli muuten ensimmäinen muumiaiheinen, minkä luin.

Huhhuh. Niin, ja sekin piti vielä sanoa, että kirjoitat jotenkin aika saman tyylistä tekstiä kun minä, tunnistin muutaman hyvinkin tutun kielikuvan =D Tuntui vähän hassulta mutta ei se tietenkää oo sun taikka tän ficin vika =D Se vika on vaan mun päässäni (=

Sori, oon vieläkin ihan mykistyny tosta lopusta. Kaippa se kertoo, että viesti tuli perille ja ficci oli hyvä. Millään huonolla ficillä mua ei saa näin tolaltani.
I don't need your civil war
It feeds the rich while it buries the poor


inspis hukas, kaikki myöhäs. Sori.

Crywell

  • ***
  • Viestejä: 435
  • hullua hurskaammaksi
OHO.
Odotin fluffya, söpöstelyä, muumimaisen suloista, pinnallista, ihanaa lapsenonnea - ja sinä menit ja tapoit Nipsun. Jummi, sinun kanssasi culliina, pitäisikö vihata vai rakastaa?
Tosi jotenkin ei-oletettu ja jännittävä kuvakulma muumeihin tuo kuolema ja tuollainen. Kun kuten mainittua, se ei sinne Muumilaaksoon oikein kuulu, ainakaan jos on viettänyt lapsuutensa katselemalla niitä videoita. (Käsi ylös jos olet, minä nostan käteni.)
Jäin vain ihmettelemään, mitä pikku Ninni-parka teki yksin Noitametsässä? ;___; Tyttöraasu, oliko hän eksynyt? Ja miksi Nipsu lähti yksin tyttösen perään?
No, se on irrelevanttia, tämän tunnelmaficin kannalta täysin epätärkeää.

Lainaus
Tällä kertaa se ei riittänyt.
Koin jonkun järjettömän sätkyn tässä kohdassa. Sellainen MITÄ??!! Niin mitä sinä sanoit??!! Odotin Ninniä pelastamaan, pientä pusua ehkä jopa, hymyjä ja halauksia... ja sinä tapoit Nipsun.
Taidan hokea kommentissani nyt kokoajan hieman samaa, mutta olet onnistunut järkyttämään minut perinpohjaisesti. Se jo itsessään kertoo, kuinka hyvä tämä on, sillä teksti joka saa lukijan reagoimaan ei ole kuin hyvää. : D

Lainaus
Oikealla puolella joen yli kulki vaha pieniä jokikiviä.
Tästä haluaisin kysyä, että onko 'vaha' joku synonyymi esim. janalle, polulle tai riville? En yhtään siis epäile suomenkielentaitojasi tai mitään, kunhan kiinnostuin tosi paljon, koska en koskaan ennen ole kuullut tuollaisesta.

Joka tapauksessa, kiitos lukuelämyksestä, se oli oikein yllättävä (!) ja nautittava. : D Muumit on parhaita, iikh, go moomin! ♥
Aamuaurinkoja, kahvia ja teetä, mielikuvitusystäviä ja piirileikkejä.

culliina

  • Jälleen täällä!
  • ***
  • Viestejä: 970
  • Illuxit novus dies
Kiitos kommenteista, ainoboy ja Crywell! Haha, en ihan tälläistä reaktiota odottanut :D Kiva että järkyttävyydestä huolimatta kuitenkin tykkäsitte. Ja ei, vaha ei ole adjektiivi. Korjaan sen tuonne, kiitos Crywell :)

Kunhan t*ppara häviää.

Ava a la zilah