Author - essss
Fandom - Twilight
Rating - K-11
Genre - angst,
deathfic ,songfic,one-shot?
Pairing - lukemalla selviää, jos selviää?
Disclaimer - En omista hahmoja, enkä paikkoja vaan kaikki kuuluu ihanalle Stephenie Meyerille. Enkä saa mitään rahallisia korvauksia jne.
Warnings - melkein raiskaus ja kuolema.
Summary - Silmäsi loimuavat, ne enteilevät pahaa. Huudat minulle ja lyöt minua kasvoilleni. Mutta mitä sen on väliä? Tuskin enää elän kauan, tunnen sen.A/N - öh, joo. Iski vaan yhtäkkiä inspis ja oli pakko kirjoittaa. Aika lyhyt tästä tuli, mutta ei ainakaan tullut liian pitkä? : D
Ja kaikenlaiset kommentit ovat tervetulleita, niin hyvät, kuin pahatkin. Ja mieluiten kommentoitte kaiken sen, mitä tästä ficistä tulee mieleen.
Tässä oleva kappale on
Irinan Et huomaa. Ja sen pääsee kuuntelemaan painamalla tästä linkistä:
http://www.youtube.com/watch?v=XX16Gore1Ms&feature=related
Et huomaaPuristan käsilläni kylkiäni yhteen. Yritän peittää sen kammottavan aukon, joka rinnastani paistaa. Sivelen sormillani kylkiäni ja katselen taivaanrantaan. Aurinko laskee punertavana meren ylle ja värjää hehkullaan kaiken oranssiksi. Rintaani koskee. Yritän etsiä sydäntäni, mutta löydän vain aukon, joka päästää kaiken auringon lämmön ja valon lävitseni. Minulla on kylmä, ja vielä kylmempi tuska viilentää sisustaani. Tai sitä vähää mitä siitä on jäljellä. Kaikki on syöpynyt pois takiasi.
Mun sydän ei toimi enää niin kuin ennen
Ei, se ei toimi enää niin kuin sen odotetaan toimivan
Sen syke suuntautuu nyt aivan toiseen suuntaanKuulen askeleita takantani. Lähestyt minua. Yrität hiipiä, jotta en taas juoksisi karkuun. Mutta en jaksa liikkua enää. Istun vain kallion reunalla ja yritän pitää itseni kasassa odotellen kohtaloani.
Mut sä et sitä huomaa
Ei, et huomaaHalaat minua takaapäin. Suutelet poskeani ja korvaani. Miten sinä kehtaat sen kaiken jälkeen tulla ja olla kuin mitään ei olisi tapahtunut? Hivelet sormillasi kaulaani ja vatsaani. Kammotat minua, mutta en uskalla pistää vastaan. Tai sitten en halua. Ehkä rakastan silti vieläkin sinua, mutta en sitä hirviötä, joka yrittää juuri avata housujeni nappia. Inahdan, kun tunnen sormesi reisieni sisäpinnalla. Ne ovat kylmät, mutta eivät niin kylmät, kuin sinä.
Mun kädet ei toimi enää niin kuin ennen
Joskus tuntuu kuin niissä ei olis tuntoa ollenkaan
Ne sivuilla roikkuu vaikka tulet minuun kiinniHalaan vieläkin itseäni, mutta pian pakotat minut, ottamaan paidan pois päältä. Istun reunalla, ja toivon, että saisit tarpeeksesi ja lähtisit pois. Mutta silti vain hyväilet sormillasi ihoani ja annat minun palella alusvaatteisillani.
Käteni roikkuvat avuttomina, en halua pitää sinusta kiinni. Ojennat käteni hiuksiisi. Kuparin väri hohtaa niissä vieläkin, nyt ehkä tummempana. Hiuksesi tuntuvat karheilta kädessäni. Ennen ne olivat kauniit ja pehmeät. Vedän käteni pois.
Mut sä et sitä huomaa
Et kai tahdokaanPakotat minut katsomaan sinua ja käännät kovakouraisesti pääni. Tuijotat usvaisilla silmilläsi, niistä paljastuu selvä kiihko. Niiden alla, on se enkelini, joka rakasti minua ja piti minusta huolta.
Suutelet minua. Pakotat minut vastaamaan siihen. Työnnät väkisin jäisen kielesi suuhuni ja saat minut vielä kylmemmäksi. Avaat rintaliivini ja hyväilet rintojani kovakouraisesti. Et ollut koskaan hyvä siinä, mutta nautin silloin siitä, kun rakastit minua. Nyt se vain ällöttää minua.
Mun silmät ei löydä sinua niin kuin ennen
Katse harhailee tai yhteen pisteeseen nauliutuu
Hymy useammin toisaalle suuntautuuNautit selvästi tilanteesta. Saat alistaa minut armollesi, eikä kukaan ole tällä kertaa pysättämässä sinua. Paitsi sinä itse. Etsin silmäsi ja katson niihin uudelleen. Yritän etsiä vastausta.
Missä on enkelini? Ne ovat entistä vieraammat, entistä vihaisemmat.
Vedät pian alushousuniki pois. En vastusta. Luulet kai, että minäkin haluan sinua. Vaikka se ei ole niin. En haluaisi, että edes koskisit minua, mutta silti annan saastaisten kätesi vaeltaa vartalollani. Annan niiden saastuttaa minut. En enää jaksa juosta karkuun.
Muttet sitä huomaa
Mitä se tarkoittaa?Melkein putoan reunalta, mutta vedät minut juuri ajoissa syliisi. Mutta et pelastanut minua, koska rakastat minua, vaan koska haluat raiskata minut.
Mitä minä tein, ansaitakseni tuon pedon? Enkö rakastanut tarpeeksi? Vahingoitinko häntä vahingossa? Haluan vain takaisin rakkaani, enkelini. Se on ainut toiveeni tällä hetkellä. Hän teki sen valtavan aukon rintaani, enkä tunne enää mitään.
Kyyneleet putoavat syliini. Katsot minua vierailla silmilläsi, kasvosikaan eivät ole enää entiset. Niistä on tullut pahat, vihaiset kasvot. Ennen ne olivat lempeät ja täynnä rakkautta. Sanoit silloin, että olen ainut rakkautesi. Sanoisitpa sen uudestaan.
Lasket minut takaisin istumaan reunalle. Vedät housusi pois.
Miksi? Miksi teet tämän? Vedät minut lähemmäksi. Pistän vastaan ensimmäistä kertaa. En halua sinua sisälleni, en enää kaiken sen jälkeen. Suutut, sitä pelkäsinkin. Silmäsi loimuavat, ne enteilevät pahaa. Huudat minulle ja lyöt minua kasvoilleni.
Mutta mitä sen on väliä? Tuskin enää elän kauan, tunnen sen.
Suutut kyynelilleni, nouset ylös ja vedät minut mukaasi ylös. Otat minusta kiinni ja minä katson sinua. Silmäsi palavat vihasta. Ne ovat melkein mustat, se lisää tuskaani. Työnnät minut reunan yli. En huuda, en kilju. Katselen vain sinua.
Miksi? Silmiesi viha laantuu. Näytät hetken enkeliltäni, siltä jota rakastan, mutta sitten käännyt ja lähdet pois.
Putoan ilmassa ja pian tunnen kylmän meriveden selässäni. Se repii ihoani auki ja kirpaisee. Uppoan syvyyksiin, sinun takiasi. Rakkaani takia.
Miksi, miksi Edward?Silti rakastan sua enemmän kuin ennen A/N - ja muistakaa rakkaat lukiat, kommentoikaa.