Kirjoittaja Aihe: Ehkä kauniita säröjä lasissa; rakkaudessa? (S) (Narcissa/Andromeda)  (Luettu 1707 kertaa)

Ruskapoika

  • Kivikuorinen
  • ***
  • Viestejä: 1 539
  • Mock me.
Kirjoittaja: Ruskis eli minä
Ikäraja: S
Paritus: Narcissa/Andromeda
Genre: Romance, haikeus, yksipuolinen rakkaus, femme
Haaste(et): Shuffle II, Romance25, OTS (femme), Femme10, Kerää kaikki hahmot (Andromeda Musta),
Varoitukset: insesti // Kaapo lisäsi varoituksen

Vastuuvapaus: En valitettavasti omista ketään tutuista hahmoista, vaan he kaikki kuuluu muun Potterversumin kanssa jumalaiselle naiselle nimeltä J.K. Rowling. Minä ainoastaan leikin ja omistan juonen. Kappaleitakaan en omista, vaan ne kuuluvat sanoittajille, säveltäjille ja esittäjille. Minä vain käytin inspiraation houkuttajana.

A/N: hmm... mitäköhän tästä sanois. mieleen ei oikein iske kunnolla mitään sanottavaa, mutta ehkä se on vaan tätä kun on kipee. shuffle haaste on kiva ja täytyyhän sitäkin hieman muistaa vielä enneko deadline umpeutuu ilkiästi. kuitenkin haluun sanoaa sen varotuksen sanan, että oon kuumeessa ja tää on siis kipiänä kirjotettu. tosin oon tähän aika tyytyväinen, joten kai tän jopa uskaltaa lukasta sitten :D kuitenkin kuitenkin, toivottavasti se nyt ei hirmuisen outo ole, vaan joku saattaisi jopa pitää. kommenteissa eletään :-* ps. osastosta en täysin varma ole, joten saa tulla potkimaan päähän, jos tuntuu väärältä. (:


P!nk – Dear diary

Merkintöjä siellä täällä. Langan laihat sormet kääntelevät sivuja hymyn koristaessa ohuita huulia – ei hymy iloinen. Ehkä ei tunnetta ollenkaan. Hauraat sivut huokailevat tuskasta kääntyessään. Ei tarkoitettu rasitetuiksi. Säilyttämään salaisuuksia! Harmaissa silmissä välinpitämätön katse, vaikka välittää oikeasti. Jossain pinnan alla oikeasti.

Kirjan kannessa painettuna värikäs keiju (tai ehkä siihen vangittu?), kuiskii kauniit sanoja ilmaan, silmissä kuitenkin katse joka pyrkii pakoon. Suojellako sen tarkoitus? Ainakin kirjan antaja väittää niin. Hymyilee suloisilla huulillaan ja Narcissa haluaisi koskettaa niitä omillaan. Väärin, väärin, väärin huutaa mieli, mutta –

Oveen ei koputeta tullessa sisään. Kielii kauniista vääryydestä. Sisaresta, siitä toiseksi vanhimmasta. Andromedasta.

“Tuletko sinä sieltä?”
“Mmm‘m.”


Ville Valo & Nathalia Avelon – Summer wine

Kauempaa rannalta kuuluu musiikin jyskettä ja huudon puheen naurun sekoitusta. Narcissa tietää, ettei mukaan saisi mennä. Haluaisi silti, mutta siskot mukana öisellä retkellä (salaa tietysti kaikki kolme) keskeyttävät ajatuksen ja askeleen äänien suuntaan. Kesän houkutteleviin suloviineihin ei saa koskea, Cissy pieni, sanoo Andromeda ja nauraa – jos Narcissa oli tiennyt, että ne olivat viimeisiä kertoja, kun kuuli siskon nauravan hän olisi tallettanut sen pieneen koruun ja kantanut mukaan.

Vanhimman siskon mustassa katseessa ristiriitaa. Kyllästymistä ja mielenkiintoa johonkin kiellettyyn. Ehkä haluaisi heittää melkein mustanvihreän korsetin pois ja riisua alushameisilleen; tanssia meren rantaa pitkin aamunkoittoon? Pauhaava meri tuntuu itkevän yksinäisyyttään ja nuorin kuiskaa kysymyksen: mennäänkö mukaan? Kukaan vain ei vastaa.


Anna Puu – Kaunis päivä

Sen kertomista välteltiin silloin. Äidin huulet supussa (hiljaa, ei kysymyksiä – ei vastauksia mihinkään). Isän silmissä sisäänpäin kääntyneisyyttä. Ei hän silloin ymmärtänyt vielä. Ihmetteli ensimmäiset pari viikkoa, minne Andromeda on hävinnyt. Vanhin sisko nauroi hänen naiiviudelleen, nimitti sinisilmäksi ja typeräksi.

Ei Cissy ollut typerä!

Ensin oli tuska; miksi sisko oli lähtenyt pois sanomatta mitään?
Sitten tuli halveksunta; jästi? Miten sisko pystyi? Miten hänen rakas, nauravainen ja elämäniloinen (tummalla katseellaan kylmää huonetta lämmittävä) Andromedansa pystyi pettämään suvun sillä tavalla?

Vuosien jälkeen ymmärrys. Ja tunteettomuus. Se oli Andromedan valinta. Väärä valinta, josta sai suvun vihanleiman päälleen. Kylmästi hylätty kuin rapasaapas. Mutta ei Narcissa pysty lopettamaan rakastamista. Hänen suloinen siskonsa Andromeda oli silti, oli valinnut väärän tien tai ei. Ulos päin hän oli toiseksi vanhinta siskoaan kohtaan tunteeton, ei välittänyt mitään kuulopuheista (raskaana? sille miehelle!). Nosti halveksivasti kulmaansa juoruajille, joille suun kiinni pitäminen oli liikaa – ja lopulta myös kysymyksien kysyminen (hävisikö sisaresi oikeasti jästin matkaan?).

Rakastaminen on vaikeaa – entä sitten, se on hänen valintansa rakastaa.
Siskon, (salaa) rakastetun menettäminen on lämpimien tunteiden murha.
« Viimeksi muokattu: 25.03.2015 06:45:47 kirjoittanut Kaapo »
Hei homepää! Leikitäänkö sanahippaa, jos saatais aikaan tarinoita?

Natural

  • Ravenclaw
  • ***
  • Viestejä: 689
  • I no speak this country's language! Bye bye!
Vs: Ehkä kauniita säröjä lasissa; rakkaudessa? (K7)
« Vastaus #1 : 04.02.2011 08:08:54 »
Ää!

Tämä oli todella kaunista. Tykkäsin todella kovasti. Nuo pätkät oli toosi kivoja. Tykkäsin. Virheitä en huomannut laisinkaan. Ja tuo tyyli mitä olet tässä käyttänyt on ihana. En osaa oikein sanoin kuvailla miten kaunis tämä oli, Kirjoitat hyvin oli pakko lukee ihan sen takia kun sikoseni kehuu tekstejäsi, enkä pettynyt.

Kiitän kumartaen,
Natural


"Greed may not be good, but it’s not so bad, either. You humans think greed is just for money and power! But everyone wants something they don’t have."

Ava & Bannu By: Odo

Eulalia

  • Herkkusienijumbo
  • ***
  • Viestejä: 237
Vs: Ehkä kauniita säröjä lasissa; rakkaudessa? (K7)
« Vastaus #2 : 10.02.2011 16:24:41 »
Ehkä olisin laittanut tämän ficin tunnelmansa puolesta kuitenkin Komeroon portaiden alle, koska aika angstinenhan tämä on, ei niinkään fluffypainotteinen, kuten tämän osaston ficcien kuuluisi olla.

Mutta sitten itse ficciin, joka on mielestäni ihana. Narcissa/Andromeda on mielestäni parasta ihan vain sisarusrakkauden tasolla, mutta en onneksi havainnut tässä sinänsä mitään insestiviittauksia tai suurta haaveilua moiseen, joten tykkäsin siis erittäin paljon. Olet hyvin kuvaillut siskojen välisen suhteen ja sen kivun ja hämmennyksen, jota Andromedan lähtö perheessä ja erityisesti Narcissassa herättää.

Kuvailu on myös jälleen erittäin kaunista ja teksti hyvin taiteellista, tykkään paljon tyylistäsi :)

Muutaman kirjoitusvirheen tosin bongasin lukiessa, ja ajattelin vähän mussuttaa.

Lainaus käyttäjältä: Ruskapoika
Vanhin sisko nauroi hänen naiiviudelle

--> Hänen naiiviudelleen.

Lainaus
elämän iloinen


--> yhdyssana --> elämäniloinen

Kiittäen,

Lia