Ui nam poks. <3
Lyhyt (ihan oikeestikko, tän kuuluukin olla x)) ja kaunis. Sekä just sitä pikkuangstia jota sanoitkin. Automaattisesti mä odotin, ja uskoin vielä hetki sitten, että tämä päähenkilö on jätetty. Mutta sitten kun luin tuon ensimmäisen replan uudelleen, tuli mieleeni että mikei se olisi sittenkin voinut olla ystävä. Joten nyt jäin roikkumaan kahden paikkeille kumpaan sitä sitten uskoisi.
Tuo loppu oli aivan
mahtava. Eihän se oikeastaan ollut mitään erikoista, mutta itseeni iski niin että tärähti.
Kesä ja pojat =
HOT = ongelmia. Mä ainakin uskon vakaasti siihen, että lopussa me tavataan kaikki. "We'll meet in the end", Ozzy Osbournen kipaleesta. ^^
Joo nyt meni
pikkaisen ohi aiheen.
Mä ikinä puhunut susta pahaa, mä aina puolustin sua.
Kuuluisiko tuohon myös sana
en? Tuo kuulostaa nimittäin oudolta. Oo No, ehkä se oli tarkoituksella, joten en ala sörkkiä tarinaasi enempää.
Ihan lyhyesti tähän loppuun, että kuten luultavasti arvaatkin, pidin tekstistäsi tosi paljon. Rakastin sitä. <3
A.M.C.
