Title: Oikea Herra
Author: Julma-Nala
Pairing: ei ole
Rating: K-11
Genre: drama
Summary:
Leonie tunsi pettävänsä Herran.Disclaimer: En omista Pottereita, kuolonsyöjiä, luterilaista kirkkoa tai Jumalaa. Leonie on oma hahmoni, samoin kuin isänsä Niclas. Kukaan ei ole vieläkään suostunut maksamaan minulle tästä
A/N~Ihmisen luonto vs. Uskonto -haasteeseen.
Oikea HerraTuttu virsi kajahtaa kirkon uruista. Kirkkokansa kohoaa seisomaan kun ovet avautuvat jälleen ja niistä astelee sisään valkoisiin kaapuihin pukeutunut kulkue. Ensimmäinen kantaa ristiä, perässä tulevat kävelevät kiltisti suoraa linjaa kohti alttaria. Kaikki, paitsi viimeinen. Viimeisenä konfirmoitavien jonossa olevaa tyttöä raahaa eteenpäin kaksi aikuista miestä, jotka saavat tehdä täyden työn pitääkseen villikon aloillaan. Tytön suu on sidottu, jotta tämä ei voisi huutaa. Koko kulkueen viimeisenä kulkeva liturgi pitelee pientä ristiä itsensä ja tytön selän välissä.
Niin, konfirmaatio ei yleensä ole pakollinen, mutta tytön isä haluaa hänen saavan siunauksen, jota hän itse ei kaipaa. Hänellä on jo Herra, hän ei tarvitse mitään jumalia. Leonie Alderille ainoa syy olla kirkkorakennuksen sisällä on, koska hänen isänsä pakotti hänet sinne. Muutaman saastaisen jästin avustamana, luonnollisesti. Leonie tuntee pettävänsä Herran, mikäli antaa jästipapin siunata itsensä.
”Pirun lapsiko olet, kun noin kovasti siunausta pelkäät?” toinen häntä pitelevistä miehistä kuiskaa hänen korvaansa. Leonie hämmästyy ja jopa unohtaa rimpuilun hetkeksi. Ääni on tuttu. Ei Merlin, Rowle ei voi tehdä tätä minulle! Leonie ajattelee kuumeisesti. Kasvot eivät ole Rowlen, mutta äänestä ei voi erehtyä. Tupakan käheyttämä, hyväntuulinen ääni on varmasti Rowlen.
Niclas Alder pudistelee päätään neljännessä penkkirivissä nähdessään tyttärensä rimpuilevan kahden seurakunnan työntekijän otteessa. Eikö riittänyt, että tytön äiti oli halunnut tämän Saksan sijasta Englantiin kouluun? Eikö riittänyt, että tämä oli päätynyt tupaan, jonka jäsenistä tuli lähes aina rikollisia? Eikö Jumalan nimeen sekään riittänyt, että tyttö ei voinut olla edes naisellinen, vaan pakotti harvat ystävänsä kutsumaan itseään Leoniksi Leonien sijaan? Pitikö tämän vielä kaiken muun aiheuttamansa harmin lisäksi olla ateisti? Joskus harvoin Niclas on aivan varma siitä, että Leonie tekee kaiken vain kiusatakseen isäänsä.
Viimein kulkue saapuu alttarin ääreen. Leonie on saanut isänsä puhuttua ympäri, jotta saa osallistua lyhyemmän kaavan mukaiseen konfirmointiin.
”Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen”, pappi resonoi. ”Aamen, aamen, aamen”, seurakunta vastaa. Leonie ei kuuntele. Hän keskittyy ajattelemaan kirouksia, joita voisi soveltaa pappiin, ellei isä olisi takavarikoinut hänen sauvaansa.
Kaikki papin sanat menevät Leonielta ohi korvien. Hän on alkanut hokea mielessään tuttua lausetta: ”Isäntä, auttakaa, Isäntä, antakaa anteeksi”, josta hän saa lohtua aina, kun tuntee olevansa yksin. Lisäksi hän muistuttaa itseään yhä uudelleen siitä, että Rowle pitäisi kavaltaa Isännälle.
Leonie ei havahdu kuvitelmistaan edes silloin kun vahvat kädet pakottavat hänet polvilleen alttarille. Hän ei laita enää vastaan, hän keskittyy vain ja ainoastaan pyytämään anteeksiantoa omalta Herraltaan. Jästinuoret hänen ympärillään aloittavat synnintunnustuksen ja ristivät kätensä. Leonien suu pysyy tiukasti kiinni ja oikea käsi hakeutuu vasemman kyynärvarren päälle. Piirtoa on alkanut poltella hiljaa. Herra on huolestunut.
Leonie ei kuule enää edes papin ääntä. Hän kuitenkin havahtuu, kun kädet hölläävät vaivihkaa otettaan. ”Juokse”, Rowle kuiskaa virnistäen. Leonie vilkaisee myös toiselle puolelleen, tunnistaen monijuomaliemen naamioiman miehen tämän hymystä. Selwyn.
Selwyn työntää Leonien alban kaula-aukosta sisään tytön taikasauvan. "Varastin sen. Mene nyt", mies mutisee. Pappi on liian keskittynyt saarnaamaan huomatakseen mitään.
”Kiitti, jätkät. Oikeasti, rakastan teitä”, Leonie kuiskaa virnistäen molemmille leveästi. Miehet esittävät, etteivät kykene pitelemään tyttöä, kun tämä juoksee yllättäen kohti kirkon ovia.
Leonie kuulee, kuinka Selwyn ja Rowle juoksevat hänen peräänsä, arvatenkin ”ottaakseen hänet kiinni”. Tyttö ei kuule isänsä huutoa, kun tämä lähtee kaikkien kolmen perään.
Heti kirkon ulkopuolella Rowle ja Selwyn tarttuvat Leonien käsiin ja kiskovat tämän nopeasti kulman taakse. Tyttö näkee vain vilauksen vihaisesta isästään, ennen kuin Rowle kääntyy kannoillaan ja vie heidät kauas pois palvomasta väärää Jumalaa.
Pimeän piirto johdattaa heidät heidän oikean Herransa luo.
