Title: Tämä ei ole loppu, tämä on alku
Author: hymykuoppa
Genre: Angst
Paring: Harry/Severus
Raiting: Sallittu
Summary: Joskus kun jokin suhde loppuu, se avaa vain uuden oven, toisen sulkeuduttua.
A/N: Tämä on hyvin lyhyt one-shot.
Tämä ei ole loppu, tämä on uusi alku
Hän katseli nuoren miehen liikettä. Se oli sulavaa ja hentoa, silti niin miehistä ja kaunista.
Harry veti sormet hitaasti hiuksiensa läpi ja nousi ylös nurmelta venytellen.
Harry huomasi Severuksen katseen. Se oli kaipaava ja surullinen. Niin yksinäinen ja haikea.
"Mitä mietit?" Severus kysyi hiljaa ja astui lähemmäs Harrya. He seisoivat Tylyahon laidalla, tismalleen sillä paikalla, jolla Harry oli vuosia sitten heitellyt Malfoyta lumipalloilla, näkymättömyysviitan alta tietenkin.
"En ihmeellistä", Harry vastasi karhealla äänellä ja karaisi kurkkuaan.
Severus kohotti kämmenensä laskeakseen sen Harryn olalle, mutta mies astui sivummalle ja istahti suurelle kivelle, jolla hän oli itkenyt Jamesin ja matohännän takia.
Severus katsoi Harryn selkää ja tiesi epäonnistuneensa.
Se olisi ohi nyt. Mitä Severus oli kuvitellut? Että hän ja Harry eläisivät onnellisina loppu elämänsä. Ei. Niin ei käynyt oikeassa elämässä. Ei koskaan, ei kenellekkään.
Viimeisenä Severukselle.
"Harry..."
"Me molemmat tiedämme tilanteen", Harry vastasi hiljaa ja käänsi päätään jotta näki sivusilmällä Severuksen.
"Ei meidän tarvitse teeskennellä mitään. Se oli hienoa, mutta silti vaan teennäistä kauneutta."
Severus painoi katseensa maahan ja tukahdutti ivallisen hymyn. Lopussa ei pitänyt itkeä vaan nauraa, koska se ei ollut loppu. Se oli vain uusi alku. Severus tiesi sen paremmin jos kukaan. Hän oli liian monesti joutunut luopumaan, liian monesti aloittamaan alusta, ja tällä kertaa hän ei olisi tahtonut.
Severus kohotti katseensa ja näki kimaltavan kristallin säihkyvän Harryn simäkulmassa.