Ankeuttajan suudelma S

[Siiseli]

Title: Ankeuttajan suudelma
Author: Siiseli
Paring: Blaise/Ankeuttaja
Genre:  Angst/Horror, tupla raapale
Rating: S
Disclaimer: hahmot kuuluvat Rowlingille – minä vain leikin niillä
Summary: Hän tiesi, että ankeuttajakin osasi rakastaa.
Words: 200

A/N: Hetkellinen ideanpoikanen singahti jostain kätkösitä kirjoittaa sekaisin olevasti Blaisesta, joka tuntee jonkinlaista vetoa ankeuttajaan.

Ankeuttajan suudelma

”Ilmaa, tarvitsen ilmaa! En saa happea!” hän huusi tuskastuneena pitäen kurkustaan kiinni kyynelten valuessa poskille kuin pikku tytöllä.
”Turpa kii, Zabini, sinä et tarvitse mitään muuta kuin pikkuisen moiskauksen ankeuttajalta”, vartia naurahti synkästi ja työnsi kädellään Blaisea lähemmäksi ankeuttajan kitaa.

Tumma kasvoton olento oli hiljaa – ei se voinut puhua, muuten siitä olisi tullut liian inhimillinen, liian rauhallinen ja mukautuvainen olento ankeuttajaksi. Hahmon sielu oli täynnä mustuutta ja kipua. Blaise tiesi, ettei se oikeasti nauttinut tappamisesta. Hän tiesi, että ankeuttajakin osasi rakastaa.

"Tule tänne, suutele minua, ota minut omaksesi", Blaisen sanat kalskahtivat pelokkaina ilmaan ja hän tuijotti olentoa, joka lähestyi rauhallisilla liikkeillä.
"Zabini sekoaa ihan kohta", joku tapahtumaa valvovista vartijoista mumisi toiselle, joka nyökäytti päätään hyväksymisen merkiksi. Miehet kummastelivat sitä, miksi ankeuttaja hidasteli, yleensä se kävi saaliin kimppuun säälimättä tuota ollenkaan.

"Minä tiedän että sinä tunnet! Tunnet surua siitä, ettet voi vaistoillesi mitään. Tahtoisit kerrankin rakastaa. Azkaban on kurja koti. Kurjempaa saa hakea. Taivasta et tule näkemään koskaan ja joudut vaan tappamaan", Blaisen sanat tavoittivat olennon ja se hidasti vauhtiaan huomattavasti.
"Kyllä, minä tiedän." Ankeuttajan liikkeet tulivat entistä päättäväisemmiksi ja se suuntasi suoraan Blaisen luo ja kumartui suutelemaan häntä.
"Kyllä! Kyllä! Minä rakastan sinua!" Blaise huudahti viimeisiksi sanoikseen ja sai vartiajoukon hörähtämään nauruun.
"Nyt se sitten sekos lopullisesti."

[Vanilje]

Tää oli kyllä mielenkiintoinen tuplaraapale. En oo varmaankaan koskaan lukenu ficciä tällä parituksella. Mikä ei kyllä jostain syystä ole kovinkaan ihmeellinen asia.

Yleensä en lue juurikaan luihuis-ficcejä, jotenkin ne on jääny vähän etäisiksi. Mutta avasin tämän ihan mielenkiinnosta, enkä kadu. Tämä tosiaan oli aika erilainen verrattuna siihen mitä yleensä luen, mutta siitäkin huolimatta tykkäsin kovin. Pitää ruveta lukemaan enemmän luihuisista kertovia ficcejä. Ja pitäisi muutenkin lukea ennakkoluulottomammin eri parituksilla. Tunnelma välittyi tästä tekstistä hyvin, olit onnistunut siinä mielestäni hyvin! Tuli vähän sellainen karmiva olo, ihan hyvällä tavalla. Kirjoitusvirheitä ym. en myöskään tekstistä bongaillut. Kirjoitusasu oli oikein hyvä ja teksti helppolukuista.

Anteeksi paljon kun ei tämän rakentavampaa kommenttia saa aikaiseksi. Haluan kuitenkin sanoa, että tämä oli mielestäni hieno ficci, kiitoksia oikein paljon tästä! Minä tykkäsin.

[Siiseli]

YourAngel, kiitos kommentista. Sepiristi kummasti synkkää päivääni ja sai hymynkin vierailemaan kasvoilla. Arvostan todella sitä, että vaivauduit lukemaan ja sanomaan sanasen ficistä, se saa kirjoittajan aina hyvälle tuulelle, vaikka et saanutkaan tehtyä rakentavampaa kommenttia, antaa kommentti aina puhtia kirjoittaa lisää ja lisää ja lisää kaikesta (: Kiitos sinulle!

[Resonanssi]

tämä oli todella erikoinen, enkä tiedä mitä ajatella

ankeuttaja, joka rakastaa?...ooh, anna mun kaikki kestää, en itse niin pidä ideasta, koska tykkään ajatella ankeuttajien olevan täysin ilman inhimillisyyttä, vain kylmiä tappokoneita.

mutta se että tässä oli Blaise oli kiva juttu, yksi lempiluihuisistani
Blaisen sekoaminen , tai sekosko se oikeasti, eipä kai, vain pakokauhua, niin se kyllä huvitti mua hiukan tässä oli jotakin koomista.

ja oikeasti se todellinen pimeys ja angstisuus jäi Blaisen kohdalla aika lailla pimentoon, ankeuttajan kohdalla se taas kuitenkin toimi.

olisin siis kaivannut enemmän angstista tunnelmaa.

teksti oli siis minunkin mielestäni helppolukuista ja selvää.

[Odo]

Komppailen nyt aika syvästi resonanssia. Olen sen kanssa lähinnä kaikesta samaa mieltä, mutta itselleni tehty lupaus kommentoida kaikkea mitä luen pitää ja tulee pitämään vastakin, joten yritän keksiä vielä jotain lisättävää.

Pidin fikin tunnelmasta, vaikka se oli jotenkin sekava mutta sekin oikeastaan vain johtui siitä, että tässä viitattiin ankeuttajan kykenevän tunteisiin. Se on aina kirjoittajan oma näkökulma, itse ajattelen ne tunteettomiksi, täysin epäinhimillisiksi, joten se hämäsi jotenkin näkemystä. Mutta toisaalta pystyin käsittelemään fikkiä niinkin, että ankeuttaja ei pystynyt rakastamaan sellaista, joka rakasti häntä. Ankeuttaja vie surua ja pelkoa pois, mutta jos Blaise oikeastai rakasti ankeuttajaa ei ankeuttaja voi syödä onnea, joka heikentää ihmistä. Periaatteessa se tekee niiden välille muurin, kuin heikon suojeliuksen.

Blaisen sekoaminen oli myös jännä, en oikestaan tiedä mitä siitä ajattelisi, mutta toisaalta se on hieno luihuishahmo ja tämä oli kaikkea muuta kuin kliseinen teksti kyseisestä herrasta, sillä ideahan oli todella erikoinen, en ole aiemmin törmännyt ja rare paritukset vetävät aina puoleensa, koska rare on rakkaus. 

Kiitokset tästä lukuhetkestä.

[Natural]

Hmm... mistähän minä aloittaisin?

No aloitetaan vaikka otsikosta. Tykkäsin otsikosta, se ei ehkä kaikkien mielestä ole kovin kummoinen, mutta minua se veti puoleensa.

Sitten tuosta ankeuttajasta. Ankeuttaja joka rakastaa? Itse ajattelen ankeuttajia kylmiksi ja säälimättömiksi olennoiski, mutta tässä minä tykkäsin tuosta, että ankeuttaja osaa rakastaa. Se oli niinkuin hiukan erillainen.

Sitten tuosta Blaisesta. Blaise on yksi minun lempiluihuinen krhm, Draco/Blaise OTPni ja tykkäsin siitä, että hän oli tässä tuplaraapaleessa. Ja myös tuo Blaisen sekoaminen oli mielestäni myös ihan kiva.

Tumma kasvoton olento oli hiljaa – ei se voinut puhua, muuten siitä olisi tullut liian inhimillinen, liian rauhallinen ja mukautuvainen olento ankeuttajaksi. Hahmon sielu oli täynnä mustuutta ja kipua.

Tämä oli mielestäni kiva kohta. Olit saanut tuos ankeuttajan synkkyyden hyvin esille.

Sitten tähän koko tekstin pariin. Tämähän oli mielestäni hyvä ja tälleen, mutta kuten aiemmin on sanottu, ehkä olisin sitä angstia vähän enemmän kaivannut. Pidin kyllä tästä näinkin. Teksti oli hyvä tälläisenä lyhyenä, tykkäsin.

Olen pahoillani, mutta muuta ei juuri nyt irtoa.

Kiittäen ja kumartaen,
Natural

[Siiseli]

Olen tavallani yllättynyt palautteesta, kiitän kaikkia <3

Resonanssi, kiitos sinulle, että vaivauduit kommentoimaan ja pohdiskelemaan tarkemminkin aihetta. Itse miellän ankeuden rakastamisen enemmänkinBlaisen aivoitukseksi, mies parka ei enää oikein ollut siinä välkyimmässä olotilassa kun suudelmansa sai.

Odoshi, hei pokemon, ja kiitos sinullekin siitä, että tulit kommentoimaan ja täytit lupauksesi. Kommentit piristävät aina päivää ^^ Siulle komppailen samaa,mitä Resolle kerroin.

Natural, kiitos sinullekin näin erikseen ja minkin allekirjoitan sen, että Blaise on mukava hahmo. Poitsulia lukee mielellään, vaikka hän usein jääkin syrjään. Mukavaa, että pidit tekstistä. ^^