Kirjoittaja: SnitchWing
Ikäraja: S
Paritus: Harry/Draco
Genre: Drama,het.
Draco seisoi parvekkeella. Hän nojasi kaiteeseen ja katseli tummaa yötaivasta ja kalpeana loistavaa kuuta.
"Missä hän oikein viipyy?"Hän katseli tielle jota valaisi vain kuu.
"Kaipaan häntä."Kyynel vierähti Dracon poskelle. Poika puristi rintaansa, hänen sydämensä tuntui hajoavan miljooniksi pieniksi palasiksi.
"Voi Harry. Missä oikein olet?" hän kysyi, mutta kukaan ei vastannut.
"Ei hän ole täällä."Draco vaipui ajatuksiinsa.
Yhtäkkiä joku halasi häntä takaapäin. Draco säpsähti, hän kääntyi ja näki halaajan kasvot. Harry hymyili hänelle lempeästi. Draco murtui, kyyneleet virtasivat hänen poskilleen ja hän halasi Harrya.
"Vihdoinkin. Vihdoinkin sinä tulit.""No, mikä sinulla on?" toinen kysyi silitellen Dracon hiuksia.
Draco ei ensin kyennyt itkultaan vastaamaan. Viimein hän sai vastatuksi: "E-ei mikään." "Älä valehtele minulle. Kyllä minä näen ettei kaikki ole kunnossa." Draco ei enää kyennyt hallitsemaan tunteitaan. Hän vajosi lattialla itkien. "Mi-minä tahdoin vain olla sinun luonasi!!" Draco huusi.
"Minua pelottaa. Älä jätä minua yksin."Harry katseli nyyhkyttävää hamoa, eikä kestänyt enää. Hän otti Dracoa hellästi kiinni leuasta ja suuteli tätä. Draco jähmettyi. Hänen ruumiinsa vapisi vielä. Viimein he irroittautuivat toisistaan. "Anna anteeksi jos aiheutin surua. En kestä nähdä sinuun sattuvan." Draco vain pudisti päätään: "Ei, kaikki on kunnossa." "Onko varmasti?" Harry kysyi. Draco veti henkeä ja vastasi: "On. Älä enää jätä minua." "En jätä." Harry sanoi ja nosti pojan ylös. Sitten hän työnsi Dracon hellästi ovea vasten ja he suutelivat.
Siinä kuun valossa, toinen seinää vasten painautuneena ja kädet toistensa ympärillä. He suutelivat.
"Tässä. Nyt ja ikuisesti."Loppu. Toivottavasti piditte
-SnitchWing eli SieppiSiipi
