Kirjoittaja:NuuhkuHoney
Ficin nimi:Luna kohtaa ensirakkauden<33
Ikäraja:S
Paritus:Luna&Grabbe
Genre:romance,lievä angst
Tämä on ensimmäinen ficcini,ei kylläkään mikään paras.Antakaa palautetta se olisi mukavaa:)
Aamulla kun heräsin en ensin tajunnut missä olin.Kun vihdoin sain silmäni auki tajusin olevani jälleen Tylypahkassa. Nousin kiireesti ylös ja puin koulukaapuni päälle.Sitten kiirehdin aamupalalle.Tapasin käytävässä monta AK:seen kuuluvaa oppilasta joihin olin viime vuonna tutustunut.Pari jopa tervehti minua.En ollut tottunut siihen että moni tervehti minua joten käännyin ympäri ja tervehdin takaisin.Ja silloin Pam!!Yhtäkiä joku törmäsi minuun.Tai minä häneen."Varoisit vähän!" Vihainen ääni tiuskaisi minulle."Anteeksi",mutisin vastaukseksi ja nostin katseeni ylös.Huomasin tuijottavani melkein mustiin silmiin.Hätkähdin niiden vihamielisestä katseesta.Grabbe katsoi minua kylmästi mutta hymyilin hänelle vain iloisesti takaisin.
Aamupalan jälkeen, lähdin suuresta salista kohti tupani oleskelu huonetta. Kun olin oleskeluhuoneessa yritin lukea kirjaa, mutta en voinut unohtaa Grabben viiltävää katsetta. Samalla kuitenkin tunsin, että sen vihan alla piili jotain lämmintä vaikka hänen yleisin lauseensa oli: " Suksi kuuseen!" Lukemisestani ei tullut mitään joten lähdin chillaileen tähtitorniin.
Kun saavuin torniin,näin sen kaukaisimmassa nurkassa murheellisen hahmon. Kävelin hiljaa kohti hahmoa ja kun olin tarpeeksi lähellä, tunnistin hahmon Grabbeksi. Sydämeni alkoi takoa tiheämpään.
"Heipskukkuu!" Sanoin ja Grabbe hätkähti rajusti.
"Ai hei...taas.Mitä sinä täällä teet?" Grabbe kysyi eikä äänessä kuulunut aamuista ivaa.
"Tulin miettimään asioita..Entä sinä?"
"Niin minäkin."Hän mutisi kuin itsekseen.Nyökkäsin ja välillemme laskeutui rauhallinen hiljaisuus. Se ei ollut sellaista että tunsi itsensä vaivautuneeksi kun ei keksinyt mitään sanottavaa, vaan se oli ystävällinen hiljaisuus.En voinut olla miettimättä Grabben ääntä joka oli ollut todella mukava eikä ollenkaan ilkeä.Sitä miettiessäni aloin hymyillä. Yht´äkkiä Grabbe liikahti minua kohti.Nostin katseeni häneen päin ja kohtasin jälleen hänen jopa kauniit silmät.Tutkin niitä silmiä ja hämmäistyin.Pieni oho pääsi huuliltani.Hänen silmänsä olivat täynnä rakkautta minua kohtaan.Ja aivan yllättäen Grabbe kumartui puoleeni ja suuteli minua.Se oli lyhyt ja suloinen suudelma.En katsonut hänen silmiinsä vaan painoin pääni hänen olkapäälle.Hän silitti hiuksiani ja sanoi käheällä äänellä"I love you"Samalla tunsin hänen hymyilevän hiuksiini kun vastasin:"Niin minäkin sinua"
