Author: maisamiisa
Title: Unwanted
Genre: ehkä angst…
Rating: PG (K-11) koska kielenkäyttö
Pairing: eijolee. hahah.
Disclaimer: en omista Mat Devineä, enkä biisiä, mutta kertoja on mun omaa mielikuvitustani haha.
A/N: Songfic haha. Kill Hannahin Unwanted. Osallistuu sitten tuohon Yhtyeen tuotanto-haasteeseen. Muaha. Kivvaa (:
I dedicate this song
To the boys who don't belong
To the girls who get it wrong
I'm dedicating this
To the ones who don't exist
Are you hearing this?
Are you hearing this?
Kiitos, Mat Devine. Nyt on sitten mullekin omistettu edes yksi biisi.
Mä hyräilen hiljaa itsekseni Unwantedin sanoja. Mä inhoan laulaa, mä inhoan kuulla oman ääneni ja tietää että mä en osaa, mutta mä silti jaksan hyräillä. Kiitos, Mat Devine, ihan helvetisti, mä rakastan sua, tiedät kai.
I dedicate this song
To the boys who don't belong
Se laulaa omistavansa laulunsa pojille, jotka eivät kuulu, eli toisin sanoen mulle. Ehkä se on mun oma tunteeni, mutta joka tapauksessa näin se on. Ehkä mulla on pakonomainen tarve, jota mä en itsekään kunnolla tajua, olla kuulumatta mihinkään, entä jos mä esitän vain, että mä en kuulu? En mä tavallaan kuulu, mutta tavallaan kuulun. Mä kuulun siihen massaan, joka yrittää olla erilainen kun muut ja on vakuuttunut, että itse on juuri se erilainen ja kaikki ovat massaa. Sillä erotuksella, että mä itse tiedän sen, että mä kuulun massaan, ne eivät. Nyt mulle voi antaa aplodit.
Unwanted, unneeded
You've always been mistreated
Juuri niin. Epähaluttu, miten se pitää suomentaa? Mistä mä tiedän. Epätarvittu. Englanti ei ole ihan hanskassa, mutta kyllä mäkin sen verran tajuan. Epähaluttu, epätarvittu, olet aina ollut... mikä sana se on? Mä tarkastin sen joskus sanakirjasta. Olet aina ollut pahoinpidelty tai vaihtoehtoisesti huonosti kohdeltu, se se oli, mä mietin silloin, kumpaakohan Mat tarkoitti. Viimeiseen lauseeseen mä en niin kovasti yhdy, mua ei ole koskaan hakattu sillä tavalla, mutta ekat kuvaavat ihan mua. Ei kukaan mua tarvitse. Ei kukaan kaipaa mua. Kiitos siis siitä.
I dedicate this song
To my boys who are strong
They just don't go along
Olenko mä sun poikasi? Toivottavasti, ainakin se olisi aika kivaa. Ei siis poika niin kuin jälkeläinen, vaan poika, niin kuin... no antaa olla. On se englanti hauska kieli.
Mat omistaa biisinsä pojilleen, jotka ovat... vahvoja? Niin juuri, mä osasin, aplodeja mulle kiitos. Viimeistä lausetta mä en tajua, mutta ei se haittaa, ei sillä ole niin väliä.
Mä toivon, Mat, että sä tarkoitat tällä mua. Mä haluan kuulla joltain, että mä olen vahva, mä haluan kuulla, että mä pystyn pitämään itseni tarpeen tullessa kasassa. Mä haluan kuvitella, että mä olisin vahva, mutta en mä ole. Shh, älä ajattele noin, nyt shhh. Ei saa ajatella noin, ajattele, että sä olet vahva. Sä olet vahva, sä olet vahva. Noin.
I dedicate this song to the ones who don't belong...
Unwanted
To the ones who don't belong...
I know who you are
Tiedätkö sä todellakin, kuka mä olen? Et. Sä olet vain joku amerikkalaisjulkkis, et sä mitään tiedä. Et edes kunnon julkkis. Jostain syystä viimeinen lause ”I know who you are” saa mut puristamaan käteni nyrkkiin ja napsauttamaan seuraavan kappaleen. Mä en halua kuunnella tota, kun se väittää, että se tietää, kuka mä olen. Mä en ymmärrä, mistä mä äkkiä repäisin nopean ja salaman lailla leimahtavan, yhtä nopeasti ohi menevän, vihan Mat Devineä kohtaan, mutta ihan sama se on. Se valehtelee, kun se väittää niin. Kiitos, Mat, kiitos, kun muistutit tuolla, että sä et oikeastaan tiedä mitään mistään. Ja kiitos myös siitä, että mä voin todeta, että se oli harhaa, kun mä uskoin sua, kun sä sanoit, että omistat biisisi pojillesi, jotka ovat vahvoja. Varmaan sun pojat ovatkin, mutta mun on turha uskotella itselleni, että mä kuuluisin sun poikiisi. Joten kiitos, Mat Devine. Enkä mä edes tiedä, sanoititko sä itse biisisi vai et. Juuri mun tuurillani se on joku ihan puska hemmo, joka on tän sanoittanut. Ihan sama. Mitä väliä.
Unwanted, unneeded
We've always been frustrated
Juuri niin. Epähaluttu, epätarvittu, juuri sitä mä olen. Ja turhautunut, sitä mä olen myöskin, turhautunut siihen, että mä olen tällainen kusipää. Ensin kuuntelen jotain biisiä, kuvittelen itsestäni liikoja, ja sitten suutun, kun laulaja väittää tietävänsä, kuka mä olen. Ei se tiedä, ja mä en usko, että sitä kiinnostakaan. Epähaluttu ja epätarvittu, se tarkoittaa sitä, että mua ei haluta eikä tarvita. Kiitos siitä, aivan olet oikeassa, Mat.