Kommenttikampanjasta päivää. Noloa, että luin tämän silloin heti kun tämän otin ja kirjoitin kommentinkin, joka oli auki selaimessa muutaman päivän kunnes kone päätti päivää ja kadotti mun kommentinkin (kun en älynnyt palauttaa ikkunoita), mutta mulla oli vaikeuksia sanoa mitään järkevää ja on vieläkin. Mikä siinä onkin, että nämä hämähäkkimiehet on kaikki niin söpöjä, mutta erityisesti nämä vanhemmat tyypit yhdessä. Niissä on jotain tajuttoman suloista, jota en osaa määritellä, koska en pidä niitä silleen komeina ja silti olen ihan fiiliksissä niistä. Muutenkin ihana ajatus, että Peter ei kun Spidey kutsuisi muut hämikset viettämään joulua kanssaan. Herttaista, suloista ja aika surumielistäkin kun hän on niin yksinään omassa maailmassaan. Spideylle kaikki pisteet myös Dr. Strangen sormuksen nyysimisestä. Jotenkin tuosta alusta taas käsitti miten nuori Spidey on, ei saa ostettua vielä viinaakaan. Ja hirmuisen suloista sekin, että Spidey oli kokonaan unohtanut lahjat. Eihän joulussa niistä ole kyse ja tuo vahvisti sitä.
Illan taittuessa yöksi he makoilivat Spideyn pienessä kämpässä pörrömatolla ja Peter silitti lempeästi Spideyn ja Parkerin hiuksia, kun uni alkoi hiipiä nuorempien silmäkulmiin.
Tämä oli myös todella suloista. Näiden vaivaton ja helppo yhdessäolo toi itselle vahvan joulumielen. Sellaista juuri jouluna pitäisi olla. Vaivatonta yhdessäoloa rakkaiden kanssa.
Mä olen yhä vähän järkyttynyt omasta reaktiostani Spidermaneihin, kun en ole koskaan niistä niin välittänyt ennen Tom Hollandin ja MCU:n versioita ja nyt musta tuntui, että rakastuin kertaheitolla kaikkiin.
Samalla tulin ajatelleeksi, miten niillä kaikilla on ollut aika kova elämä. Se tuli myös tässä esiin, kun Peter ja Parker jäivät valvomaan kahdestaan ja äkkiä tunteet pääsivät Parkerilla pintaan. Peterin lohduttavat silitykset ja pehmeys varmaan vaikuttivat siihen. Heillä on kaikilla menetettyjä läheisiä ja se ottaa koville vaikkei sitä aina ajattelekaan.
Peterin sormet Parkerin hiuksissa olivat liukuneet toisen niskaan, ja saivat väristykset kulkemaan Parkerin selkää pitkin.
Hän halusi oppia olemaan yhtä täynnä rakkautta kuin Peter tuntui olevan
Olen Parkerin kanssa niin samaa mieltä, että olisi ihanaa olla yhtä täynnä rakkautta. En tiennyt mihin suuntaan tämä oli menossa, mutta selän naksautuksesta tuli väistämättä mieleen hävyttömyyksiä, vaikka muistin ikärajan (ja myös vieressä nukkuvan Spideyn), mutta se mukavasti muutti tunnelmaa sähköisemmäksi hieman haikeasta. Varsinkin tuo Parkerin vastaus, että hän osaa naksauttaa myös vaaka-asennossa toi heti mieleen vaakamambon. Ehkä jatkossa?
Kun Parkerin toinen käsi uhkasi lähteä vaeltelemaan liian alas Peterin selkää pitkin, Peter ampui näppärällä ranneliikkeellä hiukan seittiä, joka liimasi Parkerin käden mattoon
Ai että tämä samaan aikaan nauratti että oli kuuma liike Peteriltä. En ole edes ajatellut miten kuumaa tuollainen voi olla, mutta nyt en voi unohtaa.
Tässä oli myös ihan täydellinen loppu, vaikka mielelläni olisin lukenut myös kunnon äksönit siinä lattialla. Tuo Peter Parkerien ryhmähali oli kuitenkin paljon sopivampi ja jouluisempi, kun ei ketään jätetty ulkopuolelle. Sori viivästyneestä kommentista, mutta tämä siis on aivan ihana ja oli tosi loistavaa huomata se!